Sitä joskus kuvittelee osaavansa muka hyvin säätää kaasuttimia korvakuulolta kun se on muutaman kerran siedettävästi onnistunut SM:n kanssa. Kunnes sitten näkee tosimestarin työssä:

https://youtu.be/FlGfcN-QVg8

Korvakuulolta ne on uutena säädetty ja mestarin tuntumalla. Niin nykyäänkin!

Alkaa olla katoava luonnonvara tuokin taito. Minäkin olen säätänyt vain prätkää ja ruohonleikkuria. Leikkurissa sentään seosruuvilla on jotain merkitystä kierroksillakin: kaasu täysille sinne pusikonsilppuamisteholle ja eikun etsimään parasta ulvontaa. Kunnon säädöillä ei hyydy isompaankaan heinätuppoon, kun kone reagoi nopeasti governorin pyytäessä lisää tehoa. Prätkässä taas voi säätää vaan tyhjäkäyntiseosta ja kaasarien synkkaa, joilla ei ole mitään merkitystä muuta kuin enintään osakaasulla. Sitten pitäisi jo vaihtaa pääsuuttimia ja säätää luistin neulaa, ja siinä alkaa olla jo työtä, kun kasaa ja purkaa jatkuvasti. Lisäksi säätöjen sopivuutta on vaikea selvitellä puoli- ja täyskaasulla eli käytännössä ajossa kuormituksen aikana. Tulppien irrottelun ja värin arvioinnin sijaan tarvis happitunnistimen, että sais jonkun luotettavan marginaalin niihin säätöihin, ettei mene liian laihalle. Noh, olenpa lambda-anturin nähnyt kaasariprätkässäkin, seosmittari sitten kojelaudassa niin voi seurailla suoraan ajossa, mennäänkö rikkaalla vai laihalla... Kätevää, mutta saa siihenkin muutaman satasen uppoamaan.

On tuollakin ainakin ilmavirtausmittari, jolla se synkkaa kaasareita.

Niin näyttää olevan. Ja samanlaisella on noita Sm:n kaasareita säädetty, ensin toki vivustosta kaasarit keskenään siten että kustakin kaasarista vain toista ohivirtauskanavaa säätäen saa synkattua kaasarin kurkut keskenään...

Seoksia sitten alkuun kuulostelemalla käyntiä, haistelemalla pakokaasuja, välillä tulppia ihmetellen sekä pakolämpöjä mittaillen. Ihan kohtuullisiksi on nuo noin saatu, siten että vastaa kaasuun liian matalalta tyhmäkäynniltäkin eikä esim käy tyhjää vain neljällä ja löydä niitä kahta puuttuvaa mukaan vasta kaasua vähän avatessa...

Pitäisi kylläkin motivoitua taas tarkistamaan ovatko synkassa pysyneet, toisaalta, miksipä ei olisi kun käy hienosti ja tasaisesti..?

Kyllä mullakin tuommoinen virtausmittari on, tilasin Englannista alkukesästä, mutta ei se kerro koko totuutta, seoksesta ei edes osatotuutta.

Vaikein säädettävä on se transitiovaihe, eli juuri se kaasuläppien ihan pikkuisen aukioleva alue kun auto ei ole tyhjäkäynnillä vaan ajellaan esimerkiksi 30-40 km/h tasakaasulla välillä ihan pikkuisen kiihdytellen, välillä löysäten kaasu kokonaan. Mulla on pitkäaikainen ongelma että jotta välikäynnin saisi kertarykäisemättömäksi, pitää tyhjäkäynnin seos taas säätää ihan älyttömän rikkaalle, tyyliiin 5-6 kierrosta seosruuvia auki. Ei ole oikein se, varmasti jossakin on imuilmavuotoja jne ja kaasaritkin pitäisi taas rakentaa uusiksi.

^Todennäköisesti kaasarien välitankojen välystä tuo. Sm:ssä on semmoinen pöljyys kaasuvivustossa, että tyhjäkäynti asetetaan (ainakin ojheen mukaan toimiessa) vain yhden kaasarin toppariruuvilla, ja jos sen kaasarin vivussa on väljää niin vivustossa oleva palautusjousi vetää siitä välykset toiseen laitaan. Tarkoittaa sitä että ne kaksi muuta kaasaria sulkeutuu vähän enemmän kuin se missä on se toppari, ja myös avautuu vähän enemmän etenkin vain vähän kaasua avatessa. Isommasti kaasutellessa tuon merkitys vähenee...

On kyllä käynyt mielessä tehdä uusi tyhjäkäynnin säätöruuvimysteerio siihen linkkuun mihin tulee kaasuvaijeri sekä vipu kaasareillepäin...

Tämä oli ihan kätevä Sportin kaasarien synkkaa säädellessä:

https://www.carbtune.com/

Synkan säätö on se helpoin juttu. Sen jälkeen voikin uppoutua kyseisen kaasarimallin sielunelämään lukemalla DIY-miesten tarinoita ja kirjateorioita miten se toimii, jotta sen saa toimimaan myös muuten.

Mielenkiintoista, pitää tarkistaa. Se on juuri noin että kaasuttimet on helpointa saada toimimaan isosti auki olevalla kaasulla.