Kone ja loota lähtivät irti prestigestä. Syylärin poistossa oli hieman haastetta selvittää miten se liittyy ac kennoon ja tomaatin öljynlauhduttimeen mutta lopulta syyläri lähti suosiolla niin että ac:n liitoksia ei tarvinnut avata. Kysymysmerkki tosin vielä on kuinka kompuran letkut taipuvat uuteen sijoituspaikkaan manuaalilootan kanssa löysäämättä letkukaroja niiden kiertämiseksi? Ilahduttavaa oli nähdä sekä syylärin että ilmastoinnin kennon hyvä kunto ja puhtaus!
Homma jatkuu tuon -89 T2:n yksi anturisen vauhtipyörän ja lootan sovittamisella moottoriin. Toiselle anturille pitää loihtia kiinnitys uuteen laatikkoon ja vauhtipyörään kehittää ruuvilla kiinnitettävä läpyskä asentoanturia varten. Turbiinin kupeesta mittasin että läpyskän pitää olla 5mm leveä ja nousta 2 mm vauhtipyörän hammaskehän olakkeen päälle. Oheisessa kuvassa läpyskän paikan mittaus turbiini ja vauhtipyörä päällekkäin kohdistettuna kiinnitysreijistä.

Purettaessa havaitsin myös että etupään nivelet ym vaikuttivat oikein hyväkuntoisilta eikä vaihtotarvetta niissä ole.

Seiska sivulta sai etsiä.., -täytyy tunnustaa että Lahti411:n hieno Pallasprojekti ja keväiset kelit innostivat jatkamaan tätäkin projektia! Matka maaliin on pitkä, mutta olen nyt saanut kolvailtua A-pilareiden alanurkat umpeen käyttäen luovuttajasta leikattuja paloja. Aikamoinen kerrosleipä tuo kulma tuosta konepellin kiinnityksestä tuulilasin reunaan.. Kuskin puolella oli pahimmillaan pienen jalkapallon kokoinen kuoppa. Tein irroittamatta lokasuoja niin että leikkasin lokarin pystyjäykkäristä siitä konepellin saranan vierestä viillon ja taivutin tuon kulman pystyyn niin että siihen tuli viisto vekki. Se antoi riittävästi tilaa hitsailla kulman korjauspalat kunnolla. Takasin taivutuksen ja korjaushitsauksen jälkeen toki jäi hieman paklattavaa mutta alle millin jäi maksimipaksuudet. Tuo on tilapäisesti maalattu eikä viimeistelyhiottu. Tarkoitus olisi tähän autoon harjoitella ensikertaa autonmaalausta.. Värisävy on hieman erikoinen kun ei löydy mistään. On leimattu GVF-R (eli gris neptune met ja R..). Tuota R-versiota en löydä mistään. Eroaa GVF:stä ollen enemmän sinivihreä, ainakin silmämääräisesti. Toinen homma mikä tuli tehtyä on moottorin takatuen koiranluun ison puslan vaihto. En tilannut basiksesta uutta, vaan sovitin D70x53 perus-PSA puslan tuohon. Piti vähän lyhentää ja porata reikä 10.5->12.

Tämän näköinen aihio oli siis tämä, kuva myös siitä A-pilarin alapäästä.. Auto ollut kuivassa tallissa. Seuraava (väli)vaihe olisi pultata manuaalikeppi, vivusto ja kytkinpoljinasetelma kiinni jotta saa koneen paikoilleen. Vaikka paljon on muuta tehtäväää, on kone ja loota lojuneet ikävästi verstaan kulkuteilla vuosia joten tilaa tulee mukavasti kun saa ne paikoilleen. Lootaksi siis tulee bensa T2:n laatikko uudella kytkimellä. Mittaristo tulikin jo aiemmin modattua manuaalin alahuulella varustetuksi ja mittarikovernöörivaihteisto kunnostettua.

Mukava lukea näitä, että vanhempiakin laitteita taas kaivetaan esiin ja ajoon. Totesin itse aikanaan kahden CX:n kokemuksella että mulle sopii ainoastaan Break tai Prestige ja ainoastaan automaattina. Muita ei mahdu yli 2-metrinen ajamaan

Tätä on sitten turha sulle kaupitella kun tomaatti läks ja katon madalluskin on toiveissa .

Mitä kattoon tulee, niin on kolme vaihtoehtoa.

1. Koitan oikoa nykyisen ja saada esijännityksen takaisin
2. Liitän normimallin katon nykyiseen
3. Leikkaan nykyisen sivuista Max 20 mm pois

1. Vaihtoehto on vaikea kun lommahdus on levinnyt kuopiksi katon sivuilla. Pitäisi lyödä sisältä ulos, mutta se sisäjäykkäri johon pahvikin kiinnitetään reunoissa on osin tiellä. Keskilommo sisään on noin 700mm pyöreä ja pysyy ylhäällä aika suoran näköisenä mutta ei kestä kuin pari kg painoa.. sen saisi varmaan reuna-alueen kehälle tehdyillä pistekuumilla ylös?
2. Tavakatosta tulisi takalasin reunapylväät ja prestigen katosta jäisi noin puoli metriä etulaidasta. Sivut pitää siitäkin avata että korkeus yhtyy vakikattoon. Takakatto lähtisi hyvin pistehitsit pisaralistasta poraamalla ja tulppahitsaamalla takaisin, mutta pitkä poikkisauma ja sen vetelyt pelottaa. En myöskään tiedä mitä kittiä pistehitsisaumaan voisi laittaa jos migillä tulppahitsaa?
3. Tässä leikattaisiin suippenevat palat sivuista niin että etulasin lähellä aukko nollassa ja keskellä pari cm. Katonreunat voisi saada pakotettua kiinni jolloin katto hieman keskeltä pullistuisi ylös ja saisi hyvän esijännityksen?.. sivujen oikominen pitäisi tässäkin tehdä mutta helpottuisi kun aukko sivussa..

Kaikissa näissä on se hyvä puoli viimeistelyn huonon tason suhteen että katosta ei tarvitse peilata pilviä kun mattamainen vinyyli tulee päälle

Kannatetaan! Täällä löytyis -85 break...”joskus” taas liikenteessä..

Tuo on totta, mutta ainakin tällä hetkellä olen lähinnä ajatellut saada siitä miellyttävän kesäauton ajattelematta arvoa sen kummemmin, Laatikon vaihtokin poistaa jo museointimahdollisuuden ymmärtääkseni? Mutta toisaalta on sääli puukottaa aitoa..ja jos tuo onnistuisi suht helposti olisi se nopein tie eteenpäin. Kuprut sivuissa on molemmin puolin kuvan mukaisesti ja tuo pelti tuosta katon kanttauksen läheltä on kovin jäykän oloista ja epäilen että liima viritykset ei pidä riittävästi? Voisi toki kokeilla. Katon lommahduksen taustalla on toki myös poikittainen sisäjäykkäri joka on päistään nuljahtanut eikä kannattele kattoa. Normimallissa se toimii hieman kuin kaarisilta jolloin paino päällä tuo siihen puristusta. Prestigessä sitä on korotettu päistä peltilirpakkeilla jotka pääsee joustamaan ulospäin kun painaa keskeltä. Tuki on kattopellissä jollain korikitti/liimaklönteillä niin että peltien väliin jää rako. Tuon lommahduksen ja tuen jäykistämisen kyllä uskon helposti fiksaavani. Kattopellin vaihto kokonaan on myös yksi vaihtoehto ja sellaistakin ahiota on aiemmin tarjottu josta pellin saisi, mutta en tohtisi noita liimasaumoja lähteä rikkomaaan.

Ps. Jos jollakin pyörii nurkissa sellainen paksumpi tuulilasi (vihreä 6,7 mm), vaikka naarmuinenkin, olen kiinnostunut, tai voin vaihtaa ohuempaan (5,5 mm) lasiin. Tässä erilainen tiiviste leveällä kromilistalla ja luulen että ohuempi kunnolla enää tiivisty siihen, kun aiemmin ollut paksumpi siinä. Autossa ollut hajosi irroitettaessa, tosin oli alanurkistakin jo maitolasia kämmenen kokoislta alueilta.

tuolla kun on kuva CX Breakista . niin tuolla Visa Miehellä eili Sami Höylällä on sellainen lahoomassa . tiedän että alusta ja putkisto on kunnossa ja tukivarsien laakerointi myös . ja aluvanteet hyvillä renkailla on alla . auto on epäsiisti ja huonosti maalattu . vaatii harraste mieltä mutta perustekniikka on kunnossa .

Näyttäis sellaselta, että toi painauma on aika tukevassa kohdassa. Jos toisella puolellakin on samanlainen niin saiskos sisäpuolelta tunkattua noiden kohtien välistä ja samalla painetta päällä olevaan pattiin?

Kiitos rohkaisevista sanoista! Tuota itsekkin ajattelin että samalla kun kuopassa on veto päällä jollain vipuvirityksellä, naputtelisi pattia sisään jolloin itse kantti kiertyisi. Kantti sinänsä on pysynyt oikeassa kulmassa muokkauslujittumisen jäykistämänä. Teuskin tunkkausideaa voisi myös kokeilla. Ei onnistu joka paikassa pituussuunnassa kun sen sisäjäykkärin ja katon rako on liian pieni. Palikat joilla olen en raosta koittanut naputella ovat olleet päästään katon reunan kulmaan viistottuja puukalikoita jotka nuljuaa viistolla pinnalla ja vaikea lyödä katon rajassa, mutta pidemmät vastakkaiset saisi tukemaan toisiaan ja se jäykkäri estää niitä valumasta alas ja samalla pattiin laukkua!. Tuolla voisi ainakin saada jyrkimmän sisävekin pois ja viimeistellä loivemmat liimavetureilla? Mutta tähän palaan myöhemmin, nyt täytyy saada rojuja konetilaan takaisin että pääsee edes auton ympärillä pyörimään tai saa takaovia auki..
Kytkin saatiin jo kasaan ja oheisessa kuvassa polven päällä nikkaroitu sovitus palikka kahdelle anturille. Tilastossa toinen oli laatikossa ja toinen vastaavassa koneeseen pultatussa pienessä alupalikassa. Vauhtipyörä ja laatikko siis yksianturisesta mallista.

Piti tuota konettakin alkaa hieman siistimään ennenkuin muljauttaa sen pesäänsä ja suutintukkia purkaessa sisältä värisi mukavaa yllätysruostetta . Onko kukaan noita sisältä putsaillut kuinka? Ajattelin uittaa sitruunahappossa tai jossain crc ruosteenpoistajassa jolla varmaan kyllä puhdistuu, mutta eikä noissa ole alunperin tuo sähkösinkki+keltapassivointi sisälläkin? Ruostuuko helposti jatkossa viinabensoilla säilytyksessä?

Kyllä kait ne tankkejakin sisältä sitruunalla tiskaa? Ja nyt tuossa itse alotellu happokokeita niin ymmärtääkseni fosforilla kun tiskaa niin jäisi joku vähän suojaava pinta. Olisi siis parempi kuin sitruuna?
Loput sinkit tuo fosfori kyllä syö jokatapauksessa.. mutta toivon että lehmä pitäisi huolta suojauksesta kun noita hydrauli putkia hapottelin..

Tuossa tukkia ensimmäisen Annitrol käsittelyn jälkeen. Sisältä näyttää puhtaalta ja aivan pienet nökäreet ruostetta vielä putken suulla jossa tilanne oli pahin. Pientä hienosäätöä vielä ja maali päälle. Tuo fosfatoitunut pinta vaikuttaa hyvältä. Regulaattorin ulostuloreikä oli vielä pahempi, käytännössä melkein tukossamustanruskeasta töhnästä. Meni syteen tai saveen, siihen myös käsittely. Noita saa uusiakin, mutta etenkin Boschilaiset aika rapean hintaisia. Suuttimen kumilekun läpi tiirailemalla niiden suotimet näytti suht siistiltä ja bräkekleenillä suihkutelin niitä hieman. Lähteekö nuo suuttimen letkunpätkät jotenkin irti ehjinä että pääsee suotimen käsiksi paremmin?

Jos tuo suutintukki ei ole kovin monimutkainen rakenteeltaan, niin kannattaa tehdä/teettää uusi rosterista. Ei tartte olla kovin suuri kikkare, kun suutin on tukossa ja sen jälkeen mäntäpistiäinen tai venttiilivika.

Tukki lähti kyllä reijistä tiirailtuna puhtaaksi, eikä taida alkujaankaan olla pinnoitusta sisällä. Sähkösinkki ei ainakaan sinne mene. Regu ei oikein puhdistunut reijästä katsottuna ja vaikka paluupuolella onkin, menee kyllä vaihtoon. Löytyy kyllä ei-boschina muutamalla kympillä. Kasasin vanhan kuitenkin toistaiseksi tuohon.

Päivitetään tätäkin jotta saadaan kolme leveäkeulaista peltipuskuri cx:ää peräkkäin projektikansioon
Polttoaineen paineensäädin löytyi Intermotor merkkisenä Ebaystä murto-osalla Boschilaisen hinnasta. Joitain hitsailuja olen tehnyt n-vuotta sitten, -kun on nyt helpompi tehdä kone irrallaan.. Tuulilasin teki Kuttilan autolasi kohtuuhintaan. Paksuutta tuli 6,4 mm ja kaksiväri vihreä kuten vanhakin.

Alakulmat mullakin oli maitolasiaa eikä muutenkaan kovin hyvä. Nämä lähinnä tekosyynä sille etten onnistunut irroittamaan vanhaa ehjänä..Mutta tuolta saa varttitonnilla haluamansa. Vakipaksuisen olisi tehnyt heti. Paksumpaa joutui pari viikkoa odottelemaan, että oli sopivaa paksuutta muutenkin työn alla. Värit löytyy kaikki.

Siis noita saa jostain? Mulla kaikki kannakkeet sökönä, ja olen täällä kysellyt mitä pitäisi tehdä kun ei mistään saa uusia.

Cx-basiksesta saa jos haluaa maksaa http://www.cx-basis.de/shop/organteile- ... ngung.html.
Jos haluaa näkerrellä, niin Motonetin 18-3483 sopii tuohon kun vähän reikää isontaa ja lyhentää ja. Ulko-osaa ei tarvi lyhentää jos ei haittaa silmää että tulee yli siitä koiranluusta. Jäykkyydestä ja värinänvaimennuksesta en vielä tiedä, mutta eiköhän se loppuun murentuneen vanhan voita. Asento pitänee olla tuo.

Tämäkin on taas nitkahtanut eteenpäin, kiitos mopoikäisen pojan joka innolla osallistuu. Katon kimppuun en ole vielä ehtinyt mutta moottorin sain nokalle takaisin. Jotta jotain edistystä tapahtuisi joudun joitakin juttuja jättämään myöhempiin vaiheisiin. Nyt tavoite saada manuaaliksi muutettu tekniikka pelaamaan niin että autoa pystyy siirtelemään. Poljinastelmaksi tuli berlinen malli ja kytkin vaijerikäyttöideksi. Alkuperäinen jarrujen jumittumisen syy selvisi asetelmaa irrotettaessa. Jarrusylinteri ei onneksi ollut jumissa vaan polkimen akseli ruostessa ja jumissa. Vaihdevivusto on tampere mallista. Aloin tyhmänä irrottaan kepiltä rintapellin läpi tulevaa tankoa mutta ei mahdu (kai?) ulos kun etukelkka pailkoillaan. Onneksi huomasin että on sama osa ja sai jäädä. Vain kelkan alla oleva nivelöity osa on erilainen, mutta helppo vaihtaa. Vaihdekepin pallonivel kovin väljä. Täytyy myöhemmin purkaa ja koittaa kirrata.
Vetarit ehdin jo putsailla ja rasvailla., Mutta päätin kuitenkin tilata parin alkavaa halkemaa omaavan kumin tilalle uudet joten auki lähtee vielä. Tripodin rullat ja pesät oli ilahduttavan tiukkoja eikä kulumaa tuntunut. Akseleita oli kasa eri lähteistä olevia ja niistä yhdistelemällä sain sopivat tähän sillä automaatin akselit oikeata ulko-osaa lukuunottamatta eri mittaisia. Tripodin rullat on näissä leveäkeulaisissa samoja ja isompia kuin vanhoissa. Akseissa on eri määrä Sorvattuja merkkiuria joiden perusteella löytyy oikean pituiset. Saas nähdä sopiiko..
Ilmastoidussa manuaalissa hydepumppu on akselikäyttöinen nokka-akelilta. Alkuperäinen akseli jonka sain kumihärpäkkeineen, oli niin sökö eikä kumielementtejä taida olla saatavana. Korvasin sen kuvan mukaisella akselinpätkällä ja joustavalla vakio sakarakytkimellä.
Homma jatkuu etujarrupalojen vaihdolla ja mäntien herkistelyllä, jonka jälkeen vetarit uusilla kumeilla pailkoilleen. Alkuperäiset vaihdekepin johdot jätän keskikonsoliin mutta yhditän napoja niin että käynnistyksenesto disabloituu ja perutuusvalokytkimeltä laatikon päältä tulee johdot niihin myös korvaten vanhan vaihdesiirtimen katkaisijan.

Jarrupaloja ja vetarien palkeita odotellessa, putsailin sytytyspuolat ja kannakkeen. Mittaisin niiden konkat ja toinen oli vain 0,4 uf toisen ollessa noin 2. Yksi uusi löytyi nurkista jolle mittari näytti aika tarkkaan 2,2 mikä pitäisikin olla. Vaihdoin sen huonomman tilalle. Jonkun lähteen mukaan ne vaikuttaa Haitallisesti käyntiin jos ovat viallisia häiriten vauhtipyörän antureita. Jonkun mukaan ei vaikutusta muuhun kuin radion häiriöihin. Mene ja tiedä sitten?
Vanhan Freon kompuran muhkeat letkuliittimiä piti kääntää että kompura taittuisi uuteen positioon. Oli ne 30 mm kannalla liitin mutut niin juntturassa että toisessa leikkautui kierteen pää kompuran puolelta. Saisi ehkä pitämään, mutta ajattelin että voisi koittaa modata tuon R134 aineelle kun noita vanhoja xantian ja Xm:n palikoita on vielä nurkissa. Kompura käy hyvinnpaikoilleen, mutta täytyy vesipumpun päähän sovittaa joku moniurahihnapyörä. Xantian varakoneen kampurapäässä olisi sopivan kokoinen. Täytyy vähän työstää että saa sopimaan.
Sitten "tajusin" että nuo muut nykykompurat ovat koneen toisessa päässä ja aloin selvittämään voiko kompuraa pyörittää takaperin. Joitain Sandeneita voikin, mutta eipä tarvikkaan. Kompura Cx:ssä hihnapyörien ulkopuolella eikä koneen kyljessä. Eli se pyöriikin samaan suuntaan .

Kasailu etenee pikkuosien putsailulla. Purku, teräsharjaus ja hapotus. Sinkitystyä täyisi alkaa joskus harrastaan, mutta nämä kuten oheiset imupötönton kannakeraudat ovat niin ruosteessa että hapotuksen jälkeen pinta on usein kuin isolla rakeella hiekkapuhallettu. Niinpä olen pohjamaalannut wurhin sinkillä joka vaikuttaa tosi hyvältä. Spraypurkkikin painaa tuplaten moniin muihin verratuna ja tarttuu hyvin. Päälle lämmönkestävä hopea. Nämä sentään hieman täyttää hapon jättämiä ruostekraatereeita. Iso ongelma kokoajan on osien katoaminen vuosien varrella.. Vaihteensiistotangot piti lainata toisesta autosta, vaikka jossain ne kyllä tähänkin oli hommattuna. Nyt hukassa syylärin yläkiinnikkeiden ne neliömäiset kumit. Vaikka jossain purkissa ne muistan nähneeni, niin sen verran pitkään ilen ettinyt että olen valmis ostamaan jos jollain pyörii nurkissa. En viitsisi kaikkea ryövätä toisesta autosta.

Pikku ongelma tuli eteen vauhtipyörän antureiden kanssa. Tähän viritin nuo sen automaatin mukaisiin paikkohin ja vauhtipyörään tunnistusväkäsen (pyörä oli uudemmasta yksianturisesta) samaan kohtaan tomaatin kanssa. Nyt tuo Ykk anturi tulee kovin liki manuaalin säätövarsia. Tuo koskee ääriasennossa tuhon liittimen kumiossaan. Tuo kyseinen vivun pää on sama kuin automaatissa, mutta siinä vivun asento eri ja liike poikkeaa. Nyt kone roikkuu edessä takatuen varassa ja liikkuu ajossa tuolla kohtaa ehkä 10 mm vielä taaksepäin. Nivelvarren lyhentämisellä tuota saa kyllä siirtymään, mutta kepin asento muuttuu. Näitä ja kepin jalustan säätöä pitää kokeilla. Onko muita ideoita? Löytyisiköhän tuollaista liitintä matalaa mallia jossa johdot lähtee sivulle? Tai jos tuunaisi nykyistä liitintä?

edit: Pääsyy tuohon on että käänsin tuon anturin toisinpäin jotta sain tuon kiinnitysruuvin sopimaan lisäpalikkaan paremmin ja anturin liitin noin 30 ast kulmassa siihen ja nyt huonompaaan suuntaan.. On myös kuvassa nuo johdot väärinpäin

Eikös tuota anturia ole kahta kolmea mallia? Ja mitähän sorttia nuo tuossa kuvassa on?
Muistikuva on että samaan reikään johdollinen anturi tai johdotta. Siis beksistä nuo muistikuvat .. ja liitintä nyt ainakin on ollut kulmaan myös. Ja tuon kumin allahan on vielä optio tiivisteille eli johtimet tiivistetty siihen runkoon . Sillon saa melko slimmin asennuksen. Voisin yrittää kurkkia mitä liitintä ja anturia löytyy kätköistä..
Ja tuossa tuli vastaan ihan uudessa kaupallisessa sovelluksessa samat liittimet joissa kumin tilalle oli laitettu liima sukat.. Ne sai sitten lämmön kera suostuteltua oikeaan suuntaan ja matalaksi.. (venttiili pöydän liittimet mettävermeessä)

Hyvä jos löytyisi vaihtoehto. En ole itse etsinyt. Eikös nämä olleet jotain Ford yhteensopivia antureita? Voihan sitä toki vaikka johdot juottaa suoraan ja silikoni&sukka päälle..
Oheisessa kuvassa siirtotanko lyhennetty minimiin vajaalla 10 millillä. Enemmän soisi kyllä lebensrhaumia tuohon...tuolla säädöllä kepin jalkaa säätämättä keppi aika edessä niin että pallonivellessä sielä juuressa ei juuri varaa. Keskikonsoli ei ole paikollaan niin en osaa sanoa onko vitonen jo liian kaukana meikäläiselle .Jalkaa siirtämällä toki tulee kepin pää 20 mm taaksepäin.