Erittäin mielenkiintoista. Uskon heti kättelyssä että nykyiset tuulivoimalat ovat rakenteeltaan hyvin kehittyneitä ja hyötysuhteeltaan hyviä - silloin kun tuulee! Mutta onko tuulivoiman suurimmalle ongelmalle, eli koko suurimman hetkittäisen tehontarpeen kapasiteetin varavoiman tarpeelle, kehitetty joku uusi ratkaisu josta en tiedä? Minusta se on aivan puhtaasti laajamittaisen tuulivoiman järkikäytön estävä asia - koko suurimman kulutuksen kapasiteetti pitää olla olemassa jossakin muualla tai pitää ostaa kalleimman sähköhinnan aikaan jostain naapurilta, joka vain siirtää saman ongelman muualle. Olemme tästä pitkään keskustelleet erään ystäväni Putkisen kanssa, tässä hänen ansiokasta tutkimustaan asiasta, löytyy kymmeniä muitakin artikkeleita samalta mestarilta:

http://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm

Ei kannata pelästyä Putkisen varsin jyrkästä sanan säilästä, arvokasta noissa artikkeleissa ovat nuo Jussin kaivamat tilastot milloin tuulee, milloin ei tuule, ja paljonko tuulivoimalat tuottavat verkkoon. Yhteenveto on, että juuri silloin kun sähkö on kalleinta ja sitä tarvitaan eniten, tuulivoimalat seisovat tai tarvitaan jopa lisäsähköä niiden lämmittämiseen/pyörittämiseen, etteivät menisi rikki (onko tämä lisäsähkötarve uusissakin myllyissä, en tiedä, mutta kokonaisuudessaan tuo on pisara meressä).

Laskeskelimme kerran, että monien haaveilema sähköautojen akkujen tasausvoimana käyttö esimerkiksi Suomessa tuulivoiman vastapainoksi edellyttäisi että joulu-helmikuussa on jokaisessa suomalaisessa kodissa 7 Teslan isoakkuisinta mallia, joiden akut käytettäisiin tyhjäksi eli niillä ei saisi edes ajaa.

Mistä se tasausvoima tulee?

Tässä vielä erinomainen, tuore pakina Lehtiseltä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006213598.html

Kannattaa myös lukea kirjansa ”Valkoinen ihmissyöjä”.

Tähän on aika helppo vastata ja tuoreelta tiedolta lienee helppo välttyä mikäli lukee vääriä palstoja ?

-Jos tuulivoimaa ei ole rakennettu suomeen sitten 2013, miten on selitettävissä että tuulivoiman vuosituotanto on noussut noiden vuosien alle 1000 GWh:n tasosta noin kuusinkertaiseksi ja tällä hetkellä suomen sähkönkulutuksesta 6,7% on tuotettu tuulivoimalla? Muutos on senverran suuri että sitä ei selitä tuulisuuden muutokset, keskituulten olisi pitänyt 1,8 kertaistua, ei ole.. Helpompi vastaus löytyy siitä tosiasiasta että tuulivoimaloita on rakennettu suomeen 2013-13 jälkeen ja rakennetaan kokoajan.

-Tuulivoiman tukiaset ovat toki typeriä, mutta siinä mielessä tarpeellisia että ne ovat mahdollistaneet nykyisen teknolgiakehityksen sille tasolle että tukia ei enää uuusissa projekteissa ole eikä tarvita, vaan homma toimii markkinalähtöisesti. Toki eräänlaisena tukena voidaan pitää myös sitä että verkkoyhtiöiden on otettava vastaan tuulella tuotettu sähkö, minkä voi katsoa aiheuttavan lisäkuluja eri tahoille.

-Tekniikka ei ole ikuista eikä ilmaista. Kuitenkin niitä rakennetaan tällä hetkellä markkinalähtöisesti, joten eivät liene liian kallita tai lyhytikäisiä? Suuri osan puretuista koneista on poistettu käytöstä yksinkertaisesti siitä syystä että hyvälle tuulipaikalle halutaan nykyaikainen kone joka tuottaa jopa kymmenkertaisesti ja toisaalta vahna kone on jo maksettu pois (tukiaisilla ja veromarkoilla) kuten se kyseinen palanutkin oli maksettu jo noin 4-5 vuoden käytön jälkeen. Oli suuri hyssytelyn aihe 10 v sitten se kuinka hyvin senkin aikaiset koneet tuottavat tukiaisiin nähden..
Tässäkin tekniikka on ottanut huimia harppauksia ja näyttää että kalliit rempat ovat vähenemään päin.

-Mitä tulee tuulen riittävyyteen tällä pallolla, toivon todella että globaalit tuulet hiljenevät, -mutta vain Betzin lain seurauksena

Tasausvoiman osalta toivon ihmisen, ja pian koneälynkin, kykyyn ratkaista nämäkin ongelmat lähitulevaisuudessa.
Se missä Jekkeri kollegoineen on aivan oikeassa, että niitä ei ole vielä ratkaistu, ei tarkoita sitä etteikö sen eteen pitäisi tehdä valtavasti työtä ja tukea kehitystä, sillä hyödyt ovat ihmiskunnan kannalta mittaamattomat. Jos lähtökohta kaikessa muussakin olisi se että ei kannata nähdä vaivaa eikä kuluttaa voimavaroja siihen, kun se ei kuitenkaan onnistu, emme olisi teknogisesti lähelläkään sitä tasoa jossa nyt olemme. Jännä epäsuhta siinä, että polttomoottoriautojen ongelmien ratkaisuja ja tuotekehitystä ei kukaan paheksu turhana työnä vaikka ollaan vain lieventämässä samoja haittoja? Mutta kun haittoja ollaan poistamassa tilanteessa jossa olemme kokoajan 25 v myöhässsä, skeptikkoja loytyy? Toisaalta ei siinä mitään ihmeellistä niin pitkään ole kun päätöksiä ja mielipiteitä ohjailevat tahot jotka saavat elantonsa hiilidioksidista

Uskon että ratkaisu tulee viimeistään siinä vaiheessa itsestään kun sitä todella tarvitaan. Jekkeri mainitsi/blokkasi monia ajatuksia ihan oikein tietystä katselukulmasta, mutta jos on halutaan tarpeen niin pakottaessa muuttaa hieman katselukulmaa niin asiat näyttävätkin erilaisilta:

-Sähkön siirto rajojen yli, jopa venäjän, voidaan muuttaa (pakon edessä) yhteisestä tahdosta voittoa tavoittelemattomaksi, jolloin sähköllä, silloin kun sitä jollakin seudulla erityisesti tarvitaan, olisi tietty tariffihinta. Tämä toki toimisi eri suuntiin. Töllöin sähkö voi jopa kiertää maapalloa auringon mukana sinne missä sitä eniten tarvitaan. Tämä voi olla mahdollista jopa ilman säätövoimaa mikäli tuulivoimaa on rakennettu selvällä ylikapasiteetilla ja tilanne on se että verkkoyhtiön ei ole pakko ottaa ko sähköä vastaan. Eikö tällöin ole jopa järkevää myydä ylikapasiteettia edullisesti eteenpäin vaihtoehtona sille että konetta seisotetaan? Vaihtoehtona ylikapasiteetin seisotukselle on myös vedyn tuotanto elektrolyyttisesti vaikka sitä jollakin muulla menetelmällä olisikin "järkevämpää" tuottaa. Vety itsessään on säätövoimaa joka on helppo hyödyntää monella tavalla esim kulkuvälineissä.
-Sähköautojen akkujen käyttö varakapasiteettina voi olla vaikeaa käytännössä. Se tuntuu sikäli järkevältä jos ajatellaan että sähköautojen toimintasädettä koitetaan kasvattaa kokoajan ja kuitenkin suurimmalla osalla autoista ajetaan valtaosa ajasta lyhyttä työmatkaa käyttäen kapasiteetista vain joitain prosentteja. En usko kuitenkaan että kukaan haluaa tilannetta jossa sähköyhtiö häärää taustalla autosi kanssa ja voit yöllä seurata etänäytöltä että nyt ei pysty lähtemään Rovaniemen reisulle jos yhtäkkiä tulisikin tarve ? Tosin tämäkin ongelma voi ratketa pikalatausmenetelmien kehittyessä, mutta sitä ennen olemme maksaneet itsemme kipeäksi verkkoyhtiöille verkon vahvistuksista .
-Sen sijaan jos järjestelmä ja vakuutusyhtiöt asiaa tukisivat, voisi mielestäni aivan hyvin olla pidempiä matkatarpeita varten toinen auto joka tuottaisi hiilidioksipäästöjä, -pisaroita mahtuu mereen.. Ehdottomuus tässäkin asiassa (kuten uutisointi pikkutytön matkoista) lienee samojen tahojen tuottamaa joka saa elantonsa hiilidioksipäästöistä. Ei tarvita kovin syvällistä psykologiaa ymmärtämään millainen uutisointi toimii tehokkaimmin, koska ihmiset ovat mitä ovat. Nythän on jo arkipäivää että ne joilla on millä mällätä, pyörittävät tekoälyä arvioimassa reaktiotamme ja eteenpäin välittämiämme viestejä eri medioissa. Ei ole vaikea nähdä reaktioista minkä tyyppinen uutisointi toimii tehokkaimin valtaosassa lukijakuntaa. Miksi eivät tekisi niin? Siksikö että ovat tunnettuja korkeasta mooraalistaan? Joo, valitettavasti minulla ei ole näyttää pitäviä todisteita
Mutta akut, ehkä osana kokonaisuutta silloin kun hyötyjä/sähkön myyjä on auton omistaja joka tietää että ei tarvitse autoa huomenna, voisi olla kuitenkin enemmän kuin pisara meressä? Vaikea kyllä nähdä tätä kovin realistisena pidempien pakkasjaksojen aikana. Sensijaan tyypillisen kevätsään aikan,a kun yöpakkaset kovat ja päivällä jo keväistä, tämä ei olisi hassumpi ajatus?
-Suurten akustojen kehitys toki ratkaisisi ongelman ja uskonkin markkinoilta pois ostettuja teknogioita löytyvän tarvittaessa..
-Pumppuvoimalaitokset voivat olla osa ratkaisua ja toimivat toki, mutta tilanne ei ole vielä kypsä niiden taloudelliselle läpimurrolle, mutta osana pakettia.
-Sen enempää ydinfysiikkaa tuntematta ja tietoisena riskeistä, lähtökohtaisesti nämä minivoimalat, jopa mobiilit.., vaikuttavat hyvältä tavalta tuottaa nopeasti reagoivaa säätövoimaa.

Nämä kaikki voidaan tulkita helposti utopiaksi joiden puolesta ei ole näyttää faktoja, mutta useimmat on kuitenkin osoitettavissa tomiksi osana kokonaisratkaisua jos tilanne on päässyt sellaiseksi että ongelmia voidaan joutua katsomaan eri kulmasta ja teknogia on saanut kehittyä. Iso ristiriita jutuissani on myös se että moni asia pohjautuu siihen että onnistuu vasta kun on jo housuissa, mutta tarjoan näitä ratkaisuksi jo tilanteessa jossa tuntuu vasta tarvetta hakeutua pöntölle. Siinäpä pulma mitä itsekäs ihmisrotu ei kykene ikinä ratkaisemaan.


ps. toisaalta objektiivisesti yrittäen ajatella, on vaikea välttyä lopputulemalta että emme voi selvityä ellei housuun tule. Kaikki muut vaihtoehdot ovat vain tuskallista pidätystä.

Mulla on kesken Matti Virtasen Ilmastopaniikki - hoito-opas. Olen lukenut vasta noin neljänneksen, mutta ihmeesti tuntuu sopivan mun ajatuksiin. Lopullista arviointia teoksesta en voi antaa vielä tässä vaiheessa, enkä edes yritä olla asiantuntija (kuten 16-vuotias ruotsalainen koulutyttö).

Ehkäpä minunkin olisi syytä joskus tarkistaa tietoja, ennen päättömäksi osoittautuvia väittämiäni. En todellakaan muista, mistä olen lukenut, ettei tuulimyllyjä olisi rakennettu viime vuosina. Olin siis selkeästi väärässä.

Onko sitten Wikipedia oikea sivusto asioiden selvittämiseen? Tässä suora copy/paste Wikipediasta otsikolla Tuulivoima Suomessa / Tuulivoiman tuet Suomessa:

"Vielä vuonna 2007 tuulivoimaa tuettiin Suomessa sähköveron palautuksen verran eli 0,69 senttiä kilowattituntia kohden ja lisäksi uuden teknologian tuulivoimainvestointeihin voi saada jopa 40 % investointitukea.[43]

Vuodesta 2011 marraskuuhun 2017 asti tuulivoimayhtiöt saatoivat hakea voimaloidensa hyväksymistä syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffijärjestelmässä voimalan tuottamalle sähkölle maksetaan takuuhintana 83,5 €/MWh 12 vuoden ajan. Siirtymäkauden ajan syöttötariffin määrä tuulivoimalle oli yhteensä 105,3 €/MWh enintään kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun saakka.[44] Syöttötariffijärjestelmä on käytössä vuoteen 2030 asti, ja ensimmäisille tariffin piiriin tulleille voimaloille takuuhinnan maksaminen loppuu vuonna 2023. Energiaviraston ennusteen mukaan syöttötariffia tullaan maksamaan järjestelmän voimassaolon aikana keskimäärin 160 miljoonaa euroa vuodessa.[45]

Tuulivoiman syöttötariffia maksettiin yhteensä vuonna 2015 noin 130 miljoonaa euroa[46], ja summa voi nousta 300 miljoonaan euroon vuodessa lähivuosina.[47]

Syöttötariffijärjestelmän seuraaja on teknologianeutraali uusiutuvan energian preemiomuotoinen sähkötuki, joka määräytyy huutokaupan perusteella. Tarjouskilpailuun saatiin 26 tarjousta pelkkää tuulivoimaa. Tarjoukset vastasivat yhteensä 4 TWh vuosituotantoa, josta tuen piiriin hyväksyttiin arviolta 1,36 TWh:n vuotuinen sähkön tuotantomäärä. Tukiaika voimalalle preemiojärjestelmässä on 12 vuotta, eli yhtä pitkä kuin syöttötariffijärjestelmässä. Preemiojärjestelmä tulee kustantamaan valtiolle enimmillän noin 3,5 euroa vuodessa."

Kuten huomaamme, tuulivoiman syöttötariffia saatetaan maksaa lähivuosina jopa 300 000 000€ vuodessa, mutta uusi järjestelmä, preemiomuotoinen sähkötuki, on meille veronmaksajille sata miljoonaa kertaa edullisempi, vain 3€50centtiä vuodessa.

Sinne Wikipediaan voit sinäkin käydä päivittämässä kunhan faktat on kunnossa, kyllä muut aikanaan tarkistaa. Vähän sama jos täällä hihittelisit kun jonkun hyvää hyvyyttään kirjoittamissa remonttiohjeissa on kirjoitusvirheitä...

Puolueellista "faktaa" löytyy tuulivoimayhdistyksen sivuilta. Pitää myös muistaa että osa suomessa käytetystä tuulisähköstä voi olla tuotettu rajojen ulkopuolella. Ja joo, paljon on vanhoja ongelmia ja vielä ratkaisemattomia haasteita, mutta alkuperäinen pointtini oli että nykytekniikka selviää jo omillaan ja mielestäni tarkoitus pyhittää kuitenkin keinot jolla siihen on päästy.

"Preemiojärjestelmä tulee kustantamaan valtiolle enimmillän noin 3,5 euroa vuodessa."

Tuo nyt oli vaan esimerkki siitä, että ihan arvostetuiltakin sivustoilta voi joskus lukea väärää tietoa, joka kenties sitten jää sinne muistin perukoille.

Lähestulkoon kaikessa voi olla virheitä, joskus törkeän suuria, joskus mitättömiä. Tiedejulkaisut, oppikirjat tai mikä tahansa muu sisältävät aina myös virheitä, osaan julkaistaan korjauksia (tuo ylläolevakin on jo korjattu). Muistuu Mieleen vaikka sienikirja-tapaus jossa oli mennyt nimet sekaisin, syötävä ja tappavan myrkyllinen olivat vaihtaneet paikkaa, se vedettiin pois kaupoista.

Helppoheikit, humpuukimyyjät ja lähestulkeen kaikki muukin mainontakin perustuu osin valheeseen, luodaan mielikuvia, joissa voi olla totuuttakin mukana - usein hyvin pieni osa.

Tää on hyvä opus. Palauttaa mukavasti maanpinnalle ja lievittää ilmastoahdistusta jos joku sellaisesta sattuu kärsimään. Sairasta on meno tiedemaailmassakin...

"– Tänä vuonna isobritannialaisjärjestö Transport And Environment huomautti, että Helsingissä risteilyalusten rikkipäästöt ovat melkein kolminkertaiset verrattuna kaikkiin henkilöautojen päästöihin yhteensä."

Heeeeheheeheheheh, ja suomessa lisätään autoilun "ilmastoveroja" raskaasti samalla kun nuo luksusalukset, kyydissään liikalihavia brittisikoja ja jenkkitolloja jotka tulevat naimaan Helsingin viimeiset hyvännäköiset naiset - ei kun lisääntyvät.

Oliko täällä vielä joku joka uskoi että omia pienoisia päästöjään vähentämällä voi johonkin vaikuttaa? Sähköautohörhöjä?

Eikai suomessa asuva suomalainen mies voi tällaista sallia? pitäisikö ryhtyä toimenpiteisiin?

Rikkihän taisi hävitä bensiinistä lähes täysin katalysaattorien tulon myötä, kyllähän se tietysti vähän huvittaa kun satamassa on autokaistoilla isot laput "tyhjäkäynti kielletty" ja vieressä 20.000hp laivadiesel rötköttää tyhjäkäynnillä, tosin itämerellä vähärikkisellä, onkohan tuo Brittijärjestö (brexitiä odotellessa pudotin tuon ison jo edestä pois) edes tietoinen että itämerellä ajetaan vähärikkisellä?

Jokseenkin noin sen täytyy mennä, koska liikennepolttoaineissa ei ole rikkiä nimeksikään, mutta laivojen käyttämässä raskaassa polttoöljyssä sitä on niin paljon, että siitä voi jalostaa rikkihappoa.

Mutta, mutta.. Rikitön LNG yleistyy laivakäytössä kovaa vauhtia ja raskasta polttoöljyä polttaviin laivoihin on olemassa kotimainen ratkaisu, jolle uskoisi olevan menekkiä ensi vuoden alussa tulevien rikkipäästöjen uusien ylärajojen myötä.
https://yle.fi/uutiset/3-10755596

Oliko täällä vielä joku, joka uskoo, että päästöjen vähentämisellä ei ole merkitystä? Jos ei muuta, niin Transport And Environment huomauttaa jatkossa asian olevan toisin päin.

Luja on usko uskovaisilla, ja niin sen tietysti pitääkin olla.

Todetaan nyt mahdollisimman selvästi useamman kymmenen vuoden teknis-tieteellisenkin työn ja patentoinnin suomalla auktoriteetillä:

Suomalaisen autoilijan päästöjen vähentämisellä nykyisestä ei ole mitään merkitystä. Piste.

Laivojen, Venäläisten, Kiinalaisten, Usalaisten, Saksalaisten tehtaiden, Suomalaisten Hiilivoimaloiden päästöjen vähentämisellä voitaisiin saada puhtaampaa ilmaa, mutta mihinkään "ilmastonmuutokseen" eivät usko kuin herkkäuskoiset.

V8 höplöttämään ja seokset rikkaalle!

Enemmänkin olisin huolestunut tuosta sähköautohöpötyksestä, nimenomaan liittyen Litiumin ja muiden erikoismetallien louhinnasta joka pilaa laajoja maa-alueita käyttökelvottomaksi. Siellä on liito-orava helteessä Liittiumikaivoksen perseessä! Eikö näiltä vihreiltä tesla-miehiltä löydy empatiaa sinne suunnattavaksi?

Huomaa, että en kohdistanut päästöjen vähentämisen merkitystä Suomalaiseen autoilijaan.

Kyllä panin tämän diligentisti merkille. Mutta huomaa vastaavasti, että juuri siitä minä keskustelua viritin, näin-ikkään:

"Oliko täällä vielä joku joka uskoi että omia pienoisia päästöjään vähentämällä voi johonkin vaikuttaa? Sähköautohörhöjä?"

Kommenttini kohdistui enemmänkin yleiseen hömpötysasenteeseen, kuin omiin pieniin päästöihin. Mutta huolesi on turha ja toimenpiteisiin ei ole tarvetta ryhtyä, koska virkamies on tässäkin asiassa ajatellut meidän kaikkien etua laskemalla rikkipäästöjen rajat liian matalaksi.



Sähköautohörhöily on oma lajinsa ja en ole vielä asiassa vimpan päälle kummassakaan leirissä. Periaatteessa kiinnostavia laitteita, mutta en ainakaan vielä ole ostamassa sellaista. Akkumineraalien riittävyys voi rajoittaa hörhöilyä tulevaisuudessa, mutta eiköhän tuohonkin vielä löydy ratkaisu. Sinänsä noiden mineraalien louhinta on nappikauppaa muiden maamineraalien louhinnan rinnalla, joten ympäristöhuolen pitäisi kohdistua kaikkiin tuotteisiin, joita valmistetaan maasta louhituista mineraaleista.

Tekniikkana sähkömoottori on aivan yliveto polttomoottoriin verrattuna tarkastelee asiaa ihan miltä kantilta tahansa.

Olen paljosta samaakin mieltä, mutta tässä olisin vastahankaan. Katson asiaa eri kantilta, mutta tuossahan oli mainittu ihan miltä kantilta tahansa, joten.... Argumenttini:

- sähkömoottorin polttoainetta (sähköä...) ei voi nykyäänkään varastoida taloudellisesti eikä kevyesti. Teslan iso akkupaketti painaa 600 kg, maksaa 30.000 euroa, ja sisältää energiaa vain 100 kWh eli saman verran kuin alle 10 litraa bensaa. Vastaava bensatankki maksaa 10 euroa valmistaa ja sisältää 1000 kWh, kymmenkertaisen määrän jerkkua.

- sähkömoottori ei kuulosta hyvältä automiehen korvaan. Invertterin sirinät ja mootorin kirinät ovat katkeraa kuultavaa kauniiseen pakoputkitorvimeluun tottuneelle peltikorvalle. Kaikki keinotekoiset "äänet" jätän omaan arvoonsa, kyllä sentään Italiaisen vapaastihengittävän V8:n baritori alakierroksilla tulee luonnostaan...

- isotehoisen sähkömoottorin valmistuksessa tarvitaan suuri määrä erikoismetalleja, lähinnä kuparia ja neodyymiä/muuta huippumagneettista materiaalia. Ne eivät tipahda taivaasta vaan louhitaan, ks ylempi litium-louhinta. Nykyaikaisen bensamoottorin valmistus on helppoa ja syntyy tusina-alumiinista ja teräksestä suit-sait.

Olihan ne alkuaikojen polttomoottoritkin aika onnettomia nykyisiin verrattuna. Ei se tekniikka itsestään kehity.

"Automiehet" on niin häviävän pieni osa asiakaskuntaa että ketään ei ihan oikeasti kiinnosta...

Mistäs muuten ne tusina-alumiinit ja teräkset tulee? Nekö tippuu sieltä taivaasta?

Jossakin oli hyvä juttu sähköautoista, että päästää kunnolliseen toimintamatkaa pitää olla iso akku, joka tarvii ison auton, lopputuloksena on sitten 2500kg painava auto jolla kuljetetaan yhtä ihmistä pääasiassa johonkin 20km päähän, mitä järkeä?

Tuossa on sitten sitä oikeaa päästövähennystä https://yle.fi/uutiset/3-10942131

Kuten jutussa on tuo onnistuessaan ratkaisisi myös osan sähkön varastointiongelmasta, tehdään siitä vain vetyä, ja muutaman ydinvoimalan lisää....

Tämä on hyvä kysymys, tietenkin tuo lapsellinen nauruhymiö poisluettuna.

https://www.kuusakoski.com/fi/finland/y ... aaka-aine/

Ei ne ihan taivaasta tipu mutta melkein; Niin alumiini kuin erilaiset terässeokset ovat voimakkaasti kierrätettäviä aineita ja niitä on louhittu jo yli sata vuotta kovalla kädellä. Molempien kierrätyslukemat taitavat olla jo yli 70 prosenttia maailmanlaajuisesti? Hyvin monen auton moottorissa on alumiinia ja terästä, jotka ovat jo pari kolme kertaa käyneet juomapurkkeina, mopon moottoreina tai venäläisinä työkoneen osina.

Lisäksi alumiinin ja teräksen louhinta on per kilo paljon helpompaa ja halvempaa kuin noiden erikoismetallien - näkyyhän se näiden hinnassakin. Alumiinikilo vs kuparikilo... olisko 100-kertainen hintaero?

Litiumia ja kuparia, saati neodyymiä jne ei koko pallolta löydy kuin jokunen prosentti uusiokäyttöön verrattuna tarvittavaan määrään. Ja se määrä kasvaa sitä mukaa kun näitä tuulimylly/sähköauto/jokatalvithaimaanmatkajetilläseeisaastuta/-miehiä löytyy.

Ei ole, pikemminkin kolminkertainen alumiini vs. kupari

Esimerkiksi Lontoo, metallipörssi: https://www.lme.com/

Mersu lopettaa polttomoottorien kehityksen, väittää tuo uutinen. Ja jatkossa keskittyisivät sähköautojen kehittämiseen... No, aika näyttää, käykö noin vai jotenkin toisin...

Juuei polttomoottorin kehittyminen tapahtunut nopeasti, tai tipahtanut taivaasta, on noita kehitetty reilu sata vuotta. Saatu päästöjä vähennettyä, kulutusta samaten, tehoja lisää. Ja ääntä, jonka senkin hallinta on kehittynyt sitten Sigfrid Marcus'in ajoista, joka sai sakot liian äänekkäällä autolla ajosta - vuosia ennen niinsanottua Benzin ensimmäisen auton julkaisua...

Silloin sata vuotta takaperin käytiin kovaa vääntöä sähkö vs. fossiiliset, toinen voitti. Vai jäikö ratkaisemattomaan, vai vain tauolle, kun nyt sähkö yrittää tosissaan pistää kapuloita kampiakselin väliin..?

Se on totta ettei sähkö vielä pärjää, etenkään Suomen kaltaisessa maassa jossa on pitkästi matkaa joka paikkaan sekä kylmääkin aika iso osa vuodesta. Mutta osalle käyttäjistä sekin sopii, jos ei ole tarpeen matkata satojen kilometrien pätkiä yhtenään, ja on varma latauspiste/pisteitä valmiudessa. Muut pöristelee bensalla, dieselillä, kaasulla, etanolilla tai näiden sekoituksilla. Niin minäkin, pelkästään bensaa tankkaan, ja yhtä lukuunottamatta mahdollisimman korkeaoktaanista. Ilmeisen paljon ajettuihin kilometreihin nähden, mutta kokonaiskilometrimäärä on yllättävänkin maltillinen. Ilman viikon kestänyttä "lisäviissatasta" (päivittäistä ajelua sairaalalle yms), tähän mennessä on vuoden alusta kertynyt kuutisen tuhatta kilometriä, matkan jakautuen kuuden auton kesken... Yhtä lukuunottamatta bensarosvoja, pari veekasia, pari veekutosta, osan vuotta bensaturbo ja viimeisimpänä bokseritwini jonka voimansiirron häviöitä on tukevasti lisätty...

Sen verran noita vanhempia on tullut selviteltyä, että kyllä ne kaikki saadaan opetettua juopottelemaan, eli on tarvittaessa muutettavissa etanolille tai kaasulle. Ei ole edes vaikeaa, kallista lähinnä kaasusäiliöiden osalta. Silloin päästöt, omalta kohdaltani, vähenisi, mutta mikä sen osuus olisi kokonaispäästöissä? Tuskin mitattavaa eroa..?



Yksi mikä näissä jutuissa jätetään sitten huomioimatta, on se että valtiovalta kerää polttoaineista reippaasti veroja. Samaan aikaan valtiovalta yrittää patistaa vähentämään päästöjä, joka toteutuu parhaiten liikenteen osalta siten ettei polta sitä polttoainetta. Siinä samalla sitten vähenee verotulot, joista taasen valtiovalta ei olisi missään nimessä valmis luopumaan. Vaihtoehtona on, nostetaan veroja, eli ne vähät ajot tulee kalliimmaksi, matkan vähentyessä mutta saman verokertymän kerryttämiseksi... Joskus ennenkin aiheesta tullut naputeltua, että tämä verokertymä kun otetaan keskusteluun mukaan, niin ollaankin jo kokonaisuuden kanssa vallan solmussa. Hyvinkin nopeasti unohtuu ne kauniit sanat päästövähennyksistä, jos samalla pitäisi luopua verotuloista. Useassakin yhteydessä tulee maininta, "jatkuva talouskasvu ei kestä", toistaalta ei kansalaisia voi oikein enempää verokurituksella ohjatakaan, jossain vaiheessa liika on liikaa jolloin loppuu verotulot tyystin...

Hieman kärjistettynä tuo viimeinen kappale, mutta sitä kärjistämistähän näissä päästöjutuissa harrastetaan muutenkin kautta linjan...


PS. Just tulin omista ilmastonlämmitystalkoista, siirtelin bensaveekasimaastureita pihalla, Maseratin ulkoilutuksen päätteeksi...