...eli Once upon a time in Hollywood, joka tuli ensi-iltaansa jokunen hetki sitten. Käväisin punaisella matolla kuvauttamassa itseni virallisesti vieras nainen kainalossa ja katselin elokuvan pienissä sievissä siitä enemmän jalkatilaa tarjoavalta VIP-riviltä. Ei ollut muita suomalaisia samassa rivissä.

Mutta mennäänpäs elokuvaan. Itse olen Tarantinon kuvista nauttinut lähes aina, Kill Billit nyt olivat tarpeetonta venytystä mutta uudemmat kuvat ovat aina olleet laatutavaraa. Esim. Jackie Brownin katsoo lähes vuosittain uudestaan. Eikä se viimeisin ennen tätä, olikos se nyt "Hateful Eight", huono ollut!

Tarantinon kunniaksi on sanottava, että entiseen hyvään aikaan yksi hänen tuottajistaan oli tämä "casting couch"-weinstein, jota mm. Uma Thurman on viitsinyt nalkuttaa ikäväksi ihmiseksi. Umallahan oli vartalo kunnossa nuorempana, jota nykytähdistä ei voi sanoa. Quentinia ei kuitenkaan kukaan ole syyttänyt mistään vielä, olisko paremmat nimet vaitiolopapereissa? Joka tapauksessa tämän uutukaisen naiskaarti on mielenkiintoinen, mutta pettymyksen tuottava. Margot Robbie on nykymaailman leffatähtitapaus "ilman meikkiä karmeen näköinen kotka" tyyliin Mila Kunis. Tissejä tai persettä ei Margotilta löydy ja vyötärökin puuttuu. Miten lie roolinsa saanut, ei ainakaan näyttelijätaitojen tai ulkonäön takia. No naama nyt jotenkin menee jos on täysi sotamaalaus päällä, pehmennetään sen verran. Jonkin "sohvan" kautta roolinsa sai mutta kenen, en lähde arvailemaan. Margotin lisäksi Tarantino tässä rainassa leikittelee alaikäisten naikkosten eroottisuudella, jota pidän erikoisena viestinä äijältä. Varmaankin asiaan liittyvät näyttelijät ovat täysi-ikäisiä (en tarkistanut), mutta leffassa heidät kuvataan selkeän alaikäisiksi. En spoilaa enempää mutta pisti minut rapsimaan takaraivoani - minkä viestin Quentin tässä halusi antaa ja mihin meitä valmistellaan? Aikookoo illuminati laillistaa pedofilian, tästähän on jo merkkejä mediassa ja kirjallisuudessa ollut jonkin aikaa?

DiCabrio (heh heh) ja jokaisen keski-ikäisen vaimon pitkäaikainen unelmapetipartneri läsönaama-Pitt (Brat) vetävät leffan mieskaartia, ja erittäin hienostuneesti ja nyanssirikkaasti näytellen. Ei siitä sen enempää, miehethän suoriutuvat aina. Di Avoauto on vuosien vieriessä kehittynyt aivan maailmanluokan näyttelijäksi, sanoisinpa että naamanilmeiltään, eleiltään ja "katsottavuudeltaan" parhaaksi Ruonansuun Jopen jälkeen.

Leffan juoni on Tarantinolle erikoinen. Sitä ei nimittäin ole. Minkäänlaista punaista lankaa tai seurattavaa tapahtumaketjua ei ole, koko pätkä on kuin sketsikokoelma synkässä sävyssä. Hyvin yllättävästi tämä ei tunnu nerokkaampaakaan katsojaa häiritsevän vaan saagan jaksaa katsoa loppuun asti. Noin puolessa välissä katsoja lopettaa puuttuvan juonen hakemisen/miettimisen ja keskittyy hienoon kuvauskulmistoon ja erinomaiseen näyttelijätyöhön.

Loppuhuipennus on yllättävä ja tarpeeksi verinen etteivät fanit pety. Jo sen vuoksi leffa kannattaa käydä katsomassa.

Että näin! Kun katsoin elokuvan, piti oikein jonkin aikaa miettiä oliko tämä huono vai hyvä. Enpä oikein vieläkään osaa siihen vastata, mutta siihen osaan onko leffa kiinnostava katsoa: on.

Täytyypä katsastaa tuo,olen aina pitänyt suuresti Tarantinon elokuvista.
Samaa mieltä Jackie Brownista myös,sehän ei ollut aikanaan mikään kassamagneetti,toisin kuin myöhemmät elokuvat.
Pulp Fiction ja Reservoir Dogs ovat myös kyllä ihan huippua..Monesti ainakin minulla käy niin että elokuvan hienoudet tulee ilmi vasta ajan kanssa,esimerkkinä ensimmäinen Bladerunner,kakkososa "kolahti" jo ensimmäisellä katselulla.

Nyt on ollut viikko aikaa sulatella leffaa ja äsken juteltiin vielä vaimon kanssa uudelleen. Olihan siinä ajattelemisen aihetta.

Heti leffan jälkeiset fiilikset olivat sekavan haltioituneet. Visuaalisuus ja seitkytluvun Bullit-jenkkitunnelma nappasivat kovin mukaansa. Leffan sanomaa voi kukin miettiä tykönänsä, mutta 50 vuotta sitten aloitettu hyvinvointiyhteiskunnan rakennus Suomessa ei todellakaan näy USA:ssa. Sosiaaliturva on tasan tilin saldo ja oma verkosto työtilaisuuksiin.

Vahvimpana kuvana jäi mieleen antenninkorjauskohtaus, jossa Pitt alkaa takautumien muistelun ja takana näkyy Kalifornian maastot lievästi tyyliteltyjen eroottisten manöövereiden kera. Sekä Tarantino-tyyliin täysin överiksi vedetyt kohtaukset - huomaatte ne kyllä kun näette. Pitt on pitänyt kroppansa kunnossa ja Tarantino ottaa siitä kaiken irti. Rat flavour!
Caaprio senkun paranee näyttelijänä. Aviatorin näyttelijätyöskentelystä on taas menty hieman pidemmälle. Voihan vanha viina, näyttelijä ja räkä!

Margot Robbie on sopiva kaksoisolento Sharon Tatelle (vaimo kertoi stoorin Sharonin kohtalosta).
Hesarissa on juttu 23.8.2019 B5 sivulla "Charles Manson, hippiajan hirviö", joka kannattaa lukea leffan jälkeen.

Jos on vapaata aikaa viikonloppuna niin tuossa on Leffa.

On se hienoa. Suomalaisen miehen tilitys. Hyvä on hämärässä mökissä istua ku**i kädessä ja haaveilla . Itsellään toki timmi ruoto ja järkyttävä suvunjatkamis laitteisto. Itsetunto tapissa, harmi että tappi on... .

No jopas oli kummallisen katkeranaggressiivinen avautuminen kommentoijalla. Nykyinen narratiivi on puraissut? Margottia katsellessa ei kyllä heppi hakeudu käteen, ei.

Ei miehen tarvi olla kaunis ja hoikka/muskelikas, vaan älykäs ja yritteliäs. Menestyvä. Sen sijaan naisen tehtävä on kaunistuttaa maailmaa kapealla vyötäröllä, isoilla "kannuilla" ja syvään uurretulla ahterilla joka keinuu kävellessä.

Tämähän on sinun oma näkemys aiheesta, ei absoluuttinen totuus eikä universaali mielipide.

Nimimerkillä "Tyhmä ja laiska ja silti naiset tykkää"

Varmasti olet onnellinen, kun emäntäsi täyttää määrittelemäsi kriteerit .

Täytynee omalta osaltani kyllä myöntää olevani sataprosenttisesti samaa mieltä jekkerin kanssa naisen tärkeimmistä ominaisuuksista.
Ikävä kyllä nuo kaikki ominaisuudet harvoin löytyvät samasta yksilöstä..

Tarantinon suurin ansio oli että Reservoir Dogsin, teollisuushallissa kyhätyn halppiksen jälkeen loppui suomessa se jatkuva itkeminen että kun meillä ei voi tehdä kansainvälisen tason leffoja kun ei oo rahaa

Margotkit nyt menis jos olis "hyväluonteinen", kyllä tuon kanssa Jokikumpuun kehtais mennä.