Lämmityksen aikana vallitsee alipaine, mutta peltien sulkemisen jälkeen tilanne muuttuu. Ilma pyrkii rakenteiden läpi ulos katon kautta, koska ylhäällä on suurin paine verrattuna ulkoilmaan. Mitä korkeampi rakennus, sitä ylipaineisempi se on yläosastaan. Linkin kuvassa on havainnollistettu painesuhteita.
https://docplayer.fi/docs-images/40/262 ... age_15.jpg

Jos sisäkatossa on huono ilma-/höyrysulku, niin lämmin kosteutta sisältävä ilma pääsee eristeisiin ja siinä vaiheessa, kun lämpötila laskee sisäilman kastepisteeseen, tiivistyy vesihöyry vedeksi.

Meillä on 70 vuotias turaamaton rintsikkatalo käytössä.
Verrattuna kerrostaloasumiseen, niin on kyllä ilmava hengittää. Kylmää on nurkissa, mutta pönttöuunit tuo lämpöä ja vaihtaa ilmaa tehokkaasti. Välillä toki tulee sellainen olo, että alkaako verhot lepattaa vaakatasossa kun myrskyää. Kesällä on aina viileää ja ilmalämpöpumppu saa silloin huilata. Talvella on sitten hiukan lämpeempi.

ovi
...Jos sisäkatossa on huono ilma-/höyrysulku, niin lämmin kosteutta sisältävä ilma pääsee eristeisiin ja siinä vaiheessa, kun lämpötila laskee sisäilman kastepisteeseen, tiivistyy vesihöyry vedeksi.

r_a_n_u
Aikoinaan kun tämän huushollin 25-30 vuotta sitten rakensin, niin 35-50 cm villaa sisäkaton päälle laitoin. Ensin tietenkin höyrysulku. Seinissä ei sitten villaa olekaan kuin ohut suikale 10":n pyöröhirsien välissä. Sisäpintaan ohut himmeälakkakerros. Ulkopinta pitelemätön. Siinä seinärakenne.
Ulkopintahan ei käsittelyä kaipaa, jos ei ajalla tapahtuva tummuminen häiritse.
Ilmanvaihtoa hoitaa MUH Ilmava.

Rak.inssiltä olen kuullut kastepisteestä, yläpohjan höyrynsulkumuovin yläpuolella. Vettä makaa niin, että muovi on tiukilla, pussilla ja kun alkaa revetä, vuotaa, että tuleekin vettä ja paljon. On mielenkiintoista odottaa, koska harjakatto olisi taas ekologisin, siihenkin on perusteet. Joita käytettiin mm. rintamamiestaloissa.

Erittäin hyvä pointti! En tullut ajatelleeksi. Ei talvellakaan jatkuvasti lämmitetä.

Onko sillä loppupelissä eroa onko harja vaiko pulpetti, jälkimmäisestä vaan puuttuu se (vuotava) harjasauma ja siten on helpompi & edullisempi tehdä. Pääasia että katossa on kaatoa riittävästi ja näin ei se vesi pääse sinne makoilemaan edes teoriassa. Vaan muutoin tuo rintsikan 1.5 krs ratkaisu leivinuunillisen, varaavan tulisijan ympärille rakennettuna on kyllä varsin optimaalinen noin lämmönjaon vinkkelistä

Täällä mennään tuollaisella. Ainut vaan, että kun oviaukot ovat alkuperäiset, se leivinuunin lämpö jää keittiöön. Josko sitä ensi kesänä saisi sen ilmalämpöpumpun laitettua ilmaa kierrättämään...

Lisäksi on ollut mielessä tehdä uunin taakse ylös seinään reiät alakerran muihin huoneisiin...

Aikoinaan, öljykamina-aikakaudella tehtiin oviaukkojen yläpuolelle suorakaiteenmuotoisia aukkoja, joista lämmin ilma pääsi kiertämään muihin huoneisiin.

Juu, noitahan näkee. Ajatuksena on kyllä tulevissa remonteissa avata seiniä enemmän. Olen törmännyt välipohjan aukkoihinkin, saa varmaan laittaa räppänän ettei uunin yläpuolella olevasta huoneesta tule ihan pätsiä...

Ajatuksena on tehdä uunin päälle kaksi reikää, toinen seinän läpi olkkariin ja toisesta olkkarin kautta lyhyt kanava viereiseen makkariin, ehkä jopa pieni puhallin siihen putkeen. Luulisi tuolla saavan kiertoa alakertaan niin, että lämpö leviää tasaisemmin.

Pari kuukautta sitten tuli laitettua olkkariin tuuletinvalaisin kattoon, silläkin on kyllä vaikutusta selkeästi.

Meillä 2-kerros talo. Alakerran pinta-ala ilman kuistia 99 m². Tupa n. 65 m² ja 2 muuta huonetta sekä saunatilat ja vessa.
Tuvassa leivinuuni, josta näillä ilmoilla koko taloon lämpö.
Yläkertaan portaat, joiden aukko reilut 2 m². Yläkerrassa, pinta-ala noin 60m², eteistila, vessa ja kaksi huonetta kummassakin päässä taloa. Niiden ovet yleensä aina auki.
Sitä kautta niihin menee lämpö. Välikatossa noin 30 cm:n kerros karhuntaljaa.

Sähkön kulutus joulukuussa 1407 kWh. Lisäksi puun kulutus. Se joulukuussa 368 kg. Sen kun muuttaa energiaksi 4kg/kWh, niin tulee 1472 kWh. Ja siitä sitten joulukuun kokonaisenergia 2879 kWh. Noin 93 kWh/vrk.

Tuohon edellä olevaan viestiini kohtaan
Yläkertaan portaat, joiden aukko reilut 2 m²
korjaus.
Se on noin 4 m².