Tai periaatteessa SAE 10W 30 on kuumana yhtä jähmeää kuin SAE 30 yksiasteöljy, mutta tuo pätee vain periaatteessa, koska mittapiste on valittu 100 °C ja varsin harvoin Suomessa moottoriöljyt on noin lämpimiä käyttölämpötilassa. Moniasteöljyn täytyy täyttää toisessa päässä samaa numeroarvoa vastaavan yksiasteöljyn standardit SAE J300 mukaan ja toisessa päässä toisen.

Nykyään on tullut lirumpia öljyjä, esimerkiksi taitaa olla jo ainakin 0W-20, 0W-16... ja harkinnassa kai myös 0W-8 lähinnä polttoaineensäästön takia, ihmetyttää miksi niissä riittää aina vaan sama kylmäpään 0W, eikö toleranssien takia joskus luulisi senkin tulevan joskus vastaan että kovassa pakkasessa tuo ei enää mene riittävällä nopeudessä kapeisiin rakoihin?

Öljyn alempi SAE-numero eli "Winter"-numero (W) tarkoittaa öljyn juoksevuutta lämpötilassa 0 fahrenhein eli noin -18 astetta celsiusta. Joo-o. Toisaalta ylänumero tarkoittaa mikä on viskositeetti 100 celsius-asteessa.

Kukaan ei takaa miten tuon skaalan ulkopuolella öljy käyttäytyy, ja onko se väli edes lineaarinen. Monet muistavat ajan kun 5W30 - mineraaliöljy ei tullut purkista ulos -25 pakkasella, vaikka nykyinen 5W30 Motul on edelleen kuin vettä, no tai piimää.

Ja eikä sekään siis ole ollenkaan taattua että 5W30 -öljyn viskositeetti esimerkiksi 5:ssa celsiuksessa olisi täsmälleen lineaarisella käyrällä siinä välissä. Epäorgaaninen kemia sallii myös suuret epäjatkuvuuskohdat, jne. Viskositeetti voi olla alle nolla, ja kone kilisee jä öljyt eivät pysy sisällä startin jälkeen!

Mistäs tuollainen on peräisin tai miltä vuodelta, W on kyllä kylmäpään "juoksevuus", mutta ei ainakaan nykyään tarkoita juoksevuutta vain yhdessä samassa lämpötilassa, esimerkiksi 5W öljyn pitää täyttää kylmäkäynnistystestin rajat -30 °C ja pumpattavuustestin raja-arvot -35 °C, kaikilla SAE W -arvoilla omat testilämpötilat ja lisäksi minimiviskositeettivaatimus (maksimia ei kai ole vaan se tulee noista muista testeistä), Tämä on ollut ainakin 20 vuotta ihan sama, enkä itse muista 5W-30 mineraaliöljyjä jotka olisivat jähmettyneet purkkiin (mutta enpä enää muista mitä öljyjä ja viskositeettejä tuli käytettyä 80-luvulla)

Viskositeettiarvoja on arvosteltu myös siinä mielessä että ilmeisesti on myös ei-newtonilaisia fluideja öljyinä.

En muista törmänneeni 5w30 mineraaliöljyyn, mutta kaipa niitäkin on olemassa.

Öljyn valinnassa pitäisi keskittyä enemmänkin luokitukseen, kuin pelkkään viskositeettiin. Luokitusta pitäisi lähteä miettimään venttiilikoneiston rakenteesta ja sen asettamista vaatimuksista. Jos venttiilikoneistossa on rullaseuraajat, niin öljykään ei tarvitse kovin suurta paineenkestoa. Laahurinokka, jollainen yleensä on vanhemmissa moottoreissa, vaatii öljyltä suurempaa paineenkestoa, jota saadaan sinkillä ja fosforilla. Uudemmat öljyt sisältävät vähemmän sinkkiä ja fosforia, koska ne eivät tee hyvää katalysaattorille ja hiukkassuodattimelle, sekä ovat ns. ohuempia vähäkitkaisia öljyjä ja siitä syystä en laittaisi mihinkään vanhaan moottoriin Asea A1/B1, A5/B5, tai C1 - C5 luokiteltuja öljyjä. Sinkin ja fosforin määrä on ollut suurimmilla API SD - SG luokituksissa ja API SJ on ensimmäinen "katalysaattoriluokitus", joten siinä voi olettaa olevan vähemmän lisäaineistusta, kuin vanhemmissa luokituksissa. Loppujen lopuksi kaikki on arvailua, koska öljynvalmistajat eivät anna tietoa lisäaineistuksen määrästä, mutta pienellä haulla kyllä löytää testejä, joissa noita on mitattu.

Viskositeetin kanssa pitää huomioida myös se, että mitä suurempi viskositeettialue öljyssä on, sitä enemmän öljyä on muokattu polymeeriketjuilla, jotka taas kestävät huonosti lämpöä. Esim 5w50 ei ole enää 50 yläpäästään, kun öljy lämpenee kunnolla, vaan polymeeriketjujen pilkkoutumisen vuoksi kuuman pään viskositeetti laskee. Periaatteessa öljyjen lämmöt pysyvät 80-100 asteessa, mutta öljyt käyvät huomattavasti kuumempana paikallisesti esim. turbossa, venttiilikoneistossa ja männäntapeissa.

Ihan vaan totalin sivulta esimerkiksi:

https://www.lubricants.total.com/what-are-oil-grades

Noista lisäspekseistä joita mainitset en tiedä, uutta minulle; mutta mineraalinen 5W/30-öljy 80-luvulla ei tullut purkista ulos -25 pakkasella, Tapsahan sen mulle näytti ihan konkreettisesti. Öljyn merkkiä en varmuudella muista mutta olisiko ollut Gulf, joku isompi merkki se kumminkin oli.

Joka tapauksessa yleisesti tunnettu tosiasia lienee se, että esim 5W/50 -öljy voi olla paljon laihempaa kun mennään kuuman pään mittauspisteen yli, eli käyrä ei jatku lineaarisena ylöspäin ainakaan. Miksipä se jatkuisi alaspäinkään?

EIköhän niitä ollut paljonkin 80-luvulla, Citroen CX GTI Turbo 2 -89 ihan maahantuoja liimannut tarran jossa suositellaan käyttämään 5W/30-öljyä. Ei silloin täyssynteettisillä paljon juhlittu ja eikös se termi ole nykyäänkin riidanalainen, että mikä oikein on "synteettistä". Luulenpa että 5W/30-öljyistäkin suuri osa tänään on mineraaliöljyjä kun ihan tarkasti katsotaan?

Suomessa synteettisen (Ihan oikeasti täyssynteettistä) Mobilin 1:n valmistus alkoi 1985 (Eurooppaan tuli näemmä 1973, ja alussa oli ainakin lirua 5W -20) ja nykyään Euroopassa vain Ranskassa ja Suomessa varmistetaan Mobil 1:stä, vuosituhannen vaihteeseen saakka oli selvää ero synteettisen ja mineraaliöljyn välillä.

Tuskin on yhtään nykyaikaista 5W30 öljyä joka olisi mineraaliöljyä, sen sijaan osasyntettisiä on suurin osa, mutta sitä sanaa ei manostajilta yleensä pääse suusta. Jos arvelee että joku olisi mineraaliöljy, niin helpoin tapa on varmistua lukemalla vaikka käyttöturvallisuustiedote, siinä ei saa valehdella (toki lain ja hyvän maun rajoilla ollaan usein, kun keksitään uusia nimityksiä, mutta CAS-luokitukset yleensä paljastaa, polyalfaolefiiniä ei yleensä enää ole mainittuna, mutta erilaisia 1-dekeenejä homopolymeerejä hydrattuina tms. on kuitenkin).

Shell Helixin osasynteettisen hassunmuotoisen keltaisen purkin ainakin muistelisin olleen jo ihan yleisesti 80-luvun loppupuolella, isä oli tarkka että sitä laitettiin aina uuteen pösöön, mutta enpäs muista sen viskositettia?

Huikea ketju. Ei yhtäkään selkeää vastausta, mitä öljyä näihin kannattaa laittaa. Höpötystä jostain 2CV:n vaihteistoista, ja keskustelua siitä millä väärillä moottoriöljyillä on tullut aikanaan ajettua ja kuinka paljon. En nyt sitten tiedä, ostanko mineraalia vai osasynteettistä, ja millä viskositeetilla. Vaihteistoöljyasia sentään tuli selväksi, väärässä ketjussa tosin.

Sitruunapatonki!

keneraattorille vaan yksinkertainen ohje . mitä tahansa synteettistä 5W50 väliltä . merkillä eioo merkitystä , mutta purnukan kyljestä on hyvä lukee pienemmät printit.

Öljykeskustelut ovat kiivas aihe keväisin myös moottoripyöräpuolella, mutta tässä aloituksessa kai haluttiin oikean öljyn valinnassa keskittyä erityisesti vuotoihin - minun mielipide on että öljyvalinnalla ei ole suurta vaikutusta vuotoihinkaan, joskus aikoinaan olikin kun tuli uusia perusöljytyyppejä eikä lisäaineistus ollut oikein kunnossa, mutta sekin vaikutti enemmän ehkä stefoihin ja muihin kumista tehtyihin tiivisteisiin. Jos epäilee että öljy kutistaa tiivisteet, niin on olemassa erilaisia tiivisteitä turvottavia lisäaineputeleita (myös vaikka Red Linellä "Seal Saver") - mutta ei nekään juuri mitään tasotiivisteisiin vaikuta (enemmänkin ne oli kai tarkoitettu PAOn (tai öljyn huonon lisäaineistuksen) kumia kutistavan vaikutuksen kumoamiseksi, eli ei korjaa oikein stefojen kulumistakaan). Viskositeetilla minusta on aika pieni merkitys moottorin kuivana pysymiseen, eli sitä ei kannata miettiä ollenkaan siltä kantilta, ennemminkin valitseen silla perustella missä lämpötiloissa autolla ajaa - ainakaan moottoripyörässä olen huomannut että ei ollut sanottavaa vaikutusta oliko 0W-40 synteettiset, 15W 45 semi tai 20W 50 mineraalit (kaikki vielä eri öljyfirmoista).

Mutta sanoisin että mikä tahansa ison öljyfirman hyvä öljy 0W-40 tai 0W-50 käy, esimerkiksi jos ei ole Mobil-allergiaa, niin: Mobil 1 FS x1 5W50. Jos on ongelmakone vaikka nokka-akseleiden tai nostajien kulumisen suhteen, niin siihen joku pintapaineen kestoa parantava lisäaine (niiden lisäaineiden määrää on rajoitettu katalysaattoreiden ja lambdojen keston pidentämiseksi) (tai vaikka lisäilee ihan muutenkin vaan, jos on kone ajalta ennen katteja, niin ei siitä haittaakaan ole tai sitten valitsee suoraan jonkun lisäaineistetumman erikoisöljyn). Mutta onneksi on öljyvalmistajia ja niillä laatuja että jokaiselle löytyy oikea.

Kertokaapas, kun en ole toistaiseksi saanut vastausta.

Eli kemian teoriasta ymmärrän kohtuudella. ja yleisen elämänkokemuksen perusteella tiedän että hiilivetyketjuja voi tislaamalla ja krakkaamalla jalostaa mieleiseksi.

Eli siis laiva porhaltaa satamaan ja sen jälkeen tislataan sopivia seoksia. Ensin tulee dieseliä ja lopuksi raskasta polttoöljyä. Sitten kun halutaan enemmän sitä dieseliä, niin aletaan tislaamisen lisäksi pätkimään hiilivetyketjuja, jotta saadaan enemmän sitä deieseliä ja vähemmän polttoöljyä.

mutta sitten kysymykseen: Onko synteettinen löjy nähnyt raakaöljyä ollenkaan, onko se vähän tarkemmin pätkitty vai mistä se lopulta tehdään? Margariinista? Vai mistä se synteettinen öljy tulee?

Yleisimmät, eli PAO-pohjaiset synteettiset perusöljyt tehdään eteenikaasusta. Paremmat esteripohjaiset synteettiset perusöljyt tehdään margariinista.

Linkin takana on oikein hyvä tietopaketti öljyistä ja voitelusta, joka sisältää myös jollain tapaa puolueettoman pintapaineen keston testauksen öljyille. Juuri tuo pintapaineen kesto on öljyn tärkein ominaisuus, kun valitaan öljyä vanhaan moottoriin, jossa on ns. laahurinokka.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sAllowed=y

Todella hyvin kirjoitettu opinnäytetyö. Olisi kyllä loistavaa että jatkossakin ainakin kandi/amk työt kirjoitettaisin ensisijaisesti omalla kielellä ja vasta siellä maisterikamppailuissa siirryttäisiin englannin kirjoitteluun. Vaikka maailma on kansainvälistymässä ja kohta me kaikki puhumme huonoa englantia, niin kuitenkin sen oman kielen säilyminen ja kehittyminen on kiinni siitä että se pysyy mukana arjessa ja linkatun kaltaiset ponnistukset ovat omiaan rikastamaan ja pitämään omaa kieltä pinnalla.

Ja todettakoon vielä että testitulokset olivat melko pysäyttäviä. En ole aiheeseen kummemmin perehtynyt ja tuloksissa havaitut merkittävät erot pintapaineen kestossa olivat yllätys. Etenkin kärki oli melko selvä ja monet valtamerkit jäivät hännille.

Tuo opinnäytetyössä testattu abrasiivinen pintapaineen keston testi on vain yksi osa öljyn hyvyydestä, ja nousee merkittäväksi vain niissä koneissa, joissa se on ongelmana - useissa moottoreissa ei ole mitään ongelmaa ajaa huonolaatuisillakaan öljyillä satojatuhansia kilometrejä ilman havaittavaa nokkien kulumista vaikka olisi nokka+laahaava kuppinostin, osassa on ongelmia ja silloin tuollaiset öljyt on syytä valita.



Tuohon ei ehkä ole yksiselitteistä sievää vastausta, eli "synteettisyys" pitää ensin määritellä ja se ei ole ollenkaan selkeä termi, ennen se tarkoitti että lähtöaineena oli joku muu kuin raakaöljy.
Mobilin ja Castrolin oikeusjutun päätöksen seurauksena myös hyvää mineraaliöljyä saa kutsua synteettiseksi kaikkialla muualla paitsi Saksassa, sen seurauksena esimerkiksi Mobil seurasi Castrolin jalanjälkiä ja alkoi tuottaa Mobil 1:siä joissa on myös mineraaliöljyjä (eli raakaöljystä peräisin olevia ainesosia). Alkujaanhan Mobil 1 oli täysin PAO-öljyä (Polyalfaolefiini), joka oli taas usein tehty eteenikaasusta. Eli synteettinen tai täyssynteettinen öljypurkin kyljessä tarkoittaa vain markkinointitermiä "tosi hyvä öljy" ja jos katsoo Saksassa myytävää purkkia siinä ei saa lukea että olisi synteettistä jos on raakaöljystä krakattua (siellä oli ehtinyt olla aiemmin knsallinen oikeusjuttu, jossa päätös oli toisin päin).

Sen sijaan suomen kielessä synteettisyys tarkoittaa keinotekoisesti valmistettua, mutta ei sekään öljyistäkään puhuttaessa ole ihan selkeää, perinteisesti se voisi kai tarkoittaa että molekyylejä on muutettu toisiksi, mutta niin tehdään myös raakaöljyä käsiteltäessä krakkaus/vetykrakkaus muuttaa molekyylejä toisiksi samoin kuin eteenistä saadaan prosesseissa tehtyä muita aineita.
Ja siltä kantilta katsottuna melkoinen osa bensiinistä on myös synteettistä bensiiniä. Raakaöljyäkään ei siis enää vain tislata eri lämpötiloissa höyrystyviin jakeisiin vaan sitäkin prosessoidaan ja silloin muutetaan molekyylejä toisiksi.

Mutta nykyään lähes kaikki Suomessa myytävät "täyssynteettiset" öljyt ovat sellaisia, joita ennen vuosituhannen vaihdetta olisi kutsuttu osasynteettisiksi tai semisynteettisiksi, joskus käyttöturvallisuustiedotteesta voi selvitä mikä osuus on raakaöljystä ja mikä PAOsta tai jostain muusta. (ja PAO:n lisäksi myös esteröidyt öljyt ja silikoniöljyt lasketaan oikeasti ja perinteisesti synteettisiin, silikoniöljyjä ei kai polttomoottoreissa käytetä, huonojen voiteluominaisuuksien takia) (on toki joitain harvoja oikeasti lähes 100 % PAO tai esteriöljyjäkin, mutta onko ne sitten parempia kuin ne jotka eivät ole, on taas pitkä ja loputon suo)


Öljybisnes on samanlaista kuin muutkin: markkinointia ja mielikuvien rakentamista varsinaisen tuotteen lisäksi.

Esteriöljyjen raaka-aineena lienee usein kai margariinin sijasta alkoholit/fenolit ja hapot, lisäksi vaikka esteriöljyjen perusöljyssä on paljon hyviä puolia, niin pelkkä esteriöljy ei ole hyvä moottoriöljy, se vaatii lisäaineistuksen kuten kaikki moottoriöljyt sitten autoilun esihistorian, estereilla on myös kumeja voimakkaasti (enemmän kuin mineraaliöljyllä) turvottava ominaisuus, joka täytyy kompensoida lisäaineilla tai käyttää sopivia tiivisteitä (joskus oli sen vuoksi kisaöljyinä PAO/esteri-öljyjä: PAO kutistaa, esteri turvottaa - etsitään vaan tasapaino) (muistelen että perinteinen biodiesel valmistuksen saaka-aineet: jäterasvojen (käytetty ruokaöljy tms.) esterointi vaati öljyä ja metanolia emäskatalyytissä).

Mutta suosittelen: jos joku sanoo että käyttää vain täyssynteettistä öljyä, niin siihen voi aina vastata -Minä myös, mutta minähän käytän myös vain täyssynteettistä bensiiniä (tai yhtä hyvin dieseliä, ja siitäkin voi olla oikeastikin 100 % valmistettu vaikka Fischer-Tropsch -menetelmällä synteettisesti tai esteröityjä bioöljyjä).

Jonkun sortin aivopierun seurauksena laitoin Shell Helix Ultra ECT C3 5W30 -öljyä. Vajaan minuutin kävi kunnolla, sitten alkoi rykiä ja röpeltää eikä pysynyt käynnissä ellei polkenut parin tonnin paikkeille. Ja pakoputkesta normia synkempää savua. Vaihdoin tilalle Mobil 1 FS New Life 0W40 -öljyt ja oireet poistuivat. CX bensaturbo.

K-a-r-i

vai niin kävi. sulla onkin veikee CX.