Meikäläinen pomppasi maapallolle pari päivää ennen kuin The Beatles julkaisi ekan levynsä Please Please Me:n. Koko ikä on mennyt enemmän tai vähemmän tekniikan parissa. Viimeiset 30 vuotta tuottanut piirustuksia ja suunnitelmia vaikka niin mistä. Tekisi mieli sanoa, että piirroksia on tehty perseistä perämoottoreihin, mutta en kuitenkaan sano. Työuraa ennen arvioitua eläkeikää pitäisi olla vielä ehkä jotain seitsemän vuotta. Liikaa vai liian vähän?

Vaan mikä ihme siinä on, kun koko ajan miettii, mitähän oikein pitäisi työkseen tehdä. Vaikka kuitenkin luulee olevansa omalla alalla. Mikä minusta tulisi isona? Aikuisiälläkin on jo opiskeltu ja kursseja käyty ihan riittävästi. Ainakin omasta mielestä. Työmaailmassa taas opiskellaan koko ajan uutta-miksi kaiken pitää muuttua?

Tämmöisiä tulee pohdittua, kun kesäloma on ohi

Voihan sitä mies välillä vähän kurssia muuttaa. Minä valmistuin Otaniemestä yhdistelmällä rakentamistalous ja tietojenkäsittelyoppi, parikymmentä vuotta meni it-alan yrittäjänä. Sitten tuli vähän erikoisempi siirtymä, nyt mä olen S2-opettaja ja erityisopettaja: opetan suomea (ja vähän kaikkea muutakin) heille, joille oppiminen on oikeasti haastavaa. Mä olen sua nuorempi, melkein puoli vuotta...

Kyllä tuota jo itselläkin on ajatuksen pikkuhiljaa jo kääntymässä "mitäs sitten eläkkeellä" vaikka vielä nippa-nappa 2-numeroinen määrä (työ)vuosia siirtymään onkin, mutta olen aina tykännyt ajatella asioita ns. pidemmällä tähtäimellä mitä joskus haluaisin. Aikataulujahan näille ei kannata suunnitella, mutta jotain sellasta ajatuksen tynkään kuitenkin mitä kohti taapertaa. Näin kesälomallahan sitä on melko helppo haaveilla ja ajatella millaista tuo elo "sitten joskus" voisi olla, löytyy juttuja joita pitäisi vielä tässä vuosien aikana fixailla jotta olisi hyvä jne. ettei tulisi ns. kiire asioiden kanssa, saati että alkaisi kaduttamaan "olisi silloin pitänyt". Joku taloudellinen sijoitus kerkiää vielä tovin hankkia sitä korkoa korolle, jotta on aikanaan sitten leivän päälle muutakin kuin pelkkä ylähuuli kun aika koittaa, sillä julkisen järjestelmän eläketulon varaan en ainakaan minä enää uskalla laskea. Tokihan tuoltakin jotain nyt tulee, mutta että pelkästään sen varassa, no way! Tai voihan sitä kaiketi jotain sivuhommaa eläkkeelläkin sitten nykertää lisätienestinä, mutta tuokin tarttisi sen suunnitelmansa, markkinaraon johon iskeä ja sitä olisi jo sitäkin aika alkaa rakentelemaan jos tuohon suuntaan on tavoitteet. Kenties opiskelemaan jotain uutta tuota varten, jotta on jo pro kun sen aika tulee. Itsellä lähimpänä jokin ohjelmointikieli, noilla bitin vääntäjillä kun tuntuu olevan jatkuvasti kysyntää. Ei nyt miksikään alan guruksi, mutta siellä päävirran rauhallisemmissa sivujuoksissakin olisi varmasti sitä sarkaa sen mitä itse tarttisi juuri mieltä virkistäväksi oheistoiminnaksi. Esim. käyttöliittymäsuunnittelua s.e. iäkkäämpikin porukka pysyisi digipalveluissa mukana, itse kun tuolloin olisin todellakin jo osa tuota iäkkäämpää ryhmää ja siten omakohtaista kokemustakin huonoista palveluista varmasti ihan riittävästi. Kenties alzheimerit, muistisairaudet yms. myös pysyisi taaempana, jos tuota nuppia kykenisi eläkkeellä käyttämään vähän muuhunkin kuin vain hatun kannattimena

Itse pyrin välttelemään isoksi tulemista. Ei ole sitten sitä ongelmaakaan, mitä silloin tekisi...

Iän puolesta olisi kyllä työtehtävien vaihtoon mahdollisuuksia vielä moneen kertaan. Maailmaa kun tulin ihmettelemään vasta kuukausi sen jälkeen, kun ihminen ensimmäistä kertaa lenteli avaruusaluksen ulkopuolella ilman mekaanisia kytköksiä alukseen. Viimeiset 10 vuotta on kuitenkin mennyt sähkökäyttöjen parissa - hieman ohjausjärjestelmiä ym mukaan sotkien. Toki hommat ovat silti hieman vaihdelleet ja kursseja on käyty. Korona vaan sotki tehokkaasti niitäkin. Firman sisäiset kurssit pienestä tehtäväkuvan päivityksestä olivat hyvällä mallilla, mutta loput niistä siirtyivät tulevaisuuteen. Ihmeen vähän on innokkuutta muuta kokeilla, kun on vaihtelevassa ja monipuolisessa hommassa. Ja jos näistä viimein jotain oppisi muutaman kymmenen vuoden jälkeen?

Kuitenkin on jokusen kerran tullut harrastusten parissa mietittyä, saisiko jotenkin niihin liittyen kehitettyä elantoa. Mutta menisikö siinä sitten kuitenkin ilo harrastuksesta?