Terve.
Itselle tulee todennäköisesti (kaikkien muiden projektien lisäksi..) taloprojekti lähiviikkoina, ja yksi pohdituttava asia on lämmitysjärjestelmän vaihto.

Talo:
- 90-luvun rinteeseen tehty 2-kerroksinen tiilitalo, aumakatto, seinät uretaanilevyllä eristetty, yläpohjassa lisäksi "jotain puhallusvillaa"
- pinta-ala 2 x 90 m2, yläkerta "asuinkerros, alakerrassa sauna+ph, khh, uima-allastila (ei tule tähän käyttöön)
- nykyinen lämmitys vesikiertoinen lattialämmitys, lämpiää sähköllä
- ulkomitat 9 x 12 m, pitkä sivu/rinne länteen, etelän puolella mäki ja metsää joten auringon hyväksikäyttö ei kannattane

Ajatus olisi laitattaa VILP, koska
- lattialämmityksen lämmitysvesi ei tarvitse niin kovaa lämpöä
- hankintakustannus on kohtuullinen (erityisesti verrattuna maalämpöön)
- käyttökustannukset (kai) kohtuulliset

Lisälämmöksi yläkertaan takka-leivinuuni, alakertaan joku pieni varaava takka. Puuta tulee omalta pläntiltä riittävästi, samalla tulee tällaiselle toimistorotalle hyvää arkiliikuntaa.

Onko kokemuksia vesi-ilmalämpöpumpuista?? Erityisesti kiinnostaa
- hyvät/vähemmän hyvät valmistajat
- todellinen lämmitysteho pakkasilla (vaikkakin puuta/takkaa hyödynnetään varmasti)
- todellinen kestoikä ja osien vaihdettavuus
- saako näihin integroitua ilmanvaihtosysteemin ja mahdollisesti jopa helteitä ajatellen talon jäähdytyksen?
- käyttömukavuus (ts. melu ja säädön tarve)

PILPillä sais ilmanvaihdon samalla. Toki noilla neliöillä ei tehot riitä ilman lisälämmönlähdettä jos et ihan etelärannikolla asusta. Jäähdytykseen taitaa erillinen ILP olla se kustannustehokkain ratkaisu.

Onko ilmanvaihdolle muuten tarkoitus tehdä mitään (painovoimainenko nyt?). Jos ei täältä
löydy näkemystä niin lämpöpumppufoorumilta voisi löytyä.

Torpassa ei ole nyt muuta ilmanvaihtoa kuin liesituuletin. Savupiippu on, mut ei mitään tulisijaa missään vaiheessa. Yläkerta tehty asuinkuntoon, alakerrassa sauna ja ph tehty, muut alakerran pinnat betonilla.

Eli ilmanvaihto täytyy jotenkin järjestää.. täytyy lyöttäytyä tuonne lämpöpumppufoorumille.

Näistä "vähemmän hyvistä" vilpeistä on kokemusta nyt noin 8v ajalta. 9kW eev ulti itseasennettuna maksoi vajaa 3keur ja kesti 5v. 4v kohdalla hajosi 4-tieventtili jonka vaihdoin itse yhdestä 5kilovattisen raadosta jossa näytti olevan sama. Toimi ja toimii vieläkin mutta vuotaa jostain muualta kuin ko venttiilin juotoksista ja tyhjenee puolessa vuodessa. Tilalle ostin virosta uuden Amitimen ulkoyksikön (sama valmistaja) joka toimi vanhan sisäyksikön kanssa. Se on on yt toiminut hyvin 3v. Toimii noin -23 asteeseen asti jolloin menee levolle. -20:ssä coppi sulatuksineen jää noin 1,3 tasolle ja tekee jotain vähän päälle 4kw lämpöä kun vesi noin 32 asteista. Enempään ei pysty järkevästi. Nollakeleillä työntää tarvittaessa 8+kw jotain 2,5:n copilla. Mulla on Pollucom vesikierrossa ja jokunen lämpöanturi mittaamassa lämpötiloja putkissa. Pienillä vedenlämmöillä pärjää lattiakierron ja parin ison patterin takia. Käyttöveden esilämmityksen vilp tekee mutta tulistetaan sitten omassa boilerissa.
Ultin 10v vanha midean valmistama 10-kokoinen ilppi on rinnalla 125m2 hatarassa talossa ja näillä pärjää lyhyen parin päivän pakkasjakson -20:ssa. Jos on pidempään kylmää, laitan öljyä tai puuta vesikiertoon kaksoispesäkattilassa. Vime talvena taisi mennä noin 20l löpöä. Vuosikulutus noin 15000 kWh. Ennen ilppejä meni 2500 litraa +7000 kWh puolella pääluvulla. Öljynkutuksen muutos ei ole ihan vertailukelpoinen kuin silloin oli pienet patterit ja vesi piti pakkasilla pitää 60-90 asteisenä...
On kyllä vähän leluja noi ultit, mutta hankittu sillä periaatteella että ei niissä paljoa menetäkkään, voi laittaa itse (on luvallinen käynyt "kytkemässä" viimeisen..) ja ei ole lämmöt pelkästään noiden varassa. Ilmaston lämmetessä nämä vain paranee. Nykylaitteet myös parempia hyötysuhteeltaan (halvatkin). Ulteihin viharakkaussuhde. Olen ollut joukkokannettakin tekemässä..

Minultakin ääni yhtistelmälle kohtuuhintainen vilp plus riittävän hyvä ilp.

Kahden laitteen yhdistelmä antaa vikasietoisuutta ja toisaalta ilpin antotehon ansiosta yhdistelmällä pärjää selvästi kylmemmässä kuin pelkällä vilpillä. Lisäksi ilpin ansiosta kesällä onnistuu viilennys. Oikeastaan iso osa vuodesta on sellaista aikaa, että vilppi (ja koko kiertovesilämmitys) saa olla kokonaan pois päältä, ilp jaksaa yksin pitää koko talon lämpimänä.

Jos sun talosi on 90-luvulla tehty uretaanitalo, luulisi siinä olevan jonkin sortin koneellinen ilmanvaihto jo nyt.

Tuollaisilla on helppo tehostaa ilmanvaihtoa paikallisesti, ovat halpoja vaikka noita joutuisi ostamaan parikin:

https://www.heatshop.fi/epages/heatshop ... MQQAvD_BwE

Jos talossa on jo ilmanvaihto lämmöntalteenotolla niin VILP varmaan viksuinta. Jos on ilmanvaihto (esim. vain koneellinen poisto) ilman lämmöntalteenottoa, laittaisin PILPin, koska sen avulla saadaan poistoilmasta kätevästi lämpö talteen. Kai noin tuoreessa talossa ainakin se koneellinen poisto on olemassa? Nibe F750 voidaan laittaa pelkällä koneellisella poistoilmanvaihdolla, tuloilmayksikkö on erillinen lisäosa laitteeseen. Toki löytyy muitakin malleja joissa koneellinen tulo jo integroituna.

Maalämpö. Saat käyttökuluiltaan melkein ilmaisen ilmastoinnin kesäksi.

Perustamiskulut vaan maalämmössä älyttömät. Ja vaikka talossa sattuisi olemaan jo koneellinen tuloilma, kanavointi on tuskin eristetty siten että toimisi jäähdytyksen kanssa ilman kondenssiongelmia.

Tarkennusta, taloa ei ole edelleenkään lopputarkastettu ja monin osin vaillinainen/keskeneräinen. Esim. puuttuvan ilmanvaihdon (poislukien liesituuletin) osalta.

Tuota, minkäs päivän rakennusmääräykset tuon pitäisi sitten aikanaan täyttää, jos tuollaisen aikoo asumiskäyttöön ottaa? Rakennusluvan päiväyksen, vai jonkun muun?

Kaupan ehtona on että rakennusluvan jatko tulee saada alkuperäisen rak.luvan aloitusvuoden rakennusmääräyksillä. Tuossa on siis asuttu muuttotarkastuksen turvin tähän saakka

Xantippa on oikeassa perinteisessä mielessä. Suomessa ei ole montaakaan ihmistä, joka ymmärtää, ettei kylmävesiputkea voi johtaa minnekään ilman lämpöeristeitä, eikä jäähdytys-ilmapuhalluspatterin kondenssivettä voi antaa tippua vapaasti minne sattuu. maalämmön jäähdytyskeskusteluissa ei ikinä puhuta kylmävesi-puhallinpatereista, vaan ajatellaan, että nykyinen järjestelmä kytkettäisiin maakaivon kylmävesikiertoon.

Se homma pitää ajatella niin, että samalaisessa puhallinpatterissa, kuin mikä ilmalämmitysjärjestelmässä on asunnon sisäpuolella, kiertäisi lähes äänettömästi kylmä maalämpöneste tai kaivovesi (-2- +9 asteista) maalämpöjärjestelmän vesi/nestepumpun voimalla. Tämän kierron ottama sähköteho on murto-osa helteellä ulkoseinässä hakkavaan ilmalämpöpumpun kompressorin tehosta. Lisäksi paluuvedestä voidaan ottaa lämpö talteen kuuman käyttöveden lämmönvaraajaan, kesällä ei lämpöä muualle tarvita. Siinä on se juju.

Xantippa on oikeassa maalämmön "älyttömästä" alkukustannukesta. Asuntojen neliöhinnat on luokkaa 12 000;- ...300;- vaihteluväli on melkoinen. Saisin täkäläisen, ison rivitaloasunnon hinnalla maalämpösysteemin omakotitaloon. Tuttavani taas kolmen asuinneliönsä hinnalla. Minä voisin porata vaikka sata reikää pihalle, hän ei saisi lupaa ensimmäiseenkään. Mikähän mun pointti oli? No, joka tapauksessa maalämpö olisi hyvä jäähdytykseen ja erittäin hyvä valmiiseen, vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään. Maalämpöön saa jatkossa aurinkokeräimiä ja muita liitetyksi varsin helposti, helpommin, kuin muihin systeemeihin, myös puukattiloiden, jäteöljykattiloiden ja mini-alueatomivoimalan ja muun kaukolämmön ja omien lämmönvaraajien liittäminen energiatehokkaasti on yksinkertaista. Maalämpösysteemiin on helppoa kytkeä tavallisen auton moottorin lämmitys ja sähköauton akkupaketin lämmitin - sitten aikanaan, kun niitä kaipaa enemmänkin.

Meni hieman kysyttyä pidemmän aikavälin etujen luettelemiseksi. Muiden kommentit ilmalämpöpumpuista on hyviä ja paikkansa pitäviä.

Kun peli on vielä ns. avoin, lämmitysjärjestelmän valinta riippuu paljon myös siitä millainen ilmanvaihto taloon on tarkoitus laittaa; painovoimainen, koneellinen poisto vai koneellinen tulo ja poisto. Erillinen ilmanvaihtokone ja lämmönvaihdin maksaa sekin jotain, ja on esimerkiksi VILP kanssa pakollinen jos koneellista ilmanvaihtoa haluaa. Eikä taida maalämpövehkeetkään hoidella ilmanvaihtoa ilman erillistä IV-konetta.

Ei liene enää nykypäivää tuuletella lämmitettyä ilmaa harakoille edes painovoimaisesti. PILPillä saa ilmanvaihdon ja lämmityksen samassa paketissa, ja lämmönjako onnistuu helposti tuon lattialämmitysputkiston kautta. ILP lisälämmöksi ja jäähdyttimeksi, sekä tulisija tuottamaan tunnelmaa ja lisälämpöä kovemmille pakkasille. PILP vaatii toki mieluusti erillisen teknisen tilan, tai tilaa kodinhoitohuoneesta joka ei olisi lähellä makuuhuoneita, koska ääntä laitteesta jonkinverran lähtee. Itse laitehan on jääkaappipakastimen kokoinen, joten mahdottomasti se ei tilaa vie.

Jos on tarkoitus pärjätä painovoimaisella ilmanvaihdolla, niin sitten lienee VILP+ILP+tulisija -yhdistelmä edullisempi vaihtoehto. Ilmeisesti talo on toiminut tuon vajaa 30v ilman koneellista ilmanvaihtoa, niin kai se toimisi edelleenkin? Ja miten lie sitten esimerkiksi höyrysulkujen tiiviys tuollaisessa keskeneräiseksi jääneessä talossa, vuodot saattaavat aiheuttaa koneellisen ilmanvaihdon kanssa enemmän ongelmia kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla?

Ääni maalämmölle sen toimintavarmuuden takia. Ilmastoinnin kanssa sillä ei kylläkään ole mitään tekemistä. Viilennyksen voi etoki rillisellä konvektorilla saada mutta taitaa olla ilpin asennus halvempaa.

Vesi-ilmalämpöpumput ovat kovasti yleistyneet viime vuosina mutta niiden luotettavuus on kaukana maalämmöstä. Lämmönlähteen lämpötilaero on maalämmössä max 10K kun se voi vilpillä olla jopa 60K. Laitteisto pitää kuitenkin optimoida joillekin lämpötiloille ja mitä kauempana ollaan tästä pisteestä sen kauempana ollaan optimitilanteesta. Vilpin soveltuvuus riippuu myös alueesta minne se asennetaan. Lämpötila ja kosteus vaikuttaa tähän, esim jokivarsilaaksoon näitä ei (kuulemma) kannata asentaa, ulkoilma on virtaavan veden ansiosta kosteaa vuoden ympäri mikä sitten näkyy runsaana jään muodostumisena ulkoyksikön alla.

Täällä painitaan samankaltaisten ongelmien parissa. Yli 100-vuotias rossipohjainen hirsitalo johon on 70-luvulla rakennettu patteriverkosto ja tiilinen lisäsiipi jossa pannuhuone. Kattila on joku vanha Jämä kaksikko, eli puupesä ja öljypoltin. Parin kuution varaaja, johon vielä kytketty pieni aurinkolämpökeräin. Sähkövastus on kattilassa. Puuta on omasta takaa niin paljon kuin jaksaa sitä klapeiksi tehdä, mutta oma vaivansa siinä on eikä aina ole ketään kotona puilla lämmittämässä.

Tavoitteena olisi ainakin luopua tuosta öljystä. Ensimmäisessä vaiheessa voisi heivata öljypolttimen ja säiliön pihalle, mutta mitä tilalle? VILP palaavan patteriveden esilämmitykseen ja loput puulla tai tarvittaessa sähköllä? Perinteiset rautapatterit jossa putket menee lattian alla tykkäisi aika lämpimästä vedestä. Sitten kun tuo on rakennettu, voisi puukattilan omaan tahtiin vaihtaa vähän paremman hyötysuhteen ja/tai pidemmän paloajan omaavaan laitteeseen.

Terve. Kiitokset monipuolisista pohdinnoista.

Aloituskustannusten vuoksi ollaan päätymässä PILP + ILP -ratkaisuun, toki maalämpökin olisi mahdollinen (tontti iso ja järvi rannassa) mutta tutun rakennuspuolen vakuutustarkastajan mukaan maalämpölaitteistojen kompuroita on mennyt 5-8 v iässä ja välttämättä edes 7-vuotiaaseen maalämpölaitteistoon ei edes saa enää uutta kompuraa (huolimatta 10 vuoden varaosavaateesta).

Onko se maalämmön kompura jotenkin erilainen kuin VILPissä?

Itselläkin on pohdintaa maalämmön ja VILPin välillä, nyt on öljylämmitys.
VILPissä on maalämpöön verrattuna ylimääräinen yksikkö ulkona säiden armoilla.

Maalämmön hankaluutena on, että tontti on pohjavesialueella. Tiedän kyllä, että kallio on n. 3 metrissä.
Kaivon poraamiseksi on haettava kunnalta toimenpidelupa, jolloin pyydetään ELYltä lausunto vesilain mukaisen luvan tarpeesta.
Kunnan lupa maksaa reilun satasen, mutta vesilain mukaisen luvan hinta määräytyy käsittelykulujen mukaan.
Kaipa se toimenpidelupakortti pitää kuitenkin kääntää...

Jos sattuu olemaan 1-luokan pohjavesialue, niin ei se ole hankaluus. Se on este.

Maalämpö vai VILP on samanlainen vääntö kuin nastat vai kitkat. Ratkaisu löytyy vain siellä missä se toinen on kielletty
VILPin asentamista meren rannalle on valmistajankin mielestä vältettävä, mutta kostea ympäristö sinänsä ei haittaa, pikemminkin päin vastoin. Tälläisillä keleillä kun ilmankosteus on lähes 100% koko ajan, vettä tiivistyy kennoon joka tapauksessa. Se pitää hoitaa pois koneen alta tavalla tai toisella, mutta laitteen hyötysuhdetta se vain parantaa kun tiivistyneestä vedestä saadaan höyrystymislämpö takaperoisesti talteen. Mitä enemmän vettä, sen tehokkaammin ulkoyksikön käyttämä sähkö tulee hyödynnettyä. Nollakeleillä koko taloa lämmittävä masiina voi tiivistää helposti 50 litraa vettä vuorokaudessa.
PILP on hyvä periaatteena, mutta vajaatehoinen ja tarvitsee sähköä tms rinnalle kovemmille pakkasille. Talon sisäilmasta ei voi nyhtää energiaa enempää kuin ilmanvaihto antaa myöten ja tarjoaa lämmintä jäteilmaa ulospäin, muuten tulee kylmä.. ILP on sille hyvä välikelien kaveri ja sillä saa kesällä jäähdytyksen samalla.

Ääni maalämmölle. On ollut vajaa kymmenen vuotta ja eipä oo ollut valittamista. Sähkönkulutuskin on pienentynyt siitä kun oli vielä öljylämmitys Tosin oon kyllä vaihtanut kaikki lamput ledeiksi...mutta kuitenkin. Täällä rannikolla asustelen ja teetin 160m syvän kaivon - ei ole vastukset käyneet vielä kertaakaan päällä. Patterikiertoinen lämmitys - lattialämmöllä säästäis varmaankin enemmän.

Lisäksi on ILP pyörinyt jo parikymmentä vuotta - tosin enää kesäisin jäähdytykseen. Mökillä taas saman parikymmentä vuotta käyttänyt myös lämmitykseen.

Molemmat systeemit ovat vielä olleet huoltovapaita *koputtaa puuta*

Mökin laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä asensin IVT:n valmistaman PILP:in, joka aluksi toimi ihan mukavasti, mutta sen heikkous oli jo alussa hienoinen ylimitoitus kevään ja syksyn kynnyksellä. PILP muuttui energian säästäjästä energia tuhlaajaksi silloin kun poistettavasta ilmasta oli otettu lämpöä tarpeeksi kattilaveteen kulutukseen nähden, jolloin kompressori pysähtyi ja laitteen koneellinen ilmanpoisto jatkoi ilman vaihtamista. Totta kai mökki alkoi nopeasti jäähtymään ja huoneilmaan syntyi lämmityksen tarve ja kompressori meni taas päälle.

Reilun neljän vuoden päästä kompressori lakkasi pyörimästä, ja täältä erään patonkilaisen avustuksella juotettiin liitoksia ja laitetiin uudet kylmäaineet. Vaan eipä kone kauaa käynyt sittenkään. Vielä kerran korjuutin sitä, mutta ei ollut kuin hetken apu taaskaan.
Onneksi laitoin kesän jäähdytykseen halpismerkin ILP:n joka on tehnyt myös lämpöä jo seitsemän vuotta. Tosin siitäkin meni sisäyksikön puhaltimen laakerit jolloin vaihdoin uuden puhaltimen moottorin siihen. Nyt on toiminut ilman remontteja pari vuotta.

Nyt on ajastettu koneellinen tuuletus, ILP ja takkaleivin uuni, PILPin vesivaraajassa on sähkövastukset jotka tarvittaessa pidempien reissujen ajan hoitavat lämmityksen lattialämmityksen kautta.

Olen pettynyt noiden tekniikkalaitteiden heikkoon kestoon, ne ovat olleet epävarmoja, ja saatu hyöty on äkkiä menetetty remonttilaskujen myötä.
VILP olisi ehkä muuten mahdollinen hankinta, mutta tässä veden äärellä asuessa sopivassa kelissä varsinkin autotallin ILPin saa huputtaa muutaman kerran syksyssä ja sulattaa kennon kertyneestä kuurasta. Olen sitä mieltä että niiden kennon sulatusteho on liian pieni ja/ tai sulatusaika liian lyhyt, jolloin kenno ei kerkiä sulamaan kunnolla, ja jäätyminen kertautuu.

Ja joku viksu PILP asentaja voisi käydä meidän IVT 490 laitetta katsomassa, vieläkö siitä saisi toimivan kohtuukustannuksin.

Onkohan tallin lämpötila-asetus liian alhaalla? Sulatusenergian se ottaa sisältä ja jos sieltä ei löydy tarpeeksi lämpöä niin kenno ei ehdi sulaa.

Autotallin pumppu on asetettu +8 asteen lämmön ylläpidolle kun talli on sattumanvaraisessa käytössä. Jos pumpussa on tällainen +8 toiminto, niin kai sen pitäisi olla kuitenkin toimiva asetus? Eihän ole mitenkään järkevää laittaa autotallin lämpötilaksi vaikka +16 vain sen vuoksi että pumppu pitää itsensä sulana? Voiko sulatusjakson pituutta jotenkin säätää, jolloin pumpun toimintavarmuus paranisi?

Pari viikkoa sitten jouduin sulattamaan myös mökin ILP:in kennon jäätymisen vuoksi, ensimmäisen kerran sen käyttöaikana.

Kokemuksesta voin sanoa että nämä ulkoyksiköt pitäisi aina asentaa lähelle päivittäisiä kulkureittejä niiden toiminnan tarkkailun vuoksi. Takapihalla piilossa olevan pumpun omistajalle voi talvella joskus odottaa jäätynyt yllätys kun pumpuista ei tulekaan lämpöä sisälle.

Kyllähän se kuivissa keleissä keväällä toimiikin +8C asetuksilla, mutta marraskuun kosteilla nollakeleillä ILPin pintakaasulla ajaminen voi tehdä tuota. Jos kenno vielä imee lumisateestakin osansa niin pahenee.
Jossain oli pohdittu vastaavaan tilanteeseen lääkkeeksi tallin osastointia verholla tms: sisäyksikkö lämmittäisi ympärileen rajatun osan tallista korkeampaan lämpötilaan jolloin tehoa sulatukseen löytyisi, ja muu tila jäisi viileämmäksi. Lämpö pyrkii ylös ja jos/kun sisäyksikkö on ylhäällä, verhon ei tarviisi olla alas asti, se vaan muodostaisi ylösalaisen ”altaan” jossa olisi lämpimämpää. Tarvitsee vähän suihkuverhoa tymäkämpää ainetta ettei liehu liikaa. Sähkönkulutus voi jopa laskea tuolla systeemillä ja korkeammalla lämpöasetuksella, jos kenno pysyy puhtaana.
Sulatusaikojen säädöistä en tiedä, tai ilpeistä juuri muutenkaan... Niben VILP on mulla ollut nyt kaksi vuotta patteritalossa ja siinä huoltovalikoissa on niin paljon asetuksia että kurssit pitäis käydä ennen kuin uskaltaa niihin koskea.