Kuinka suhtaudutte siihen, että päästetään rampilta moottoritielle tuleva siirtymällä itse vasemmalle kaistalle?
No, onhan sen toisen helpompi tulla liikenteen sekaan kun annetaan tilaa.
Toisaalta tarpeeton kaistanvaihto on kielletty. Ja päästätkö muualla autoja tulemaan kolmion takaa ensin?

Usein rampin jälkeen on vaan liian lyhyt kiihdytyskaista. Ja jos ei kiihdytä kunnolla niin siirtyminen tielle ei onnistu.

Saa kommentoida

Tyhjällä motarilla ja hölöautolla voin olla höveli ja päästää rampilta. Huonolla kelillä, kärryn kanssa ja raskaalla kalustolla en muuta nopeutta ja soitan usein myös torvea, jos joku koittaa loukata etuajo-oikeuttani.

Viime vuosina on yleistynyt ajotyyli, jossa rampilta kuvitellaan tultavan etuajo-oikeudella. Erityisesti kismittää ettei noputta osata sovittaa rampille tullessa, usein koukataan alinopudella eteen, jolloin etuajo-oikeudella tuleva joutuu jarruttamaan.

Annan tilaa mikäli tilanne sallii, eli kun vasemmalla kaistalla on tilaa, eikä kaistojen välissä ole loskavallia tms.

Vähän ristiriitainen suhtautuminen, tuosta ei ole oikein isommin iloa kuin silloin kun on ruuhkaa, eikä silloin ole välttömättä tilaa vaihdella kaistojakaan, auttaa toki niitä tumpeloita jotka eivät osaa joko sovittaa vauhtia moottoritien liikenteeseen tai sitten tekevät sen itse mahdottomaksi ajamalla edellä kiihdyttävän perässä kiinni tai ajavat hitaasri kunnes kiihdytyskaista loppuu. Näkee myös näitä jotka kiihdyttävät ihan hienosti moottoritienopeuteen, mutta jos moottoritietä ajaa joku vakionopeudella ja sattuu osumaan rinnalle, eivät osaa muuttaa nopeutta kumpaankaan suuntaan, itse kuulun siihen koulukuntaan jonka mukaan moottoritietä ajava ei muuta nopeutta vaan liittyvä (eikä juuri normaalisti molemmatkaan, koska se tekee seuraavankin liittyjän arvioinnin vaikeammaksi).

Olen ollut myös kyydissä sellaisen liittyjän kanssa joka raivostui moottoritietä ajavalle joka se ei väistänyt toiselle kaistalle: hän siis kiihdytti ramppia omalla tahdillaan ja päätyi ihan samalle tasolle kuin moottoritietä ajava ja jurnutti samaa vauhtia ja kiroili... Kilometri tolkulla edessä ja takana olisi ollut tyhjää molemmilla, niin miksi pihmeessä itää valita juuri sama nopeus ja kiihdyttää siihen rinnalle. (eikä siinä olisi auttanut kaistan vaihto, sitten olisi jurnattu vierekkäisiä kaistoja kunnes jompi kumpi muuttaa nopeutta). Toinen missä olen törmännyt hassuihin kevätjuhlaliikkeisiin on kun joku selvästi hitaampi päättää antaa tilaa liittyjille, liittyjät jossain vaiheessa alkavat ihmetellä voiko ohittaa oikealta ja tulppa on ohituskaistalla eikä uskalla vaihtaa takaisin kun sielläkin on nopeampia ja takana jonossa.

Mutta joskus rauhallisessa liikenteessä näin voi tehdä, kuten joskus ruuhkassa voi päästää kolmionkin takaa ensin tai joku muu erikoissyy, vaikka ahdas kääntyminen.

Kolmion takaa tuleville ei anneta tilaa paitsi kehien ruuhkassa tai muuten hövelössä mielentilassa.

En henkiläautoile, jos eivät osaa kiihdyttää samaan vauhtiin niin odotelkoot, isommille kyllä jos tilaa on.

riittää kun hieman höllää kaasua . ei missään tapauksessa hyppää jarrulle . ja aina on kyseessä raskas vehje jolle annan tilaa . koska tiedän kuinka hankala on massaa saada jälleen hyvään nopeuteen.
saan mikkelin kannattaa miettiä onko lopulta kellään mitään oikeuksia . laput saa sanoa mitä vaan . mutta järjen käyttö on luvallista

Sama juttu. Linja- ja kuorma-autoille annan tietä joko hiljentämällä omaa vauhtiani tai vaihtamalla kaistaa, jos sieltä ei ole kukaan perään tulossa. Motortievauhtiin saa normaalin henkilöauton kyllä piiskattua kiihdytyskaistan puitteissa. Teen sitä lähes päivittäin ahtamattomalla 69hv bensa-viijatilla, joten odotan pystyttävän samaan myös tehokkaammilla autoilla.

Kun unohtaa autoillessa sen TURHAN kiireen, ei otsikon kysymystä edes tarvi miettiä. Väistän, jos se mielestäni lisää turvallisuutta. Höllään kaasua, jos siihen on aihetta. Joskus tosin sellainen harmittaa kurakelillä, että kun itse ajaa tienopeutta, niin rampilta tulee joku takaa, ohittaa oikealta selvällä ylinopeudella, ja kurvaa eteen. Mutta en roiku kenenkään puskurissa, minun edessäni on aina tilaa, etenkin vilkun käyttäjille.

En väistä, paitsi silloin, kun joku hitaampi käytännössä vaihtaa kaistaa rampilta eteen. Samalla tavalla ohittaisin jo valmiiksi oikealla kaistalla hitaasti ajavan. Usein rekat ja linja-autot kuuluvat tähän kategoriaan, vaikka eivät olisi vielä liittyneetkään: ohihan niistä mentäisiin joka tapauksessa.

Jos on tyhjää, menen vakionopeudensäätimellä oikeaa kaistaa. Eiköhän se liittyjä sitten jossain vaiheessa löydä itselleen jonkun muun kuin juuri sen nopeuden, mitä minulla on mittarissa.

Jos on ruuhkaa, saatan höllätä kaasua, jos toinen on hieman jo edellä tai ehtii hieman edelle. Pientä luovaa sumplimista, että liikenne sujuu. Jarruttelemaan en lähde, koska muu liikenne ja tilan antaminen kiihdyttelemälläkin on huono ratkaisu, kun se estää sen, jos liittyjä aikookin reippaalla vedolla sujauttaa edelleni. Eli tasaista nopeutta ja korkeintaan pieni kaasun kevennys, jos takana ei ole joku ihan kiinni.

Jeesauksen merkiksi en yleensä viitsi vilauttaa pitkiä, paitsi ammattikuskeille, jotka ymmärtävät tilannekohtaisen merkkikielen. Erinäiset vinkiksi tarkoitetut valomerkit kun aiheuttavat perus-skodillakkien ja datsunien kuskeissa täysin arvaamattomia reaktioita.

Toivon kyllä, että liityttäisiin liikennevirtaan motarilla ajavien autojen taakse. Ei ole kiva, kun joku loskalastissa kulkeva kinneri "liittyy liikenteeseen" päräyttämällä parin metrin päähän oman auton keulasta ja viskoo kuution verran suolaa, nastoja ja kiviä naamalle. Etenkin, jos sen liittyjän vauhtimittari ei jatkakaan nousua uljaan rampilta siirtymän jälkeen...

Jos näen trampilta tulevan useamman auton, puskintuntumassa ja oman nopeuteni mukaan asettuisin porukan keskelle. Se on koettu*. Ei kiitos, vaan hiljennän riittävästi ja jos takanani liikennettä, ajan sivuun. Mihinkään aivokuolleiden pikkuoravien sekaan en jättäydy. *Siinä tilanteessa vedin itseni välistä pois, penkalle. Näin se toimii turvallisuushakuinen ajelu. Sormi suussa en ala mitään odottaa. Lahtisen sanoja lainatakseni. Mites juuri KehäIII:lla…..armotonta meininkiä.

Kuinka moni pysähtyy stopilla? Kuinka moni noudattaa nopeusrajoituksia? Kuinka moni vilkuttaa vaihtaessaan kaistaa?

Kaikenlainen ennalta-arvaamattomuus, eli pääasiassa liikennesääntöjen luova soveltaminen luo liikenteeseen sitä haitariliikettä ja ylimääräistä sählinkiä. On se sitten kolmion takaa eteen tulemista tai toisen sieltä päästämistä, ylimääräistä kaistanvaihtoa, liikennevirtaan mukautumiseen kykenemättömyyttä tai vaikka niitä kuuluisia hätäväistöjä...

Jos itse joustaa säännöissä, on turha valittaa kun toiset niitä venyttävät. Vaaratilanteet toki vältetään parhaan mukaan.

Aika usein tuollaisen ramppitilanteen syntymisen näkee jo kauan ennen kuin ajetaan rinnatusten: sinne ohituskaistalle kannattaa siirtyä rauhallisesti ja hyvissä ajoin. Pirun paha tilanne on se, kun ramppi loppuu, kiihdyttävällä autolla ei ole mitään paikkaa minne ajaa ja siksi se yksinkertaisesti väkisin tunkee minun kaistalleni. Kiihdyttää ei tuossa tilanteessa enää ehdi, ohituskaistan tilannetta on myöhäistä enää vilkaista ja jarruttaminenkin johtaa helposti kolariin.

Hitaassa liikenteessä (mun keskinopeus on ajotietokoneen mukaan 32 kilsaa tunnissa) mä päästän kaiken aikaa yhden auton eteeni vasemmalta tai kolmion takaa: eihän liikenne Helsingissä toimi, jos pääliikennevirran autot pitävät tiukasti kiinni oikeuksistaan. Ja tosiaan vain yhden minä yleensä eteeni lasken, takanatulija saa tehdä tilaa seuraavalle.

Skattalla kun ajaa ulos lautalta pitää autojonojen ennen tullia yhdistyä yhdelle kaistalle: ihmeen paljon on edelleen kuljettajia, jotka eivät ymmärrä kuinka vetoketju toimii.

Annan tilaa jos tilanne sitä vaatii. Jostain syystä se on kiellettyä, mutta sille annan piut paut jos ei poliisia ole näkyvissä.

Yleensä ruuhka-aikaan tuossa Oulujoen kohdilla motarilla tulee vetoketjumallia toteutettua. Eli pieni kaasun nosto että rampilta tuleva pääsee eteeni, ongelma tulee siinä kun rampilta tulijan perässä on oman elämänsä Vatanen puskurissa kiinni ja änkää samaan rakoon. Hyvin harva taitaa mokomasta vetoketjumallista olla kuullutkaan.

Jos joustat päästääksesi yhden, miksei se toinen odottaisi sinun päästävän seuravaakin?
Vetoketjuperiaate on vähän eri asia. Kärkikolmio on kärkikolmio.

Ongelma on siis siinä että kolmion takaa rampilta tuleva olettaa aina, että motaria ajava automaattisesti siirtyy vasemmalle kaistalle. Ja kaikki kuitenkaan ei siirry.
Jkl:ssä Palokanorren ympyröissä näkee taas sen mitä tapahtuu, kun vetoketjuperiaate ei ole käytössä. Satojen metrien jonot...
Eli yhteispeliä ympyröihin ja riittävän pitkät kiihdytyskaistat ramppien jälkeen. Ja homma toimii

Joskus kun autoilee maissakin joissa on oikeat ruuhkat....

Puolalaisella motarilla oli oikealla 2km rekkajono, henkiläautoilla ajettiin niin pitkälle kuin pääsee ja kaistan tietyöhön loputtua siihen 2km kävelyvauhtia menevään rekkajonoon tuli aina yhden henkilöauton kokoinen rako.

Suomessa kaikki ajaa sitä jatkuvaa kaistaa ja toisella kaistalla on 2km tyhjää

Ei kaikki, tuo on ainakin minusta hieman vaikea valinta, periaatteessa suomalainen tapa jonottaa vaikka nakkarilla on aina yksi jono, eikä siinä kuulu etuilla (monissa maissa on ihan erilaisia jonoja)

No miten tuo sitten soveltuu autojonoihin: aika huonosti ja autojonoissa Suomessakin on paljon vatipäitä jotka pujottelevat kiilailevat ja ohittelevat, vaikkei siitä monen sekunnin hyötyä saisikaan.
No ongelma syntyy jo siitä jonon toisesta autosta, kuuluisiko sen mennä ja vaihtaa kaistaa heti vierekkäiselle, perinteisesti sitä on tulkittu liikennevaloissa haasteeksi kiihdytykseen ja siksi mennään kiltisti samaan järjestykseen kuin on tultukin, entäs kun tulee kolmas, jos se vaihtaa kaistaa ja mennään vetoketjumeiningillä, niin sehän etuilee jonossa ja missä vaiheessa tuo kaistanvaihto sitten pitäisi tehdä...
No sitten kun taas tie kapenee ollaan jossain järjestyksessä. Liikennevaloissa tuo rinnakkainen ajaminen vähän nopeuttaa liikennettä, mutta jos on yksikaistaisia pullonkauloja, ei kai siitä kapeikossa mene yhtään sen enempää autoja vaikka sen yhden risteysvälin saisi pakattua täyteen autoja, ainoa tapa jolla vetoketju nopeuttaa etenemistä on jos jono pääsee tyhjenemään ja vaikka vihreillä jäisi tyhjää aikaa loppuun. No mahtuu tietysti kahteen tai kolmeen riviin enemmän autoja parkkiin kuin yhteen, itse olen huomannut että keskikokoisen kaupungin keskustan ruuhka-alueilla on monia sivuteitä josta pääsee hyvin ohittamaan ruuhkia pahinpina aikoina, muulloin Suomessa saakin ajella aika rauhassa (omat vakioreitit)

Itse ihmettelen enemmän näitä, joiden on pakko kaupungissa vaikka risteysalueella tai yhtenäisten viivojen alueella pujotella vapaammalle kaistalle. Joskus moottoripyörällä oli tilanne jossa vasemmalla kaistalla oli kaksi autoa peräkkäin ja muuten ei yhtään autoja, ja taimmaisen piti pakosti sulkuviivan alueella vaihtaa minun eteen ja kun liikennevalot vaihtuivat piti sitten sitä vaihdekeppiä hämmentää pitkät ajat tarmokkaasti tulppana. toisen kerran ihmettilin autoa joka teki ennen punaisia liikennevaloja äkkikiihdytyksen ja vaihtoi kaistaa minun eteen ja jatkoi kuitenkin valojen vaihduttua vihreäksi risteyksestä suoraan, kuten olisivat molemmat kaistatkin jatkuneet?

Takavuosien Lahtelainen jono oli että kaikki oli siinä 2km jonossa ja toinen kaista tyhjänä, varmuuden vuoksi ajettiin vielä kaikki risteykset tukkoon ettei kukaan vaan pääse mistään väliin, ei tosin sitten mihinkään muuhun suuntaankaan päässyt.

Nykyään nämäkin on jo vähän oppineet, kohta se tulee sitten se kauheuksien kauheus, liikennemerkki joka osoittaa että kaistat yhtyy, siinä ei enään ole että kumpi jatkuu, se se on hirveää kun ei enään tiedä kummalle kaistalle se 2km jono pitäisi tehdä

Tunnen Xarin tuskan ja yhdyn ajatuksiin. Suomessa on edelleen niin vähän liikennettä, että täällä voi olla itsekäs. Aina, kun tuntuu siltä, että itsellä on etuajo-oikeus, voi esittä itselleen kysymyksen, että mihin se kiihdytyskaistaa ajava henkilö on menossa?

Suomessa on tietysti monenlaisia liikennejärjestelyitäkin, joista Jyväskylän seudun järjestelyt ovat pohjanoteeraus. Ainoa paikka missä ne toimivat on Vaajakoskelta nelostietä etelään. Oulussa taas on rampit niin lähekkäin, että on parasta pysytellä vasemmalla kaistalla niin kauan, kunnes oma ramppi alkaa siintämään horisontissa. Pääkaupunkiseutu mahtaa olla ainoa paikka, jossa ruuhkainen liikenne toimii oikeasti.

Jos rampilta tulee joku selkeästi hitaammin kuin oikean kaistan nopeus on ja vasemmalla kaistalla on tilaa, niin tottakai vaihdan kaistaa. En minä sille tilaa tee vaan ohitan vasenta kaistaa, kuten tekisin jos saavuttaisin ko. ajoneuvon oikealla kaistalla ennen tai jälkeen rampin.
Ne on v...mäisiä jotka tekee tilaa siirtymällä vasemmalle kaistalle, mutta ajavat sitä sitten alle nopeusrajoituksen.
Itsellä ei tapana ole hurjastella, mutta kyllä siinä yleensä semmonen 3 - 5 km/h ylimääräistä on.... paha tapa, tiiän.
Ruuhkassa toki ei ole järkeä alkaa vaihtelemaan ko. tapauksessa kaistaa.

Ilmaisin itseni kehnosti. Eli kaasun nosto jos rampilta tulija on itseäni edellä ja näyttää että hällä on vaikeuksia kiihdyttää motarivauhtiin. Tai maailmankaikkeus vain on ajoittanut toisemme siihen kohtaan siten että hän on puoli autonmittaa edellä ja ramppi loppumassa. Rampilta tulevan perässä ajava sitten vaan on mulkku jonka mielestä hän on etuajo-oikeuden omaava eikä piittaa muista liikenteessä. Mielestäni vetoketju tyyli sopii loistavasti motariliittymiin, tekee hommasta jouhevampaa. Kerrotko tarkemman määritelmän vetoketjuperiaatteelle ja käytölle sopivan tilanteen?

Sama. Ja hövelössä mielentilassa huomioidaan ainoastaan raskas kalusto, jos tilaa on.

kimmon kanssa just samaa mieltä.