Kysymys 2-pilari autonostimista/nosturista (mikä tuommosen oikea nimike liekkään) tori.fi ja nettimarkkinat ym. -sivustoilta löytyy vajaalla 1300e:llä 4000kg ja 1500e:llä 4,500kg 2-pilarinostimia, merkki vaihtelee ja muuten aika samoja speksejä näyttää olevan, nostovarsissa enemmän eroja, 1,1m. - 1,5m. Hydrayliikkan perustuvia kamppeita, eli perustekniikkaa, joka luulisi toimivan. (ei mitään kierretankovirityksiä).

Onko kokemuksia tuommoisista, mitä kannattaa välttää, mihin kiinnittää huomiota?

Ei mitään kokemusta, mutta hydrauliikka ei tuosta ehkä silti tee yhtään sen parempaa tai turvalllisempaa, kyten tuossa edellä linkitetyssä Steyrtekin tapauksessakin.

Jotenkin veikkaisin että nuo halpikset ovat toimiessaankin aika relottavia jois mennään lähelle maksimipainoa?

Itse olin tämän valinnan edessä reilu vuosi sitten ja päädyin harkinnan jälkeen hieman arvokkaampaan lattiavapaaseen malliin. Ensinnäkin tunkkien/jakkaran/öljyvaunun kanssa rullatessa ei tarvitse varoa tolppien välillä kuljevaa ränniä eikä vaijerit kerää paskaa lattian rajasta. Toisekseen yläkautta yhdistetyt tolpat jäykistää portaalin rakennetta todella paljon ja vähentää betonivaluun kohdistuvia rasituksia. Edellytyksenä tietysti riittävän korkea sisätila.

Halpiskoneiden ilmoitetusta kantavuudesta miinustaisin ainakin 30% jotta on jonkinlainen mielenrauha nosturin kanssa pelatessa. Kyllä tuo 3500 kg malli ihan riittävästi notkuu jo parin tonnin auton kanssa. Ne "Kierretankomallit" on muuten niitä melko paljon kalliimpia ammattilaisnostureita, köyhä pelaa näillä hydraulisilla joissa tasausvaijerit.

Sillähän nuo 4t ja sitä kantavammat voisi tulla harkintaan, että niissä olisi varmuusvaraa, kun painavimmat omat kamppeet olisi n. 2500kg.

Noista kierretankoon perustuvista olen kuullut vain sen, että kun kierre kuluu tangosta / mutterista, uusiminen on kallista... voi johtua siitäkin, että ovat ns. ammatilaislaatua, joka tietty nostaa hintaa.

Köyhän pudjetti kun on, mitä tililtä sattuu löytymään, niin sillä on vaan pärjättävä...

Hyvää luettavaa tuo steyrtekin tapaus, osaa kiinnittää huomiota noihin seikkoihin.

noissa nostimissa, joita olen katsellut, löytyy CE-merkintä mutta onko se vain valmistajan oma kehu, vai tarkistettua faktaa, ken tietää...

ns. lattiavapaat ei tule omalla kohdalla kysymykseen, kun tallin katto tulee vastan jo n. 3m. kohdalla, mutta tuli itsellekin mieleen, että voisi tukea tolppien yläpäät, kun katto on paksua betonia sekin.

CE-merkintä on pelkkä valmistajan oma "lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon" -juttu, ei mikään tarkastuslaitoksen antama virallinen hyväksyntä

Rauta/teräsrakenteetkin on vähän sellasia ettei niistä kukaan rikkomatta tiedä mitä ne oikeasti kestää ja toimii. Ja kaikenlainen kopiointi, spekseistä luistaminen ja suoranainen tuoteväärentäminenkin on niin tätä päivää ettei mitään rajaa. Johan tuossa yksi matkustajalentokonekin aikanaan tippui kun sivuperäsimen (se koneen perässä pystyssä sojottava lätkä) pultit petti ja koko pa...ka irtosi lennossa. Lopulta syyksi paljastui väärennetyt pultit, räkärautapulttiin oli väärennetty aidon pultin tarkistuslaput ja siten se oli päässyt läpi lukuisista pistetarkastutksistakin ja näin lopulta päätynyt ihan asennukseen saakkakin => mitä lie lähemmäs 200 kuollutta maksoi tämä case ynnä se hirveä härdeli kaikkine selvityksineen ja takaisinkutsuineen, osavaihtoineen yms

Henk.koht. jos talliini jonkin nosturin hommaan, niin eiköhän se ole noita saksi-malleja. Ajattelin jopa ihan lattiaan upotettuna s.e. päälle saa nakattua levyt ja näin lattia on tasainen kun tuota nostinta ei tarvita

Näin se on useimmissa tapauksissa, valmistaja printtaa tuotteeseen CE-tarroja joilla vakuuttaa että se täyttää eurooppalaiset vaatimukset eikä kenenkään tarvitse tarkastaa mitään, mutta joidenkin hengenvaarallisten tavaroiden kuten autonostimien kanssa tarvitaan myös tyyppitestin tapainen operaatio vaatimusten täyttymisestä. Onko myytävä tuote sitten samanlainen kuin se mikä testattiin ja oliko testaajalla tavallista parempi päivä kun tätä tarkasti, mistäpä niitä tietää..

Niiden pitäisi täyttää konedirektiivin mukaiset vaatimukset, ilmeisesti myös erilaisten itse tehtyjen nostimien(apuvälineiden osalta. Mutta mitäs sitten seuraa, jos joku iso firma tekee sekundaa ja saa kavereilta/... CE-merkinnän. Suomi ei ainakaan uskaltanut julistaa aikoinaan italialaista nostinta turvattomaksi, vaan asiasta huomauttanut yli-insinööri joutui itse tuleen ja oikeuteen:
https://www.finunions.org/ajankohtaista ... 1046_o=200

En tiedä miten tuo päättyi, mutta ilmeisesti nostin oli direktiivin vastainen, mutta ainakaan alkujaan sitä ei vedetty pois markkinoilta.
"Viimeistään oikeudenkäynnin kuluessa kävi täysin selväksi, että kyseessä olevat AGM:n Suomeen maahantuodut autonostinmallit eivät täytä konedirektiivin 98/37/EY olennaisia turvallisuusvaatimuksia (koneita koskeva jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu direktiivi). Tällä kannalla olivat mm. sekä Euroopan komissio että ns. EY:n konekomitea ja tyyppihyväksyntöjä myöntävien laitosten tulkintasuositus."

Pitäisiköhän nostoapuvälineet myös merkitä CE-merkillä, eli jos käyttää puupölkkyä estämään ettei hydeauto tipu päälle, pitääkö siinä olla CE-merkintä ja maksimi kg merkittynä (tai pitääkö perinteinen turvaväline CE-merkitä, eli auton pyörä helman alle rengasta vaihdettaessa)?

Kyllä, mikäli niitä myydään tuohon tarkoitukseen . Valmistajan määrittelemä käyttötarkoitus ratkaisee. Loppukäyttäjän käyttötarkoituksenvastaiseen käyttöön on aika vaikea puuttua, tai sitä valvoa...


Ei voi yleistää noin. Ehkä joillakin aloilla noin, muttei kaikilla. Nimimerkillä "voi kun olisikin tuon CE-merkin saanti noin helppoa..."
Kyseessä on siis ala jossa on "hieman enemmän" valvontaa kuin esim. konedirektiivi määrää. Ja CE-merkin myöntää tässä tapauksessa nimenomaan valtuutettu tarkastuslaitos. Häkki heilahtaa jos tällä alalla lähdet väärennetyillä CE-merkeillä (tai ilman niitä) leikkimään.

Kävin tuolloin aikanaan Italialaisen vakuutusyhtiön pyynnöstä katsomassa asiaa. Siinä oli paraislaisen autokorjaamon nosturilta tipahtanut Chevrolet Fleetwood kyljelleen permannolle. Kuulemma vahinko oli sattunut heti, kun auto oli uudella nosturilla nostettu ylös.

Näytti siltä, että nosturin ylösliikkuva puomi oli osunut hydrauliputkeen, joka oli tästä hajonnut, ja päästänyt paineet noston aikana pihalle. Kyseessä oli kahden ongelman yhteensattuma. Normaalisti nosturi olisi jäänyt ylös nostopylväiden salpojen varaan.

Nosturin varressa olleet mekaaniset salvat eivät kuitenkaan olleet toimineet toisen puoleen pylväässä, ja tästä seurauksena tämän toisen puolen nostovarret tippuivat alas ja letukka romahti kyljelleen alas lattiaan. Onneksi kukaan ei jäänyt auton alle.

Meikäläisen yksityisen vakuutustarkastajan mielipidettähän ei tuolloin kukaan kysynyt. Nyt asia on vain muistinvarainen, kaikki dokumentaatio on 10 vuoden jälkeen jo silppurissa.