Noista ilmoitusmokauksista tuli mieleen:
Kellokosken "Valintaladossa" oli viime kesänä Mällikkälän kurkkuja.

Juu, juu, huomattiin, että kirjoitti.

Olipa hassu killeri,no ei oikeesti Muistakaa nyt sitten,että bussikaistat on nounou hetkoht kaikkina aikoina helsingissä ja ryhmittyminen liian aikaisin on vähintään 70e

Onkos tää nyt se tasapeli http://www.youtube.com/watch?v=lYehqE0rMMQ&feature=related
Tämä taas loppui,ennenkuin alkoikaa http://www.youtube.com/watch?v=XCfuhJcE6oA&feature=related

Lainaus
"Ennen oli kaikki paljon helpompaa

Otetaan esim. urheilu. Ei tarttenu víttu jännittää ja valvoo yömyöhään, että pärjääkö Suomi kiekossa. Kun ei pärjänny. Jos
nyt sattu voittaan säkällä vaikka esim Ruotsin niin viimestään
Itä-Saksalle sitten hävittiin tai se saátanan Kyynhakkel tuli ja teki kolme. Joukkue oli täynnä äijiä; kun niitä vítutti, joka oli varmaan jatkuva olotila, niin ne veti pään täyteen jossain paikallisessa paarissa, ja taas oli helppo käydä häviämässä seuraavana päivänä kauheessa kanuunassa. Nyt jos käyttää nuuskaa niin lehdet kirjottaa!!

Ja kesäurheilussa sai doupata niin paljon kun maksa kesti ja tiesi pommin varmaan että ainakin Vireeni tai Karppinen oli satsannu sen verran paljon kemikaaliosastoon että mitaleja tuli. Nyt ne saatanat kyttää koko ajan, kun urheilijat yrittää keskittyä. Ota siinä nyt sitten mitaleja.

Ja kiekosta vielä, ei tarttenu sitäkään jännittää, että jokkut saátanan Kiekko-Espoot tai Pelicansit tai jokkut muut paskájoukkueet olis edes yrittäny haaveilla voittamisesta. Yleensä voitti Tappara, joka tottakai vähän vítutti, tai sitten korkeintaan tepsi tai Ässät. Parasta kumminkin oli se, että mikään helsinkiläinen joukkue ei voittanu.

No mitäs sitten maailman politiikka, geopolitiikka ja kansainvälinen talous. Maailmassa on nykyään niin paljon maitakin, että mukulat joutuu alkaa varmaan lukeen maantietoo víttu neljän vanhana, että ne oppii kaikki maat. Siis ihan kun sillä olis mitään merkitystä, onko joku kongo kongo vai Zaire ; ne kuolee kohta kumminkin kaikki aidsiin.

Ulkopolitiikka oli helppoo; Kekkonen ja Karjalainen kävi pari kertaa vuodessa vetään pään täyteen preesnevin kanssa ja taas oli idänkauppa mallillaan. Ja mikään lehti, ei edes hymy tai jallu, ei uskaltanu mainita víttu sanallakaan siitä, että Kekkonen kävi paneen jotain naapurin ämmää. Nyt kun Kanerva kirjottaa pari pikkutuhmaa tekstaria niin heti joutuu eroon.
Ja oon sata varma, että se ei saanu edes housupíllua
siltä Tukiaisen ämmältä.

Vienti veti; heti kun näytti vähan takkuavan niin ei muuta kun sellanen vähintään 20 % devalvaatio peliin. Ei tarttenu valittaa, että kansalaisten ostovoima laski. Víttu sillon mitään ostovoimaa ollu ylipäätään eikä käyty ulkomailla. Ihmiset oli
onnellisia, jos ne pääsi lättähatulla Suinulaan asemalle ja siitä kävellen kaks kilometriä mökille, missä ei ollu sähköö joten ei tarttenu kattella mitään nykyajan paskásarjoja. Ja jos oli sähköt ja mustavalkonen teevee niin pysty kattoon
laatuohjelmia kuten Tankki täyteen tai Naapurilähiö.

Kesät oli pitkiä ja lämpimiä ja sato vaan öisin. Ja järvissä oli vesi lämmintä. Tosin vähän paskásta kun viereinen sellutehdas puski vähän pitkäks menneen keiton naapurilahteen. Talvella oli paljon lunta ja pakkasta oli just sopivasti, ja lumisade loppu aina just ennen kun alko peli Sorsussa Kalevan eetä vastaan. Jää oli tasanen ja sopivan liukas. Ja kenttä-äijän kopissa oli lämmin, ja sen muija leipo ihan sairaan hyviä korvapuusteja.

Mukulat sai rauhassa olla ulkona, kun ei ollu jotain namusetää tai pedofiilia koko ajan runkkaamassa jossain puskassa. Ja jos oli niin Putkosen isä nappas pyörän liiteristä, sotki paikalle ja paino sitä niin víttu turpaan, että oli näkö ja kuulo sekasin. Ei tarttenu viedä sitä jonnekin [sensuroitu] terapeutille tai kuraattorille ja taas säästy veronmaksajien rahoja.

Mopolla sai ajaa ilman kypärää, ei ollu nopeusrajotuksia, bensa oli halpaa, autot alitehosia ja rumia, yms. Ylipäätään tieliikenteessä oli kaikki kunnossa. Kännissäkin taisi saada ajaa. Kohta on joka kulmassa valvontakamerat, ja varmaan jalankulkijoillakin on kypärät.

Tytöt oli kauniita eikä niiltä saanu píllua. Ja jos joku nyt sattu saamaan niin ei tarttenu koko ajan pelätä että kuolenko mää nyt kohta, kun ei tarttenu pelätä aidista tai muita neékerisankkereita.

Homot oli reilusti homoja. Tosin niitä ei paljon ollu niinku nykyään. Ja jos oli niin pysty yrittään saada Putkosen isä vetään sitäkin turpaan, niin kyllä jätkältä homoiluinto haihtu. Neékereitä oli aniharvassa ja niitä sai sanoo reilusti neékereiks. Nykyään kun ei tiedä mitä pitäs sanoa kun joku voi vaikka luulla rasistiks.

Musiikissa oli selkeet kaavat. Kun radiossa oli vaan ne kolme kanavaa, josta yleensä tuli tosin jotain stereotestiä tai Anneli Tempakan valistusohjelmaa, niin ethän sää edes tienny mitä levyjä pitäis ostaa!! Helpointa oli kattoo kerran vuodessa Syksyn Sävel ja Euroviisut ja valinta oli selvä; joku Finnhits 3, jos halus suomalaista tai sitten K-tel (teeveestä tuttu) jos halus kuunnella jotain kovempaa niinku Baccaraa tai jotain muuta. Nyt kun menee levykauppaan niin ethän sä edes löydä sieltä mitään, kun et tiedä onko sun haluama levy housea, acid housea, räppia, tecnoa, dancea, tai jotain. Ei vaan löydy. Laulajat laulo niin että sanoista sai selvää ja niitä lauluja pysty niinku yrittää hyräillä tai jopa laulaa mukana. Nykyään musiikki on sellasta renkutusta että laula nyt siinä sitten.

Sitten ravintolat; tosin mun kokemukset on vasta 70-luvun lopusta, kun alko pääseen paariin väärillä papereilla (paperitkin
oli sillon helppo väärentää!!), ja elämä oli helppoo. Paarit meni kiinni puolen yön paikkeilla. Ei tarvinnu roikkua jossain vítun yökerhossa aamu neljään. Pohjia alettiin ottaan jo hyvissä ajoin iltapäivällä, ja pohjia otettiin kunnolla. Ei tarttenu hiiviskellä ja häpeillä, että joku luulis köyhäks kun joutu juomaan pohjia. Kaikki joi ja kaikki oli lähes yhtä köyhiä.

Siis tuliko selväks? Ennen oli helpompaa !"

Kyllä tuli selväksi.
Ja ennen ei joka lauseessa ollut tuota veellä alkavaa sanaa, jota en viitsi edes tähän kirjoittaa. Niitä tuli jo ihan tarpeeksi tuossa edellä.

Onneksi tuo oli lainaus,eikä omaa tekstiä

Joo, ennen V:llä alkava oli lähes instituutio ja herkkua jota ei kaikille edes herunut.. nyt räkänokatkin huutaa sen nimeen ja ovat vasta sieltä tulleet...
Mutta ennen oli kaikki paremmin.

KÄKIKELLO

Vaimo kertto seuraavaa:

-Eile ehtol munt ol kutsuttu viättämä muijaporukas iltta. Mää lupasi miähellen, et mää tulen kotti enne pualtyät. "Mää luppa".

No, tunnik kulusiva ja siiterii meni alas vissi vähä liijanki hyvi.

Kolmelt aamuyäst, kännis ku käki, mää lährin kottim päite Juur ku mää pääsi ovest sisäl, nii etese käkikello kukkus kol kertta. Mää tajusisamal hetkel,et ukko varmaste heräs ja mää ku nerokas naine ole, nii mää keksisi kukku yhreksän kertta lissä.

-Mää oli oikke ylppiä itestän, ku mää keksisi nii nerokka ajatukse ja viäl tukka iha täyn. Nyy ei ukko huamannu varmaste yhtikäs mittä.

- Seuraaval aamul mun ukkon kysys et mihi aikka mää tulin kotti ja mää kertosi, et kahrelttoist, eikä ukko ollu ollenka epäluulose olone. Voi noit miähi.

Mies kertto seuraavaa:

-Tiäratteks tee, misä myyrä käkikelloi? Mee tarvittais uus.

-Viime yä see kukkus kol kertta. Sej jälkke se sanos "Voi V...." ja kukkus nel kertta lissä. Sit see selvittel kurkkutas ja kukkus sej jälkke viäl kol kertta lissä, kikatti ja lopuks piaras.

Niskaperseote.
Olimme pukeutuneet ja valmiit lähtemään kutsuille. Yövalo ja puhelinvastaaja
olivat päällä, peitimme papukaijan häkin ja laitoimme kissan takapihalle.
Soitimme taksin, joka saapuikin pian. Avatessamme etuoven kissa livahti sisälle.
Emme halunneet kissan olevan sisällä, koska se yritti aina jahdata papukaijaa.
Juoksin kissan perässä yläkertaan.

Vaimoni meni jo taksiin. Hän ei kuitenkaan halunnut taksinkuljettajan tietävän,
että talo olisi tyhjänä, niinpä hän sanoi miehensä tulevan pian. 'Hän meni vain sanomaan hyvää yötä äidilleni.' selitti vaimoni.

Pääsin taksiin parin minuutin kuluttua. 'Anteeksi, että jouduitte odottamaan',
sanoin kuljettajalle, 'Se typerä narttu oli jo piilossa sängyn alla. Jouduin
ronkkimaan sen pois sieltä hiilihangolla. Se perkele yritti vielä karata, mutta sain
onneksi kiinni niskasta. Oli pakko kääriä se huopaan, ettei se raapisi
naamaani verille. Onnistuin lopulta raahaamaan sen niskaperseotteella
alakertaan, heitin takapihalle ja suljin oven!'

Tässä kohdassa taksi täräytti pysäköidyn auton perään..!

Oli pakko infota kun juuri alkoi talvirengaspakko.

anti-grip... eikös tuo tarkoita että ei pitoa....
Vähän niinkuin GM yritti aikanaan myydä Chevrolet Nova merkkistä autoa Meksikossa...
... vapaa käännös "Chevrolet Ei Liiku"...

Okei... wikipedian mukaan tuo ym. onkin urbaani legenda:
Urban legend

An urban legend claims that the vehicle sold poorly in Spanish-speaking countries because its name, spaced no va, literally translates to "it doesn't go." This has since been debunked.[8]

The same has been said of the 1980s British General Motors product, the Vauxhall Nova, which had to be sold as an Opel Corsa in Spain. In fact this too is a myth, with the Spanish market offering being known as a Corsa from the outset.

tarjotkaas espanjan kielisille ( miehille ) sanaa Pajero.

Voi tulla nenä kipeeksi

Eräs Hondan malli oli aikanaan tulossa markkinoille nimellä Honda Fitta
http://jalsbo.com/bus/hondafitta.html

Tähän asti mua on ärsyttänyt kun töihin mennessä ekaks näen erään Honda Jazzin, mutta tästä lähtien en varmaan voi olla nauramatta

Neljä iäkästä, hieman ilkikurista mummoa istui pöydän ääressä vanhainkodissa. Jutustelivat niitä näitä. Ohitse tepasteli vanha ukko.

Yksi mummoista sanoi ukolle: "Lyön vetoa, että pystymme kertomaan ikäsi."

Ukko tuumasi mummoille: "Ei teillä vanhoilla haukoilla ole mitään
mahdollisuutta tietää sitä."

Yksi mummoista siihen: "Tietysti meillä on! Pudota vain housusi ja kalsarisi
alas, niin kerromme ikäsi."

Hieman vaivaantuneena, mutta varmana siitä etteivät mummot mitenkään pysty arvaamaan hänen ikäänsä, hän pudotti housut nilkkoihin.

Mummot pyysivät häntä kääntymään ympäri ja hyppimään ylös alas useita
kertoja. Hyppimistä hieman huvittuneena seurattuaan, mummot sanoivat kuin yhdestä suusta: "Tämä oli helppo nakki, olet 87-vuotias!"

Ukko seisoi mummojen edessä housut nilkoissa: "Miten
ihmeessä te sen arvasitte?"

Mummot virnuilivat keskenään ja totesivat: "Olimme eilen sinun syntymäpäiväjuhlillasi."

Kohta sitä vedättää mummot meikäläistäkin samallailla. Mutta otetaan nuoruus ja kokemattomuus peliin.

Takakaukana metsän takana asustavan herra Virtasen vaimo oli synnyttämässä keskellä yötä ja lääkäri oli kutsuttu avustamaan synnytyksessä.

Pitääkseen hermostuneen isän kiireisenä, lääkäri antoi hänen käteensä lyhdyn ja sanoi,"Tässä, pidä sinä tätä korkealla, niin minä näen mitä minä teen."

Pian pikkuruinen poikavauva oli saatettu maailmaan.
"Hetkinen Virtanen!" sanoi lääkäri. "Älä kiirehdi laittamaan lyhtyä maahan... Luulen, että siellä on toinen pikkuinen tulossa."

Aivan oikein, muutaman minuutin kuluessa rouva oli synnyttänyt toisen pienen vauvan.

"Ei, ei, älä pidä kiirettä sen lyhdyn poislaiton kanssa, nuori mies... Näyttää, kuin siellä olisi lisäksi vielä kolmas!"

Uusi isä raapi hämmentyneenä päätään ja kysyi lääkäriltä.
"Luuletteko, että tämä valo houkuttelee niitä luokseen?"

anti-grip non-stop = ei pidä, eikä pysähdy, selvähän tuo

No turpaanhan siitä saattaa tulla (pajero=viikatemies, niittomies, mutta viikatteen käyttöliikkeen, siis alemman käden edestakaisen liikkeen takia myös eräs toinen käsite). Chileläinen valokuvaajaystävä ajelee, tai ainakin jossakin vaiheessa ajeli Suomessa ylpeänä Pajerolla, ja jaksoi asialle vielä nauraa. Kertoi että macho-valtaisessa Etelä-Amerikassa mitsun maasturia myytiin "Montero"-nimisenä. Tosin hetken mietittyään, keksi kyllä toisenkin merkityksen sanalle montero (vuoristomies, vuorikiipeilijä) .

Vanha juttu, mutta aina niin hauska Tuulilasi -lehden 30 000 km kestotesti C5:sta vuosien takaa. Kannattaa lukea etenkin kohta kuinka "huono talviauto" C5 on

Ai hitsin hitsi. Ei ole taas kiireiden yms takia tullut patonkia seurailtua muutamaan(?) kuukauteen. Nyt kun päätin pitkästä aikaa silmäillä, niin ensiksi sattuikin sitten silmiin tämmöinen kovin vakavamielinen keskustelu.
Noin vuosi sitten päätimme lähteä risteilemään opiskelijaporukalla Tukholmaan, kun luokkamme väestä suurin osa asusti vielä opiskelupaikkakunnallamme eli Kotkassa. Laivalla sitten täytyi saada ruokaa ja suuntasimme ravintolaan. Katselin jo pöytään istuessani hieman huolissani pöytäseuruettamme, varsinkin yhtä kaveria, joka ei normaalistikaan kovin hienopuheinen ollut ja nyt hän oli jo kerennyt nauttia muutakin, kuin pelkkää kansalaisluottamusta. Silmäilimme ruokalistoja ja tarjoilijattaren tullessa kysymään tilauksia, kysäisi tämä ystävämme häneltä, että mitähän mahtaa oikein olla listalta löytyvä entrecôte, kun ei ole hänelle tuttua. Tarjoilijattaren vastaus oli jotakuinkin "Se on sellainen välilihapihvi". Vastauksen kuultuamme koko pöytäseurueellamme ja varsinkin tällä kyselijällä oli hieman vaikeuksia pitää naama peruslukemilla. Me muut suoritimme tilauksemme ensin ja tämä kyselijä sitten viimeiseksi todeten tarjoilijattarelle, että "Miä voisin maistaa vaikka sitä sun välilihaas".