Minulla on kaksi ykköskorista, ns. perusmallista Xantiaa, joiden alustan pintapehmeydessä ja ilmeisesti tämän johdosta myös alustaäänissä ja sisustan "laatutuntumassa" huomattava ero.

Xantia nro. 1 on vuoden 1995 1.8i 8V, joka on siis näistä se "karkeamman" tuntuinen. Tämän yksilön kori on minun nähdäkseni kokolailla vapaa ruosteesta, ja takatukivarren laakerit ovat tässä yksilössä kunnossa.

Xantia nro. 2 on vuoden 1997 1.8i 16V, jossa on huomattavasti pehmeämpi kulku samoilla jousipalloilla ja renkailla. Tässä yksilössä on kori kokolailla ruostunut helmoista, joten hän luultavasti päätyy leiman loppuessa elimenluovuttajaksi.

Molempiin yksilöihin olen vaihtanut tuoreet nesteet hydrauliikkaan, suodattimet samalla puhdistaen. Korkeudensäätö on molemmissa asetettu tehtaan suosituksen mukaisesti samaan korkeuteen ja voideltu korkeussäätimien vivustot. Molemmilla on ajettu paljon, mutta kutakuinkin saman verran: 370tkm vs 360tkm. Kummassakin on hydrauliikan nakseväli tyhjäkäynnillä n. minuutti.
Olen molempien välillä vaihtanut jousipalloja ja renkaita "ristiin", ja etenkin takajousituksissa on huomattavissa valtava ero. Siinä missä nro. 2 kulkee samoilla palloilla melko pehmeästi, löytää tuo vanhempi tien pinnasta enemmän tärinän aihetta, vaikka tukivarren laakerit ovat tuoreet. Terävät epätasaisuudet huomaa molemmissa, mutta ne tuntuvat ja kuulostavat ikävämmältä tuossa vanhemmassa. Isoissa, laajoissa epätasaisuuksissa käytös on samankaltaista, ja perää kädellä alas painaessa molemmat tuntuvat joustavan kutakuinkin samalla voimalla ilman takeltelua.
Etupään jousitusten toiminnasta on vaikeampi löytää mitään selvää eroa. Molemmat ovat joko yhtä hyviä tai huonoja, mutta nro. 2 on miellyttävämpi ohjaustuntumaltaan mutkaista tietä ajettaessa. Tämä ero saattaa selittyä pyöränkulmilla, joita en ole tarkastuttanut. Lisäksi nro. 2:n ohjaus on aavistuksen kevyempi, huolimatta nro. 1:een vaihtamastani ohjausakselin alemmasta ristikosta.
Vielä haluaisin lisätä, että nro. 2 on jäykemmän tuntuinen koriltaan. Siinä ei juurikaan havaitse ylimääräisiä nitinöitä, kun taas tuo vanhempi on melko levoton äänimaailmaltaan. Mainittakoon, että vanhemmassa on nahkapenkit, jotka jonkinverran narisevat, mutta ero on kuitenkin niin selkeä, etten yksistään niiden syyksi sitä laittaisi. Rengasmelussa ei ole korvakuulolla havaittavaa eroa, eron äänimaailmassa huomaa nimenomaan hitaissa nopeuksissa epätasaisella pinnalla ajettaessa.

Minkälaisia toimenpiteitä patonkiraati suosittaa yksilö nro. 1:n parantamiseksi? Oma ajatukseni on, että ero löytyy joko jousisylintereistä tai kovettuneista taka-apurungon kumeista. Tai sitten tehdas on tehnyt jotain parannuksia korin jäykkyyteen noiden kahden välillä?

alota renkaista .
kakkosessa on erilainen tehostimen painesyöttö
jousipallojen paineet

renkaat ovat suurin syy pintakovuuteen

Sanovat, että ilman pääsy järjestelmään haittaa jousituksen toimintaa. Tuleeko kuplia säiliöön, kun jumppaat autoja ylös alas? Ja onko kaikissa palloissa viisteet?

esson baarin juttuja . ilma ei jäykistä .

kannattaa muistaa että ilma on kaasua joka on joustavaa . neste ei jousta
järjestelmä on itseilmautuva.

Kaasu itsessään on joustavaa ja esimerkiksi heti pallonvaihdon jälkeen tuntuu pehmeältä jonkin aikaa kun isompia ilmakertymiä kanavissa. Kun ilma hajoaa pieniksi kupliksi ja alkaa kulkea vaimenninventtiilin läpi sen äkilliset paineen- ja tilavuuden muutokset ja niihin sitoutuvat energia voivat lisätä "vaimennusta". Tästä on paljon käytännön kokemusta ja keskustelua eri foorumeilla. Tosin eniten harmia lienee aiheuttavan hydractive järjestelmille häiriten keskipallon toimintaa. Ilmaa voi päästä järjestelmään pumpun tiivisteiden kautta, säiliön imuletkun murtumien (yleensä lähellä pönttöä letkun alla) ja uskoakseni myös kuluneiden jousisylinterien kautta etenkin hydractivessa. Pienet ilmakuplat erottaa kyllä säiliössä kun katsoo heti aktiivisen röykkyisen tien ajon jälkeen. Jos tässä on eroa yksilöiden välillä, voi se olla yksi syy.

Mutta tuo Koken mainitsema ero palloissa ykksen ja kakkosen välillä on myös merkittävä mukavuuden kannalta.

Jos keulaa tai perää painellessa liike tuntuu nahkealta ja alkukitka on suuri, voi RVS tuoda helpotusta tähän mutta käyttö vaatii vähän kikkailua

Jumiiko korkeussäädin toisessa? Eli jää välillä väärään korkeuteen, siis tuo vanhempi tässä tapauksessa. Mulla oli yksi, minkä tasonsäädön toleranssi oli n 5 cm vaikka voitelin vipuja ym. Purin sitten sen säätöventtiilin ja putsasin, parani noin 2 cm tasolle. Sen kyllä huomasi ajossa.

Toinen mikä pitää muistaa säätäessä tarkistaa on se ettei alustansäätö nojaa (ainakaan pahasti) keskiasennossa korkeudensäädön "manuaaliohjauksen" tankoon... Se haittaa automaattisäätöä, kun kerran koko systeemi on jousikuormitteinen. Samasta syystä on herkkä jumiutumisen vaikutuksille, vaikka näyttäisi toimivan.

Kiitokset vastauksista!

Renkaissa on kyllä huomattavia eroja, mutta olen niitä vaihdellut näiden kahden autojen välillä, eikä syy tunnu olevan niissä.

Ilman syntymistä säiliöön voisi ihmetellä seuraavaksi. Hydepumppu ei kyllä ihan täysin tiivis ole, vaan hikoilee itsensä pikkuhiljaa kosteaksi. Äkkiseltään näyttäisi, että nihkeys saattaa ilmestyä siitä imuletkun juuresta, putkilähdöt ainakin vaikuttavat kuivilta.

Takapalloissa ei ole viisteitä. Toiset (hiljattain paineistetut) etupallot sen sijaan ovat jotain niin vanhaa mallia, että ne on muotoiltu keskireiän ympäriltä "pyöreiksi" ilmeisesti tehtaan toimesta. Nämä ovat kyllä ne mukavampikyytiset etupallot. Kai tuota viistämistä sitten pitäisi joskus koittaa, kun moni tuntuu sen puolesta puhuvan.

Mielestäni korkeussäätö ei ainakaan kovin pahasti jumittele. Silmämääräisesti tuo tuntuu aina nököttävän samassa korkeudessa. Säätäessä on kyllä otettu huomioon tuo säädön keskiasennon "tyhjä liike". Takasäädinventtiilin voisi kyllä silti ottaa pöydälle putsattavaksi, kyllä niistä yleensä aina törkyä löytyy.

Auto tuntuu kyllä joustavan painellessa suhteellisen pehmeästi, vailla "nahkeutta", ainakin jos vertaa BX:n ehtoopuolella oleviin etutolppiin. Ainakaan autojen välillä ei havaitse mitään selvää eroa liikkeen nahkeudessa, vaikka kyyti kertoo toista.

Jos öljy päääsee ulos niin luulisi, että ilma myös sisään. Tuli myös mieleen, oliskohan Wesan kirjoituksista, että onko etujousi mäntien reiät linjassa joustintuen reikiin?

Eikös olekin 6/95 vaihtunut takajousisylinterin koko erilaiseksi. Tuli tämä vasta nyt viiveellä mieleen, että ainakin sitrosen hinnastosta löytyy tieto:
->6.95 35mm
7.95-> 37mm
Tämähän selittää takajousituksen eron. Vaikutttaa varmasti tuntumaan nestemäärän muutos suhtees jousipallon tilavuuteen... Huomasin tuon jutun, kun korjailin omaa 2000 vuoden xantiaa n. vuosi sitten, siitä syöpy takasylinteri puhki jousipallon juuresta. Oma korjattiin sorvaamalla lyhentämällä, tehtiin uudet tiivistepinnat ja urat.

Ja jatkokysymys, selviääkö tuosta vaihtamalla pelkät sylkyt? Nehän tunnetusti irtoaa "ihan helposti" ku irrottaa putken ja "ottaa" sokat irti (takimmainen ruostunu rikki, etummainen irtoaa ehkä paloina). Vai onko ne päältäkin eri kokoiset?

Taka-akselin osanumero taitaa pysyä samana, mutta kynkän osanumero muuttuu samalla hetkellä kuin sylinterinkin. 6779 on ensimmäinen rpo numero, jossa on isommat sylkyt.

Eikös nuo sylinteri/kynkkä/satula erot selity vain breik /berline ? Vai onko tosiaan berline myös eri sylnterillä ja kynkällä?

Kaikki ennen 6778 rpo on 35mm sylinterillä, sen jälkeen berline 37mm ja break 40mm. Break taisi tulla vasta 6779 rpo:n jälkeen.

6510-6778 rpo välillä oli myös oma kynkkänsä, mutta näiden yhteensopivuuksista ei taida olla missään tietoa.