En tiedä on viidenkympin villitystä vai korona-ahdistusta mutta jostain syystä on iskenyt päälle hirve hinku hankkia ns. kesäauto. Citikoista on kokemusta vuodesta 1991, yhtä Subaru Justya lukuunottamatta en ole muiden kuin PSA:n tuotteita omistanutkaan. Funktiona tällä tulevalla kesäautolla olisi huviajelu suolauskauden ulkopuolella, talvet hän saisi viettää lämpimässä hallissa. Huollot ja korjaukset ulkoistaisin, peukaloni on sen verran keskellä kämmentä että lasinpyyhkimien vaihto on vaativin toimenpide mihin uskallan ryhtyä. Näin ollen tulevan pelin pitäisi olla ehjä, toimiva ja ruosteeton. Ykköshaave on aina ollut CX mutta asiaa nyt selviteltyäni alkaa tuntua siltä, että sukupolvea modernimpi laite olisi realistisempi hankinta. XM minulla oli jo vuosituhannen vaihteessa, Seinäjoen merkkiliikkestä ostettu 2.0i 16v SX manuaali esittelyauto, karvalakkimalli ilman ilmastointia. Monasti olen miettinyt että jos se olisi ollut ilmastoitu Turbo C.T. automaatti niin en olisi siitä koskaan luopunut.

Haaveissa päällimmäisenä on mahdollisimman vähän ajettu, ilmastoitu XM (Y4) V6 automaatti, miksei myös 2-litrainen jos erityisen hieno yksilö osuu kohdalle. Todennäköisin paikka löytää tällainen harvinaisuus on tietysti Euroopasta. Mutta näitä nettipalstoja luettuani on suuri pelko hiipinyt mieleen. Saako 21 vuotta vanhaa autoa enää pidettyä ajokunnossa pelkällä huollolla? Miten hydrauliikka ja sähköt suhtautuvat talven seisotukseen, vaikkakin kuivassa ja lämpimässä? Mikä on varaosatarjonta, saako yleisesti vaihtoa vaativia osia enää mistään vai joutuuko muuten ehjä auto mahdollisesti seisomaan kun jotain elektroniikkakomponenttia tai venttiiliä etsitään netistä? Mitkä ovat päällisin puolin huippukuntoisen Y4:n sudenkuopat?

Mitään järkeähän tässä projektissa ei ole, hulluutta sitäkin enemmän. Tarvittaisiin vain joku ulkopuolinen, luotettava taho sanomaan että unohda koko juttu niin voisin ehkä päästä tästä kuumeesta eroon. Mutta jos luovutan niin kadunko sitä vielä hoivakodin kiikkustuolissakin?

Mulla ei oo kuin 30v BX mut jos ei olisi omaa tallia, työkaluja ja jonkinlaisia remonttitaitoja niin se olisi jo vaihtunut sähköfillariin

Motivaatio ropaamiseen alkaa vaan kadota.

ilman muuta CX kesäautoksi! Hyväkuntoiset yksilöt ei oleellisesti eroa hinnassa, ja CX on yksinkertaisempaa tekniikkaa sähköjen ym osalta. Ja hienompi

En mä tiedä, mutta mä ajan vuoden ympäri V6 Y4 automaatti XM:llä. Työmatkaa ei oo kuin se 80 kilsaa per päivä

Kyllähän XM:ssä joidenkin osien saanti on kortilla, mutta niin on jo C5:ssakin. Itse jos harrasteautoa hamuisin niin kyllä mä ottaisin varhaisen XM:n ykspuolaisella ohjauspyörällä.
Tää riippuu kuiteniin aika paljon siitä, että mitä oot valmis tekemään auto ylläpidon kanssa. Täytyy myös muistaa että hyvät maksaa euroopassakin jo tuntuvasti ja ei ne kaikki sielläkään ole ruosteettomia ja hyvin hoidettuja.

Seuraan mielenkiinnolla mihin päädyt.

Harrasteauto ja käyttöauto ovat kaksi aivan eri asiaa. Käyttöautoon pitää varaosat löytyä nopeasti, auto ei jouda seisomaan. Harrasteautoon osia voi vähän odottaakin, no problem. Harrasteautoon kelpaavat käytetyt osat purkaamolta, koska käytetyssäkin osassa on usein elinkaarta jäljellä riittävästi 10 vuoden harrasteautoiluun. Harrasteauton kolariturvallisuus ei ole niin tärkeä asia kuin käyttiksen, koska kilometrejä tulee vähemmän ja nekin harvat kilometrit ajetaan ns. hyvän sään aikaan. Harrasteauton vikoihin ei kannata suhtautua samalla tavalla kuin käyttiksen vikoihin: jos harrasteautoon ei tule vikoja, niin samat rahat poltetaan samaan harrasteeseen jollain muulla tavalla...

PSA kehitti autojensa turvallisuutta merkittävästi 90-luvun aikana (XM, 605, Xantia jne. muuttuivat sisäisesti paljon enemmän kuin päällenäkyvät muutokset antaisivat uskoa). Vanhemmat ovat helpompia harrastaa, kun ei ole turvalaitteita, joihin voisi tulla ongelmia. Kolariin jos joutuu, niin sitten olisi kaiketi suotavaa olla liikenteessä niillä uusimmilla versioilla...

Minusta on kivaa, jos harrasteautolla on jokin yhtymäkohta harrastajan henkilöhistoriaan. Jos sä aikoinasi tiesit, millaisen XM:n itsellesi olisit halunnut (ahdettu ja ilmastoitu automaatti) niin miksi et hankkisi juuri sellaista? Hankinnan kanssa ei kannata hoppuilla: jo auton hankkimiseen kuluva aika on harrasteaikaa, ei harraste ala vasta sitten, kun auto on jo pihassa.

Harrastekäyttöautoilijana tätä voi myös skaalata leveyssuunnassa: riittävä määrä harrastekäyttöautoja pitää miehen tiellä. Jos yhteen odotellaan osia, niin ainakin pari löytyy, joilla voi ajella sen aikaa. Pitää vaan korjailla niitä aina, kun ei ole käyttöä.

Varsinainen harrasteauto vaatisi enemmän tilaa, jossa sitä voisi makuuttaa tai sen, että käyttöauto olisi kalliimpi (=vaihtoehtona halpa Sitikka) ja uudempi (=jokin nykypäivän mielikuvitukseton kampe), jotta sitä ei tarvitsisi korjata.

Farmarimallinen uudehko Toyota Corolla olisi varmaankin hyvä valinta autoharrastajan käyttisautoksi! Eihän se ole kivaa, jos auto pettää, kun käy ostamassa varaosia harrasteautoonsa...
Toyotan muotoilu on tosin muuttunut, nyt on vekkiä niin paljon, ettei enää voi puhua harmaavarpusista.

Kiitos mielipiteistä ja vinkeistä

Jos minulla olisi mahdollisuus omistaa useampi harrasteauto niin lista on jo valmiina, mutta viime viikonloppunakaan lotosta ei tullut pennin jeniä. Se että saan tälle tulevalle (mahdolliselle) perheenlisäykselle hallipaikan Helsingissä ei ole itsestäänselvyys eikä varsinkaan halpaa, vaikka se nyt onnistuukin. Ehkä hakusessa on jotain harraste- ja käyttöauton välimaastosta, peli jolla voi kesällä lähteä kiertämään Ahvenanmaata samalla kun uudenkarhea Pösö toimisi työmatkojen luotettavana kuljettimena. Katsotaan mihin tämä johtaa, vaihtoehtona on myös siirtyminen kokonaan toiseen leiriin 306 Cabrion muodossa. Mutta luulen että ilmastonmuutoksesta huolimatta umpikattoinen nautiskeluauto tulee aina olemaan käytännöllisempi valinta Suomen kesäkauteen. Yksi kuitenkin on varmaa, farmari-Corollaa ei tässä taloudessa nähdä. Kuten juuri sellaisen saksalaiseen Stellantis-tuotteeseen vaihtanut ystäväni sanoi "helvetinmoinen piipittäjä ja rimpula" tuo itäauto.

307 niin se menisi myös talvella vara-autona, näissä tosin itseäni tökkii että tarjolla on lähes pelkästään manuaalia, eihän se nyt kesäiseen nautiskeluun sovi että jotain keppiä pitää hämmentää koronakurjuudessa väki vaan hankkii kaikenlaisia leluja sitä tahtia että näissäkin hinnat vaan tuntuu nousevan, kun sais ton korkotason vaikka 5% niin alkaisi olla ostajan markkinat

Sinne jäi XM germaanien maalle ja on nyt jo löytänyt uuden omistajankin. Siviilirohkeus ei riittänyt kun 96t kilometrimäärän tueksi ei ollut kuin omistajan itse pitämät merkinnät. Pitkä lista vaihdettua kulutusosaa hintoineen ja päivämäärineen, mutta sellaisenhan voi halutessaan printata yhdessä yössä. Lisäksi myyjä oli hinnasta ehdoton, ei markkaakaan tinkimisvaraa. No, ehkä olin liian varovainen ja skeptinen. Alkoi myös hirvittää se XM:n ylläpidon hintalappu, varsinkin V6-koneisen. Sillä vuotuisella panostuksella tällainen tavallinen palkansaaja tekee kyllä monta muutakin hankintaa eikä niitä nautiskelukilometrejä kuitenkaan kovin paljoa ehtisi tulla. Mutta tuntosarvet on pystyssä, jos se täydellinen auto tulee kohdalle niin vielä voi kaupat syntyä syksyn/talven aikana. Hetken hämmennyksessä aloin jo katselemaan Pluriel-tarjontaa mutta kyllä se kattojärjestely on niin hönö että siihen en lähde.

Ehkä oikeesti hyvä niin. Meinaan tohon hintaan mikä siinä oli pyynti , olisi myyjänkin olettanut paneutuvan myyntiin oikein dokumentein. En mä usko se että vuotuinen ylläpito olis ollut ongelma, mutta kuten puhelimessa puhuttiin asiasta niin se alkupanostus olis voinut olla kallista vaikka kilometrit oli vähäiset. Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun

Plurieliä oon itsekkin joskus harkinnut, mutta kun en siedä sitä robottilaatikkoa lainkaan ja olen vain kerran törmännyt normaali manuaalilaatikkoiseen ja se oli 1,4 HDi koneella.

Olen tullut siihen tulokseen että harrasteen pitää olla sellainen että sitä viitsii ruuvata ja että se on ruuvattavissa, ja jos se sattuu toimimaan niin sillä ajaminen on hauskaa. Tuota viimeistä ei ihan kaikki omistamani harrasteet ole täyttäneet ja siksi en ole niitä jäänyt kaipaamaan. Tämä ihan yleiskommenttina, XM:stä ei ole kokemusta.

Plurielin ongelmat ovat veltto mutta painava kori, kierroskone ja karmea robottilaatikko sekä tietenkin katto. Jos ajaa vain ehjällä asvaltilla kauniilla säällä ja vaihtaa vaihteet läpysköistä niin sen kanssa voi ehkä elää. Minä kestin aikanaan pari kesää.

Minulla on suurempi luottamus myyjiin, jotka eivät suostu hinnasta tinkimään, kuin heihin, jotka runsaasti hintaa tiputtavat.

Harrasteauton ei ole pakko olla henkilöauto. Jos harrastaa vaikkapa jotain Transposter T3:n tapaista retkeilyautoa niin sillä voi aidosti tehdä jotain sellaista, johon se arkinen nykyauto ei pysty.