Muistatteko elokuvan Paluu tulevaisuuteen? Sen mukaan autot vuonna 2015 olivat lentäviä...

Mielenkiintoista oli, että elokuvassa vilahti myös sellaisen muunnossarjan mainos, jolla vanhan auton pystyi muuttamaan lentäväksi.

Oikeassa elämässä vuonna 2015 ei ollut saatu markkinoille edes sarjaa, jolla vanhan auton saisi näppärästi muutettua hybridiksi.

Ihan täydellisesti tulevaisuus ei meitä sentään pettänyt: nykypäivänä onnistuu sentään vanhan fillarin muuttaminen sähköavusteiseksi...

********************

Kun auton muuttaminen sähköautoksi ei näemmä onnistu ihan vain vaihtamalla perinteisten takapyörien paikalla sähkömoottorilla varustetut pyörät niin on kaiketi pakko vilkuilla näitä ihan valmiina tarjolla olevia sähköautoja.

Käytettyjen tarjonta Suomessa on aivan onneton, mutta ulkomailta noitakin löytyy käytettynä ja verotus maahantuonnin yhteydessä on todella kevyttä.

Mutta millainen sähkövempain sieltä ulkomailta kannattaisi tuoda?


Halvin on kai Renault Kangoo (alk. noin 3000 euroa). Sitä löytyy sekä pakuna että henkilöautona: paku on ikkunaton.

Seuraavaksi edullisin käytetty näyttäisi olevan saman valmistajan Zoe.

Nissan Leaf on jo vähän kalliimpi. Niillä on myös usein ajettu selvästi enemmän kilsoja kuin edellisillä.

Ja aivan erityisen mielenkiintoinen olisi käytettynä BMW i3 varustettuna Range Extenderillä (=bensa-aggregaatilla, jolla matka jatkuu max. 115 km/h akkujen loppumisen jälkeenkin). REX on kova sana varsinkin käytetyssä sähköautossa, jonka akut eivät ehkä enää ihan parhaassa tikissä ole. Uutena Bemu maksaa melkein 50.000 euroa mutta muutaman vuoden ikäisenä, luokkaa 40 - 80 tkm ajettuna, hinta on parhaimmillaan jo reilusti alle 20.000 euroa. Uuden hinta on järjetön, karvalakki-Teslan luokkaa, mutta hinnanalenema on kiitettävä ja käytetyn hinta tuntuu edukkaalta.

Onko jollakulla harkinnassa käytetyn sähköauton tuonti? Osaako joku kommentoida näitä käytettynä saatavilla olevia malleja? Aika pienihän tuo valikoima vielä toistaiseksi on.

Paljonkos kulutus on tuota range extenderiä käytettäessä eli onko moisessa yhtikäs mitään järkeä? Ja käsittääkseni se BMW:n REx ei ole suunniteltu jatkuvaan käyttöön. Jos tuollaisella siis uutena kuvittelee pääsevänsä vaikka sen 116 km hyvissä oloissa kauniina kesäpäivänä ja nyt elähtäneillä akuilla tuo olisi vaikka 70 km, huomioidaan siihen vaikkapa 1 kW lämmitys- ja valotarve talvikelissä, saattaa sillä päästä hyvällä tuurilla päästä kenties jopa 35 km. Sitten kun laitetaan hieman kuormaa kyytiin, niin tuskin edes tuota. Halvemmaksi ja ympäristöystvällisemmäksi tulee varmaankin ostaa valmiiksi sillä Kymcon moottorilla varustettu skootteri.

No ei nyt sentään noin paljon ollut tarkoitus ajatella 1 kW sähkölaitekuorman vievän. Jos nyt kuitenkin 55 km...

Tämä on ihan lyhyeen taajamajakeluun, hidas ja lyhyt toimintamatka.

Rellut on yleensä aina vuokra-akulla ja akkusopimusta ei voi siirtää suomeen, ostoakku on kympin lisää.

Eikös tuo 115km toimintamatka tule siitä kun jossain maissa sähköautoksi lasketaan sellainen hybridi jossa on korkeintaan 15l bensatankki. Eli tuosta voi laskea kulutuksen. Pääsee sillä tietenkin pitempäänkin kun ottaa kanisterin bensaa mukaan.

Oikeastaan sitä Range extenderiä ei mun käytössäni tarvittaisi muuhun kuin antamaan mielenrauhaa.

Käytännössä mun ajoni ovat niin lyhyitä, että akuilla niistä selviää.

Sen Range Extenderin toimintasäde on oikeasti loputon: tankki on vain vähän yli yhdeksän litraa mutta kyllä silläkin bensa-asemalta toiselle aina pääsee. Ja kuten joku totesi, etupellin alle mahtuu kanisteri mukaan jos lisämatkaa kaipaa.

Oikeaoppisesti se päristin pitää käynnistää, kun akusta on noin neljännes vielä jäljellä. Ja matkavauhtia pitää tiputtaa sen verran, että keskimäärin REX lataa vähintään sen verran kuin ajaminen akkuja kuluttaa. Jossain väitettiin, että tuo tasapainonopeus on noin 115 km/h. Epäilen, että oikeasti noin kovaa ei voi ajaa, tuolla vauhdilla osa energiasta tulee jo akuista.

Jossain myös neuvottiin, että auton voi tietyllä tempulla ajaa tilaa, joka on tarkoitettu bensakoneen päästöjen mittaamiseen. Tuossa tilassa auton voi jättää pihalle itse lataamaan omia akkujaan.

Sen bensalla ajon taloudellisuus ei aina ole kovin oleellista: varasysteemin ansiosta matka jatkuu, vaikka jokin tietty latausasema onkin rikki tai varattu tai jos ei ole aikaa pysähtyä latailemaan. Mun tapauksessani päristin olisi oikeasti päällä tosi harvoin, mutta mielenrauhaa se antaisi kaiken aikaa.

*****************

Mun nykyinen työmatkani on 12,5 kilsaa. Ajotietokoneen mukaan mun keskinopeus on noin 34 km/h. Vuodessa kilsoja tullee alle kymppi. Ja X7:n vero dieselinä on 777 euroa/vuosi. Ja meillä on perheessä toinenkin farkku, 308 bensa. Rakastan C5:n nahkapenkkejä ja mukavuutta, mutta nykytilanteessa tämä ei ole kauhean rationaalista autoilua.

Tällä saitilla testiänsä saa näemmä editoida tosi lyhyen aikaa. Monilla muilla saiteilla viestiä voi muokata niin kauan, kun siihen ei ole vastattu.

Tuossa vielä linkki, joka selventää matkustamista Range Extenderin varassa.

https://www.youtube.com/watch?v=20faLEl3gws

Meillä Euroopassa ei tietenkään tarvitse hakkeroida autoa, jotta saa koko bensatankin kapasiteetin käyttöön.

Tuo REX on virossa käyttökelvoton. Oikeus ajaa bussikaistaa ja pysäköidä keskikaupungissa ilmaiseksi on vain, jos auto on koko ajan täysin sähkökäyttöinen. Lain silmissä REX on hybridi ja se lukee rekisteriotteessakin. Ei pääse luksuskaistalle ohittelemaan vihaisesti jöllittävää rahvasta.

Sähköautokittien todellisuus taas on se, että näkyvässä tulevaisuudessa saa aina halvemmalla esim peltikolaroidun mitshubishi i-mievin kuin vastaavan akkukapasiteetin kennot. Niinpä minkäänlaista ajomatkaa halvalla tavoittelevat sähköautohaaveilijat ovat tuomittuja kannibalisoimaan kolaroituja kinnereitä. Yhden KwH:n akkukapasiteetin rakentaminen uudesta maksaa tänä päivänä nimittäin 700 euroa. 20 kwh jolla voi toivoa 100 km pääsevänsä ideaalioloissa = 14000 euroa plus liittimet, kotelot jne jne

Ilmeisesti sitten on sama ongelma kuin täälläkin, että tie on talvella liian kapea pyöräiltäväksi ja juostenkin hirvittää, eikä julkisia mene? Miulla nimittäin on matka konttorille myös noin 12 kilsaa, mutta talvisin on pakko kulkea autolla sinnekin, kun on käytännössä mahdotonta pyöräillä tai juosta, jos ei ole elämäänsä kyllästynyt.

Kilsoja miulla tulee vuodessa kokonaisuudessaan vain noin 35 Mm, mutta en ole vielä keksinyt mitään sähköautoa, millä uutenakaan pystyisi nuo ajot jotenkin järkevästi ajamaan, vaikka vaatimukset eivät ole älyttömät: 600 km täytyy päästä max. yhdellä puolen tunnin tauolla talvellakin (-35 astC) koppi lämpimänä (+21 astC) - pari henkeä ja tavaroita kyydissä, koira tai työkalut täytyy mahtua paksiin (sopiva paksin koko siis esim: C5 tourer / VW Passat Variant) ja minimissään 1600 kg kärryä täytyy pystyä vetämään, mutta 2000 kg olisi suotavaa. Täytynee harkita sähköautoa joskus 15-30 vuoden päästä, jos sitten olisivat saaneet akkutekniikan sille tasolle, että niitä on mielekästä käyttää

Jekkeri, Virossa rekisteriotteessa lukee mitä siihen kirjoitetaan. REX on tavallaan kuin lisälaite, joka välillä on autossa ja välillä ehkä ei. Ei sellaista kannata rekisteriotteeseen kirjauttaa, jos ei voi olla edes täysin varma, että se on aina mukana.

Oikeasti ongelma on se etusiiven bensaluukku. Ihan riippumatta siitä, mitä papereissa lukee, se voi saada jonkun miettimään sopimattomia.

Kaksipyttyisen papatus ei ole ongelma: jos siitä joku keksii valittaa niin katselet vain syyllisen näköisenä ympärillesi ja selität jotain hernekeitosta.

Juna Hiekkaharjusta Keravalle kulkee kymmenen minuutin välein. Kotoa asemalle 300 metriä, Keravalla koululle käveltävää joko 400 metriä tai 950 metriä.

Junalla minä tuon matkan mieluiten kuljen, mutta aika usein syystä A tahi B joudun autoa käyttämään. Ennuste on, että autonkäyttöni tulee vain vähenemään ja vähenemään (ja dieselistä siten huonompi ja huonompi vaihtoehto).

Harmittaa, kun työt muuttuivat ja kilsoja tulee nyt näin vähän: C5 Tourer on todella mukava auto mutta näillä reunaehdoilla sen soisi olevan bensakoneella.

Tuossa on valitettavasti vanhentunut totuuden siemen. Ennen ”puhdistusta” Viron ARKeissa vuonna 2014 oli todella näin että kilpiin meni mitä vaan ja missä vaan, parhaillaan kilvitettiin autoja jotka olivat vielä fyysisesti italiassa ja haettiin niitä sitten niillä kilvillä ajamalla pois. Korruptio oli laajaa ja esimerkiksi alv-petokset jokapäiväisiä. Monet suomalaiset elävät uskossa että näin on Virossa vieläkin, eräskin kaveri tarjoili Total Loss-jenkkimustangiaan tänne kilvitettäväksi kun ei suomessa mennyt. Sanoin että unohda haaveesi, nyt ei oo 2013...

Viron ARK lienee tänään yksi euroopan tarkimpia ja rekkariin kirjataan pilkuntarkasti jokaisesta tehtaan hyväksymästä rengaskoosta lähtien kaikki. Kuvaava esimerkki on että -86 beksiin piti vaihtaa alkuperäinen ratti että meni kilpiin, ja kävivät auton alla nuuskimassa ettei vaan olis kattia ollut uutena...

Tollai; https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ ... ea40916dc1

Tuossa edellisessä Sitruunasepän lähettämässä viestin linkissä kerrotaan salolaisen Juha Raussin tekemästä muutostyöstä Chevrolet tila-autoon vuosimalli 1991. Hän on muuttanut sen toimimaan täysin sähköllä.

Hyvä artikkeli. Kuten toisessa ketjussa keskusteltiin, sen 2006 C6:n sähköistyksen voi käytännössä unohtaa: ” Uudemmissa autoissa muutostyöt ovat runsaamman sähkö- ja moottoritekniikan sekä säteilymittauskriteerien takia vaativampia ja lainsäädäntökin asettaa niille korkeampia vaatimuksia.”

Onko kenelläkään linkittää yhtään suomessa muunnettua Euro 4-sähköautoa ?

Itse asiassa en ole yhtään yllättynyt tuosta. Kohta Virossa menevät asiat niin hankaliksi, ettei alvin hintaa enää saa pois vaikka rehellinen ostaja jättäisi kuitin pyytämättä.

Vuosia sitten tuttavat höpisivät joistakin katsastusasemien kameroista.

Onko Virossa nykyisin yksityisiä katsastusasemia? Käsittääkseni siellä oli ennen vain valtion asemia, jotta toimintaan ei olisi liittynyt korruptiota.

****************

Olit muuten aivan oikeassa siinä, että itse tehdyn sähköistyksen hinta nousee järjettömäksi, erityisesti akun. Tuossa ylempänä on linkki Chevy Astron sähköistykseen, johon upposi kelpo insinöörimanagerilta 40.000 euroa ja palkaksi ekoteosta sai dieselveron.

Pistän linkin Pentti Nääpän sähköautosta kirjoitettuun artikkeliin (maksullinen lukeminen, keskellä ylhäällä johdantoteksti) Akaan Seudussa; https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/a ... 11288.html
Auto on muistaakseni vanha Mitsubishi Colt vuodelta ....1985...? Käyttövoimana on auton/traktorin akkuja, sähkömoottori pyörittää hydraulipumppua -> hydraulimoottoria, joka on kiinni vaihteistossa. Ideana oli ajella muutama sata metriä postilaatikolle ja takaisin. Auton nopeus on alle 25 km/h, jolloin se on "laite", ei moottoriajoneuvo. Auto on rekisteröity Saksassa johonkin ekoautoluoetteloon tms. en osaa sanoa ihan tarkalleen.

Ostin tässä jokunen viikko sitten Li-Ion-kennoja alan liikkeestä (tyyppi 18650, tunnettua merkkiä) . Ne on purettu käyttämättömistä UPS:eista. 2500 mAh , 20 A purkuvirralla oleva 3,7V "sormiakku" oli pari euroa kpl. Jos sähköpolkupyörässä niitä on esim. 60 kpl, (6 sarjassa, 10 rinnan, "6S10P") jonkin sähköpyörän, akultaan kypsyneen nettilöydön saisi elvytetyksi siedettävällä summalla.

Mitä sähköauton akkuihin tulee, Teslan "sormipatterikennot" ovat hiukan suurempia ja ilmeisesti jo 5300 mAh. Asiaa tuntevan kaverin kertomaa on, että akkua ei sähköautoissa käytetä täyden kapasiteettinsa mukaisesti. Ideana on se, että akku säilyy hyvänä pidempään ja kun lopulta akku alkaa vanheta, lataus/suojausautomatiikka havaitsee uupumista, "käyttöastetta" lisätään pikku hiljaa kompensoimaan akun heikkenemistä. Näin akkujen ikä on pidempi, kuin mitä akkujen kanssa täydellä lataus/purku -sykleillä ajelevat pellepelottomat voisivat kertoa. Tämän perusteella on vaikeaa sanoa, paljonko yksi kWh maksaisi ja paljonko käytetyssä akussa niitä olisi tarjolla.

sähköauto konversion hinnan saa puolitettua vaikka uittamalla jenkeistä total loss teslan(euroopassa taitaa rutatutkin olla aika tyyriitä) ruotsissa on puulaaki joka kykenee muuttamaan teslan moottori controllerin stand aloneksi, viitseliäs vielä myy ylijääneet tesla osat eteenpäin. eihän noissa taloudellisesti mitään järkeä ome mutta ei harrastustoiminnassa pidä ollakkaan.

Total loss autoa ei saa nykyään tullissa kontista ulos ellei ole omaa romutusfirmaa jolla on ne jatkokäsittelylisenssit jne. Tämä muuttui ihan hiljakkoin. Sitten on olemassa se kummallinen salvage total loss kategoria joka on osavaltiokohtainen, eli taloudellisesti korjauskelvoton. Tekninen total loss, eli sellainen joka usassakin vaatisi teknisen uudelleenrekisteröinnin katsastuksineen ja tarkastuksineen, on käytännössä mahdoton tuoda eurooppaan tänään yksityisenä tai firmanakaan.

https://m.mobile.de/auto-inserat/tesla- ... ml?ref=srp

no juu saa noita näemmä juuruupastakin.

ja kai nyt jokainen jonkun autopurkaamon pitäjän tuntee

vois mutuilla että teslatekniikalla ei tarvitsisi erikseen todistella säteily asioita.

Kuten varmaan useimmat tietävätkin, ne säteilymittauskriteerit tarkoittavat laitteiden aiheuttamien sähkömagneettisten häiriöiden sallittuja tasoja.

Tuosta yksilöstä oli akku jo kelvannut jollekin "ohne Akku" ja jotain puuttuu sisäelektroniikastakin?

Euroopasta ei halpoja romutesloja saa jossa olis kaikki paikallaan, valitettavan haluttuja. Jos teslan kannibalisointi kaikesta huolimatta kiinnostaa, tämä on toinen äijä hurrien lisäksi joka ne salaiset can-viestit on ratkaissut ja saanut moottorit pyörimään ilman autoa. Valitettavan pitkäsanainen äijä, mutta ulkonäkö on ks. Professori-tasolla. Elopaino luo vakuuttavuuden. Kyllä tuolta mieluummin kontrollerin ostaa kuin hoikalta sliipatulta hurrilta.

https://youtu.be/CotMCwvVWzU

Teknisen Total loss-auton tuonti amerikasta kontissa vertautuu tulliproseduureissa ongelmajätteen tuontiin. Kun tämä hiljakkoin muuttui niin matkalla olevat romut jäivät nalkkiin. Virossa on kuuleman mukaan parikymmentä romua, joista puolet(!) tesloja, konteissa jossain tullin vapaavarastossa ja niitä ei sieltä saa kukaan ulos ikinä. Pitää näes olla myös lähtömaan paperit tuon ongelmajätekategorian mukaan. Haluaisin tietää jonglöörin joka on 2019 aikana saanut teknisen total loss auton ulos kontista, ja miten ja missä!

Näinhän se on. Tästäkin löytyy hyvin vähän mitään julkista materiaalia, kun kukaan ei konvertoi Euro 3:sta uudempia autoja koskaan, ainakaan Suomessa. Liian haastavaa, niin teknisesti kuin lainsäädännöllisesti. Kaikki konversiot ovat niihin 90-lukuisiin ja vanhempiin. Rivien välistä voi jossain lukea noista uudempien haasteista, tässä vähän asiaan liittyvää tekstiä kohdasta 8.2 eteenpäin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sequence=1

Suomessa on niin joustavia katsastusmiehiä että ehkä Teslan (pitää olla eurooppa-mallin Tesla, FCC ja CE EMS/EMC-standardit ovat hiukan erilaisia!) komponenteista rakennettua härveliä ehkä vois yrittää läpi ilman mittauksia. Todennäköisesti kuitenkaan ei, koska EMC-häiriöt eivät riipu ainoastaan moduuleista ja niiden sisuksista, vaan myös niiden välisistä kytkennöistä ja moduuleita ympäröivistä metallirakenteista. Niinpä se että on väkerretty moottorit ja ohjainlaitteet - akutkin - Teslasta ei mitenkään takaa sitä että toteutettu rakenne johdotuksineen toisessa autossa olisi EMC-kelpoinen nykystandardien mukaan. Tarvitaan mittauksia - kalliita ja vaikeita. Ja sanoisinpa, että enemmän kuin todennäköisesti löytyy häiriösäteilyä joka tulee sitten jotenkin vaimentaa.

"Kapasitiivinen eli sähköstaattinen purkaus tai kytkeytyminen, jonka kytkeytymisteinä ovat hajakapasitanssit, eli sähkökentät, joita aiheuttavat esimerkiksi syöttöjohtojen transientit. Transientteja vastaan usein käytetään: kaapeleiden aseman ja suunnan muuttamista, laitteen metallista suojaa, maatason lähelle sijoittamista ja impedanssitason muuttamista. Kapasitiivista kytkeytymistä johtimien välillä voidaan mallintaa esimerkiksi yhtälöllä 5..."

Rohkeasti, rohkeasti vaan muutostöihin!

Tämmösen palikoista vois saada jonkinlaisen kötöstyksen rakenneltua, jos 16 KWH miinus ikäkuluminen riittää:
https://autoplius.lt/skelbimai/bmw-i3-v ... 05291.html