Ennen tosi mies ei käyttänyt pottaa (kypärää), turvavyötä eikä kortonkia.

Tänä päivänä tuntuu olevan muotia että kaupunkiliikenteessäkin vedellään vöitä kiinni, ja sinkutetaan singerillä menemään jonkinlainen styrox-potta päässä. Lapsille kai kohta esitellään kävelykypärät.

Joopa joo.

Hyvä-hyvä.

Kyllä, kyylllä. Onhan se hyvä varmistaa selusta.

Sanon sen verran, että jos käyttäisin turvavyötä en olisi tätä kirjoittamassa. Olisin kuollut rusinaksi menneeseen Turbo CX:ään vajaa kaksikymmentä vuotta sitten. Kun vyö ei ollut kiinni, lennähdin sulavasti siitä ratin yli jo irroneen tuulilasin läpi pellolle istumaan. Ei tullut edes yhtään tikkiä. Selkärangan alaosa siirtyi sentin ja on sen jälkeen toiminut paremmin kuin koskaan.

Kuinka moni tunnustaa kaupungissakin käyttävänsä turvavyötä? Miksi?

Olin vironkilpisellä autolla pohjois-Suomessa liikenteessä ja suomalaispoliisi pysäytti minut kun ei ollut syöksyvyö kiinni. Kysyi että miksi ei ole remmi sidottu? Sanoin:

"Kyllä kai sitä vyötäkin muuten, mutta ei uskalla jos sattuu tulemaan kolari!". Huitaisi kädellään, naurahti ja toivotti turvallista matkaa. Oli elämää nähnyt vanhempi konstaapeli, ehkä muisti sen oikeusjutun...

Totta helvatissa on hyvä pyöräilykypärä aina fillaroidessa ja etu- sekä takavalo pyörässä. Suojalasit ja kuulosuojaimet rälläköidessä, hengityssuojain pölyisissä töissä, turvavyö kuorma-autossakin aina käytössä ja olisi pitänyt olla takavuosina kaivinkoneessakin kun loppui koneen vakaus kesken ja keikkasi kauhan suuntaan niin että lensin penkistä otsa yläikkunan läpi. Ja kypärä, turvahousut ja turvasaappaat metsässä moottorisahatessa, ja kerran onkin kuiva oksa tippunut päähän puun lähtiessä kaatumaan mutta onneksi tuo kypärä oli silloinkin käytössä. Huomioväriset vaatteet ja turvakengät työmaalla, CE-merkit työkoneissa. Pullamössösukupolveahan tässä ollaan, "tosiäijät" on erikseen, vaan harvenee heidän esiintymistiheytensä jo maaseudullakin, usein ovat valinneet elinympäristökseen huomattavasti urbaanimman seudun nämä "tosiäijät", vai liekö tuo ihmisen evoluution mittakaavassa uudenlainen kaupunkiympäristö suuntaa identiteettiä muodostumaan siihen suuntaan maaseutua enemmän.

"tosiäijät" on niitä joiden miehisyys killuu niin höllässä, että yhdestä pyöräilykypärästä tai imuroinnista uhkaa tippua tielle

Totesi varmaan saman kuin mitä tuosta kirjoituksestasi voi päätellä; vahinko on jo tapahtunut.

Kai olet poistanut turvatyynynkin käytöstä? Se voi lyödä ikävästi kasseille kun olet matkalla ikkunasta ulos.

Pyöräilykypäriä pidän kyllä tarpeellisena mutta nuorison suosimaa korvien suojaamista erilaisilla läpysköillä pidän hyvin vahingollisena. Siinä liikenteen ääniä vaiennettaessa ja läpysköiden sisään syötettävän metelin (musiikin) hurmiossa muun liikenteen huomioiminen jää vähäiseksi. Parhaat näistä pystyvät vielä polkemaan molemmat kädet irti tangosta. Tällä asenteella omaa henkeään kovin korkealle noteeraa.

En ole pyöräilykypärämies mutta turvavyöt vedän aina kiinni ja töissä ja muissa hommissa missä tarvii turvavarusteet olla niin tottakai käytän niitä. Kerran tullut äkkipysäys parkkipaikkavauhdeissa, ennemmin otan sen iskun vyölla vastaan solisuuhun entä päällä tuulilasiin. Töissä on kerran tullut kaivinkoneen puomi päähän, onneksi sentään oli pipo päässä niin ei taju karannut. Sen jälkeen ollut kypärä päässä, kiviä on kopissu pottaan sen verran että ilman kypärää ois kyllä saikkua ansainnu.. turvakengät on varpaat ja jalkapohjat suojannu monet kerrat että ei ne ihan turhia kamppeita ole. Lapsille kyllä laitan aina kypärät päähän ku lähdetään liikenteeseen pyörillä, nuo ku ei tunnu pysyvän pystyssä välillä edes omilla jaloillaan niin miten sitte pyörällä. Valot ja heijastimet nostan näin hämärän aikaan korkealle jalustalle, työmatkalla olin viittävaille törmätä poikaan kun ajeli pimeällä tiellä ilman mitään valoja tai heijastimia

Olen pyöräilykypärämies ja se on todennäköisesti kerran pelastanut mut kun lensin tangon yli tullen pää edellä maahan. Kypärä hajosi osin, leuassa oli kunnon jälki ja polvo poli auki. Nyt kun on fillarikypärää pitänyt päässä sen vajaat kakskytä vuotta niin tulee jotenkin alaston olo jollei se ole päässä lun lähtee lenkille.

Autossa turvavyö menee samaan aikaan kiinni kun auto käynnistetään ja pysyy siiinä kunnes sammutan auton.

Käytän myös heijastimia vaatteissa joko niin että ne on siinä valmiiksi tai sitten laitan käsivarsiin heijastinnauhat perinteisen heijastimen lisäksi.

Mulla aina kypärä päässä pyöräillessä.
Autossa turvavöissä, jos sellaiset vain on. 2CV:tä ja Willys:tä tulee ajeltua ilman vöitä.

Olen pyöräilykypärämies, käytän aina turvavyötä ja yleensäkin kaikenlaisia suojaimia työhommissa. Meillä ei lähde auto liikkeelle ennen kuin kaikilla on vyö paikoillaan.

Syy tähän on se, että 27 vuotta sitten pääkopan sisältö olisi levinnyt Hiacen A-pilariin ja tuulilasiin, josta se olisi valunut pitkin tietä, jos ei olisi ollut kypärä päässä moottoripyöräillessä. Nyt selvisi muutamalla rikkoontuneella luulla.

Pyöräillessä pitää käyttää kypärän lisäksi myös sukkahousuja.

Suojainten käytössä on nähtävissä sukupolvien välinen ero. Nuoremmat käyttävät ihan luonnostaan suojaimia ja vaativat käyttöturvatiedotteen ennen uuden kemikaalin käyttämistä. Eikä kemikaalin tarvitse olla korjaamodeodoranttia kummempaa.

Pyörällä kypärää enhän sitä tarvinnut mopollakaan, prätkälläkin on tullut ajeltua ilman, ainakin Intiassa se ei ollut pakollinen kuin pääteillä, kortongilla taas voi säästää ison summan rahaa, tulee mieleen yks nuoruusvuosien tuttu joka joskus katkerana tilitti kun meitä ***** 5 samaa ***** ja minä maksan sitä 18v, (en ollut kyllä mukana) ei sekään kyllä siitä 18v maksanut kun tormäsi muutaman vuoden jälkeen puuhun ilman kypärää

Pyöräillessä olen pitänyt vain teräskypärää ja vain 20-vuotiaana. Mutta autoillessa käytän turvavyötä aina ja tänään marketista kotiin lähtiessä laitoin vyön kiinni myös etupenkillä olleelle ostoskassille.

Jos olisin hieman rikkaampi, en olisi tällainen typerä sakkoja pelkäävä nyhverö. Minulla olisi rahaa maksaa ratsiassa rapsahtavat sakot, kun ei ollut turvavyö kiinniettynä. Niin kuin huomaat, Jekkeri, ettei asiat aina riipu ihmisen viisaudesta tai harkintakyvystä, vaan varattomuudesta. Varattomuus taas ... no, monitahoisesta kyvyttömyydestä, vai mikä se juurikin julkaistu, äveriäiden käsitys meistä luusereista nyt olikaan.

Rikesakolla saa paikalliselta Tokmannilta kolmelle isoimmalle lapselle uudet syyskengät ja loput kuusi käyttää näin vapautuvia edellisvuotisia. "Buckle up!", sanoisi mun Valittujen Palojen tekonahkalompakkokin.

Kerronpa pienen tarinan kypärästä;
Muutama vuosi sitten olin reissussa, kun vaimo soitti kaatuneensa pyörällä pahasti. Pää/ kasvot edellä asfalttiin, kypärä päässä.

Kypärä ei ollut vanha, noin vuoden. Maksoi noin 80 €, mikä omasta mielestä oli paljon, kun parilla kympilläkin olisi saanut. Siinä vaiheessa, kun katsoin vaimon ruhjeilla olevia kasvoja ja kypärässä otsan kohdalla olevaa painaumaa tajusin, että ilman kypärää onnettomuudesta olisi soittanut joku muu. Kunnon kypärä pelasti pahemmalta...

Tuota ennen kumpikin ajanut kymmeniä vuosia, tosin useita vuosia ollut molemmilla kypärä käytössä. Onnettomuus sattui noin 800 metriä kotiovelta, kauppareissulla eli juuri sellaisella pätkällä, jolla ei yleensä odoteta sattuvan mitään.

Joten, jos kypärän käyttö tekee minusta jonkun mielestä munattomat tissiposken, olen ylpeästi sellainen.

Kypärä on päässä pyörräillessä. Päävammoja nähnyt muutaman niin mielellään koittaa itse moista välttää. Se kun ei aina ole itsestä kiinni se vahinko. Ja turvavyö kans.

Sitä kun on olemassa aktiivista turvallisuutta ja passiivista turvallisuutta. Hyvä ajettavuus ja rauhallinen ajotyyli edustavat sitä aktiivista. Kaikki turvavyöt ja tyynyt, kypärät jne ovat käytössä vasta sitten kun aktiivinen turvallisuus on jo pettänyt.

Minä ihan vakavissaan ja vakavalla naamalla väitän, että liika passiivinen turvallisuus lisää riskinottoa aktiivisen turvallisuuden puolella ja johtaa monissa tapauksessa suurempaan onnettomuusherkkyyteen.

Tämä näkyy joissain muinaisissa tilastoissakin. Kun ABS yleistyi se ulosmitattiin ja vakavat korkean nopeuden onnettomuudet jopa lisääntyivät suhteessa muihin onnettomuuksiin. ESP:n mukaantulon myötä se ulosmitattiin myös - ojaanajonopeudet kasvoivat huomattavasti.

Olen pikkupojasta alkaen itse harrastanut kaksipyöräisillä päristelyä. Aina ilman suojia ja kypärääkin, jos vain poliisiilmapiiri sen sallii. Hiekka- ja sorateillä ajoharjoittelun aloittaneena kovempipäinenkin käsitti, että jos nyt kaatuu mutkassa tai pää osuu matalaan männynoksaan käy todella pahasti. Se rauhoitti ajotyylin eikä mitään vakavaa sitten koskaan sattunutkaan (kop kop). Pienissä nopeuksissa löysällä hiekalla tai soralla hallinnan menetykset opettivat kivun kautta ja varoivaisuus kasvoi samaa tahtia taitojen kanssa.

Miten nykyään?

Kerron varoittavan esimerkin surullisin mielin. Taannoisen puolitutun poika oli pistetty harrastamaan motocrossia. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat suojat oli ostettu, parasta mitä rahalla saa. Selkäsuojat, nilkkasuojat, jne jne. Ne puettiin päälle heti ensimmäisen kerran pyörän selkään noustessa. Isi tolkutti pojan kuullenkin, että näillä kestää vaikka kaatua. Vanhana motoristina olin kohteliaasti hiljaa, totesin vain hieman myöhemmin ettei sitä kannata mainostaa sitä kestävyyttä... lasten varovaisuus kehittyy kivun ja kokemuksien kautta, olisi mielestäni ensin parempi opetella perushallinta ilman kaikkia suojia hitaissa vauhdeissa.

No poika sitten ajeli sillä pyörällä kai reilun vuoden. Näin joskus sitä ajohommaa, minusta se oli holtittoman näköistä. Itse en missään tapauksessa lapsena ilman suojia olisi uskaltanut sillä lailla ajaa.

Niinhän siinä sitten kävi että jossain harjoittelukisoissa poika oli törmännyt pahasti kai johonkin mutkassa olleeseen objektiin, selkä poikki ja sairaalaan. Kuoli sairaalassa. Surullinen tapaus, isänsä ei toipunut oikein koskaan.


Nyt kun lapsia suojataan koko ajan lisää kaikenlaisilla kypärillä vaahtomuovipehmusteilla, annetaanko heille koskaan mahdollisuutta kehittyä varovaisiksi kivun ja virheiden kautta? Kehitystä ei voi tapahtua ilman kivuliaita virheitä, niin se vaan on. Kyseessä on samanlainen asia kuin ylihygieenisyys - vastustuskyky jää lapselle muodostumatta jos elää liian steriilissä ympäristössä ja tulee allergioita ja maito pierettää...

Ennen sanottiin että se on terve lapsi joka nuolee keittiön lattian. Pitäisikö nykyään sanoa että se on varovainen lapsi joka on pari veriruhjetta saanut pyörällä kaatuessaan?

Se pyöräilykypärä nyt ei varsinaisesti säästä rupisilta polvilta/kyynärpäiltä, katkenneilta solis-/kylkiluilta mutta voi pelastaa vammauttavalta jopa letaalilta kallovammalta. Vai onko jekkerin aikeissa syöttää omaa lasta tai kenties olla syötettävänä lopun ikäänsä? Ikävimmässä tapauksessa järjestää hautajaisia?

Näitä asioita on niin montaa eri kerrosta. Edellisessä postauksessa asiat levisivät kuin ankan paska. Minä vakavissani meinaan että se kypärä on ihan jees ja jeppis ja pääasia. Jos väkisellä haluaa senkin ulosmitata hurjastelemalla munamankelilla niin lienee jo geeniperimässä sen sortin vikaa että menee ns. luonnollisen poistuman piikkiin.

Ehkä hieman "jerkkerimäisen" kärjistetysti muotoiltu, mutta ihan tottahan tuo on. Aloittelijan, usein siis pienen lapsen, pitää saada kokea myös niitä pettymyksiä ja vahinkoja, joskus jopa ihan kipeitäkin sellaisia, ei se oppi vaan muuten mene perille. Nuori lapsi kun ei oikeasti kykene älylliseen päättelyyn ja pelkkään teorisointiin kuinka ne asiat toimivat, ne pitää kokea. Hiukka hankalaahan tuo on joskus aikuisellekin jos ei ole sitä omaa kokemusta aiheesta. Oikein kauhulla olen seurannut miten nykyisten kasvatusoppien mukaisesti jo alle kouluikäisen kanssa vanhemmat "neuvottelee" asioista ettei se pikkanen nyt vaan pettyisi ja saisi traumoja. No sitten nämä samat vanhemmat tosiaan kuskaa sen muksunsa harrastuksiin, ovelta ovelle kuin paraskin taksikuski ja luonnollisesti kaikenlainen varjelu ja vaaliminen on viety äärimmäisyyksiin parhailla varusteilla mitä rahalla saa ettei nyt vaan tulisi se pipi tenavalle. Ja voi hellan lettas sitä päivittelyn määrää jos nyt kuitenkin tulee se pieni ruhje polveen kaatuessa, niin johan sitä ollaan lasta kantamassa pois kentältä ja "syyllisiä" haukkumassa miten ihmeessä tuollaisen onnettomuuden annettiin sattua ja viimeistään valmentaja haukutaan pystyyn kun hän ei sitä meidän pikkausta nyt suojellutkaan, jne jne jne

Kyllä, itse käytän kypärää fillaroidessa, neonkeltaista ajopukua prätkäillessä jne. Mutta tässä on takana jo ne omat kommellukset aikanaan, kuinka se kaatuminen ja törmäily tekeekään ihan oikeasti kipeetä. Näin vanhemmiten vaan niitä iskuja ei kestä niin paljoa ja ennen kaikkea niistä paraneminen vie entistä pidemmän ajan => mieluummin siis (edes jonkinmoiset) suojavarusteet käytössä, mutta niitä ei juuri tuon kantapään kautta saadun kokemuksen pohjalla myöskään ulosmitata. Ei se prätkäasunkaan tixtex nyt mikään teräshaarniska sentään ole vaikka olisi millaiset suojat

Perustelut ontuu sen verran, että jos yksittäistapauksesta vetäisi johtopäätöksen että turvavyön käyttö on vaarallista, niin eikös silloin se olisi tosimies joka uskaltaa siitä huolimatta käyttää turvavyötä ja se on tissiposki joka pelkää kuolemaa ja tuota vaarallista kapistusta vielä 20 vuoden jälkeenkin?

Itse en usko että yksittäistapauksista voi vetää johtopäätöksiä, mutta omakohtaisesti pyörällä (tosin moottori-) on ainakin kerran pelastanut (tein elinluovutustestamentin tuon jälkeen, moottoripyöräilijöiltä saa kuulemma hyviä tuoreita varaosia vaikka olisi turvavarusteitakin). Polkupyöräilystä tulee sen verran vähän kilometrejä että ei niissä ja nuoruusvuosien mukkeloinneissa kypärä olisi isommin auttanut, mutta muistan lapsuusvuosilta (noin ihan koulun aloitusvuosia) tapauksen, jossa saman kylän kaveri yritti näyttää miten hypätään ojan yli ja eturengas tökkäsi vastapientareeseen, sarvien yli ja kolautti kallonsa asfalttiin (vai olisiko ollut vielä hiekkatie, vähän isompi tie kuitenkin?) - taju lähti (eikä ainakaan ennen sairaalaa tullut tajuihinsa) ja ambulanssilla sairaalaan. En tiedä tuliko siitä pysyvämpää aivovammaa, mutta ei koulussa (tai myöhemminkään) ainakaan kovin hyvin pärjännyt. Työkaveri taas pyöräilee yli 10000 km vuosittain ja hänelle on vuosien varrella sattunut ja tapahtunut monta kolaria autojenkin kanssa, pyöräilee myös talvisin jäiseen aikaan ja käyttää kypärää, ei ilmeisesti ehdi ihan kauheasti tehdä jos/kun etupyörä lipeää alta ja päänuppi on aika korkealla kun heilahtaa nurin.

Yksi turvavaruste, jonka käytön välttämistä itse kadun nuoruusvuosilta, on korvatulpat/kuulosuojaimet, sillä eihän tosimies sellaisia tarvitse - jaa mitä sää sanoit. Nykyään tulee käytettyä kuten myös suojalaseja tai muita mitä katsoo tarpeelliseksi.

En osaa myöskään kauhean urheaksi sankariksi katsoa sitä että uskaltaa ajaa autoa ilman turvavyötä tai pyöräillä ilman kypärää, mutta jokainen saa tehdä niinkuin lystää.

Itse en ole ikinä ajanut niin pahaa kolaria autolla että turvavarusteet olisivat pelastaneet hengen tai varjelleet vakavammalta vammalta - kai mustelmia, ruhjeita ja hammasvaurioita olisi voinut tulla ilman turvavyötä, mutta tuskin niitäkään mitään isompia - eli ihan turhia minulle kaikki turvavarusteet, samoin kuten myös vakuutukset ovat olleet aivan turhia, minun autovakuutuksesta ei ole kertaakaan jouduttu korvaamaan itselle tai muille rahaa - itse olen kyllä saanut muiden vakuutuksista korvauksia?

Ja miten ajattelit hyvällä ajettavuudella ja rauhallisella ajotyylilllä välttää sen, että Eino-Petteri ajautuu seitsemän promillen humalassa väärälle kaistalle?

No, onneksi turvavyötä käyttämättä aiheutat vahinkoa vain itsellesi. Ja toki hiukan veronmaksajillekin, jos jäät henkiin.

Eikä tarvitse olla edes Eino-Petteri tai kovin kännissä, havaintovirheitä sattuu ihan normaaleille nuorille selville ja täysipäisille jatkuvasti liikenteessä, oma viimeisin iso kolari oli osittainen nokkakolari risteuksessä: ajoin suoraan vihreissä valoissa ja vastaantulija (noin 30 v. mies) kääntyi suoraan eteen, talvikelillä ei jarrutus ja väistö juuri auttanut, mutta vauhti oli sen verran hidas ettei tullut kuin peltivaurioita. Tai töissä tuttu ajoi talvella valtatietä, ja molempiin päin melko vilkasta jonoliikennettä - yksi vastaantuleva pakettiauto pyörähti lumisella tiella juuri siten että hän osui suoraan sen kylkeen, totesi että onneksi oli uusi isohko auto turvavarusteilla, yli 80 km/h nokkakolarista ei olisi -80 autosta elävänä tultu ulos, nyt ei murtunut edes luita.

Tuolle himopyöräilijälle sattui aikoinaan auton kanssa sellainen tapaus että hän pyöräili etuajooikeutettuna aika jyrkkää alamäkeä vauhdilla kun auto lähestyi, hän näki ja huomasi kun kuski katsoi hänen suuntaansa ja pysähtyi, hän nyökkäsi ja kiihdytti pyörällä vauhtia mennäkseen vauhdilla alta pois ja juuri kun hän lähestyi risteystä auto lähti liikkeelle ja hän osui suoraan auton kylkeen ja lensi sen yli pusikkoon - autoilija oli katsonut autotielle ja katsonut ettei tule yhtään autoa - mutta ei ollut katsonut ja miettinyt että voi tulla polkupyörä pyörätieltä melko lujaakin, ei siis ollut yhtään nähnyt pyöräilijää vaikka katsoi melko oikeaan suuntaankin (koska etsi näkymästä vain autoja) - tuota selektiivistä huomiota on tutkittu aika humoristisinkin keinoin:
https://www.youtube.com/watch?v=vJG698U2Mvo

Hyvällä ajotaidolla tai vankalla kokemuksella ei voi estää sitäkään että joku hetki on edessä tuulilasin täydeltä hirvenlihaa. Siitä ei mahdu silloin solahtamaan ulos notkeinkaan kuski/matkustaja.

Hyveellistä ja poliittisesti korrektia närkästystä tämä tuntuu herättävän, tämä tämmöinen asenne. Tuntuu että jotkut jopa lähes ilkkuvat taannoisella kuolema-kävi-sentin-päässä - tilanteellani, no niin ei varmastikaan ole, enemmänkin lienee kysymys siitä että oman turvallisen maailmankuvan heiluttelu herättää henkistä kipua joka purkautuu sitten noin.

Jotta voisi ymmärtää tulevaisuutta, tulee katsoa menneisyyttä. Jos piirretään yksinkertainen jana jossa kaikki "elämää suojelevat" turvalaitteet ovat, havaitaan että lähes kaikki autoilun ja pyöräilyn turvallisuuteen liittyvät keksinnyt ovat varsin lähellä nykypistettä. Pyöräily on tullut jälkijunassa. Nyt Japanissa ja kohta muuallakin puhutaan vakavissaan kävelijöiden turvalaitteista vauvoille ja vanhuksille, tyyliin kävelykypäriä (ihan tosi!) ja lonkka-airbagilla varustettuja housuja, jne...

Jos 50-luvulla olisi normaalille miehelle menty sanomaan, että raavaan miehen pitää pitää jonkinlaista syöksyvyötä tavallisessa maantieautossa, styroksipottaa päässä pyöräillessä, muovipussia kullin päällä naidessa, tai edes kypärää leppoisassa moottoripyöräilyssä, hän olisi nauranut ja sanonut ehdottelijaa kommunistiksi tai hulluksi, tai molemmiksi. Foliohatuksi! Lapsia syntyi ja kuolikin onnettomuuksissa, vahvimmat ja NoHeVa:mmat selviytyivät jatkamaan valkoisen miehen sukua.

Nämä raavaat miehet olivat geneettisesti ja älyllisesti ihan samanlaisia kuin useat teistä ja minuista, heillä vain oli erilainen käsitys siitä millainen suojaus on riittävää ja tarpeellista, ja mikä rajoittaa vapautta liikaa.

Tilastoja katsoessa havaitaan, että yli 60-vuotiaiden hyvin tavallinen pitkäaikaiseen (ja yhteiskunnalle ERITTÄIN kalliiseen) vammautumiseen johtava syy on kaatuminen. Kotona ja ulkona, molemmissa tilanteissa kaatuillaan pahasti. Jos nyt säädetään laki, että jokaisen yli 60-vuotiaan tulee aina valveilla ja ylhäällä ollessaan käyttää kaatumiskypärää sekä airbag-housuja kalliin lonkkavaurion estämiseksi, oletteko sitä mieltä että hyvä hyvä, näin tulee tehdä! Voin vakuuttaa että samanlaiset lampaat jotka nyt vaativat turvavyötä, tulevat tulevaisuudessa vaatimaan kävelykypäriä kaikille. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi!

Teidän niuhottamisenne turvavöystä ja pyöräilypotasta on tämän päivän muoti-ilmiö. Vielä hullumpaa jatkoa seuraa, nämä rajoitukset ovat niin hyvin jo menneet läpi ja omaksuttu... Kun robotiikassa edetään riittävän pitkälle, tulee aivan varmasti robotteja jotka estävät pikkulapsia kaatumasta tai satuttamasta itseään koskaan, ja aivopestyt vanhemmat semmoisia ostavat. Jo tänä päivänä saa käydä kodeissa joissa pöytien reunat ja portaat on verhottu vaahtomuovilla ettei pikku aino-pertti vain satuttaisi itseään, tuitui...

Motoristien osalta muuten yhteiskunnalle tulisi kaikkein halvimmaksi säätää kypärättömyyspakko ja mielellään myös suojattomuuspakko. Kun silloin tömähtää se tavallisin, eli on ostettu 2000-kuutioinen tykki ja ajetaan sillä ajotaitojen puutteessa ojaan tai vastaantulevan auton keulaan mutkassa (ei ole hallittu vastaohjausta), niin menee todennäköisemmin henki eikä jää miljoonia ja taas miljoonia yhteiskunnalle maksavaa rullatuolipotilasta kitumaan.

Olen muuten aikoinaan yrittänyt patentoida motoristien vakuutusmaksuja alentavaa turvakypärää. Se ei mennyt läpi toisin kuin useimmat muut hakemukseni. Idea oli yksinkertainen: turvakypärässä on gyrot ja kiihtyvyysanturit, jotka riittävällä todennäköisyydellä laskevat että nyt motoristi "kaatui pahasti". Tässä tilanteessa turvakypärä laukaisee tappavan panoksen motoristin aivoihin ja motoristi kuolee välittömästi. Tämä alentaisi motoristien vakuutusmaksut noin kolmasosaan nykyisestä. Ideaa pidettiin "ihmisyyden vastaisena", en ymmärrä miksi, hyvin humaani keksintö oli se.

Jatkan vielä sen verran, että totean itselleni vieraaksi ja ristiriitaiseksi sellaisen asenteen, jossa hakeudutaan vaarallisiin tilanteisiin ja sitten suojavarusteiden käytöllä paasataan jne. Talvipyöräily on hyvä esimerkki. Jos joku on niin itsetuhoinen että pyöräilee liikenteen seassa talvella (ja taitojen puuttesta tms johtuen etupyörä lipsahtelee alta säännöllisin väliajoin), niin perkelettäkö se kypärä siinä sopassa enää auttaa. Se pyörä pitäisi jättää kotiin ja kävellä töihin piikkikengissä, se on sitä aktiivista turvallisuutta!

Jonkinlainen kollektiivinen harha on ihmisillä jotka tolkuttavat turvavyön käytöstä mutta sitten harrastavat riippuliitoa, rata-ajoa siviiliautolla vaikka se Activa oliskin, krav magaa, pallokalojen syömistä tms vapaa-aikanaan. Ensin pitää minimoida ne riskit aktiivisin toimenpitein, ennen sitä ei kannata ainakaan muille tolkuttaa turvallisuudesta mitään...

Jos ihminen ei käytä mitään turvavarusteita, hän hakeutuu aktiivisesti vaarallisiin tilanteisiin. Talvella muuten pyöräillään piikkirenkailla, mutta sukkahousuista ei luovuta silloinkaan. Kannatta koittaa, niin tietää itsekin miltä ne tuntuvat.

Joo, tää on niin totta.
Mullakin on moottoripyörä, vaikka en sillä uskalla juurikaan ajaa ja silloinkin aika hiljaista vauhtia. Silti paasaan fillarikypärästä ja turvavöistä.