Hifistelijät ovat oma heimonsa mutta ihan taviskin saattaa investoida johonkin laitteeseen vähän enemmän siinä toivossa, että laite vanhenee perusmallia hitaammin. Takuuajalla on merkitystä, mutta oikeasti harva on tyytyväinen, jos elinkaari jää takuuajan pituiseksi.

Tuo saattaa olla ihan totta,mainostaahan esimerkiksi Miele kodinkoneidensa kestävän kotikäytössä 20v.
Toisaalta,onhan ihmisiä jotka vaihtavat sen matkapuhelimensa puolen vuoden välein,kun pitää saada "viimeistä tekniikkaa"..

Ostin kaappipakastimen 2 vuoden takuulla.
Se kesti 2,5 vuotta ja ruostui puhki. Oli tyyppivika. Tilalle tuli samankokoinen kaappipakastin 70 kk takuulla. Takuajalla oli kyllä jonkin verran vaikutusta ostopäätökseen.

Meillä myös wanhat talopaketin mukana tulleista kun pakastin sanoi pox, hommattiin tilalle oikein hienot Samsungin no-frost invertteri-koneet oikein fancylla 10v koneistotakuulla jne. Tuo wanhan pariskunnan jääkaappi raahatiin yläkertaan satunnaiskäyttöön, toimiva kone kun kuitenkin oli ja aina välillä on juhlia yms. niin on tuo kylmätila kortilla = vain tuo pakastin siis lähti SER-romuksi

No noiden Samsungien kanssa kuitenkaan lopulta montaa vuotta menty kun tästä pariskunnasta puolestaan jääkaappi heitti pyyhkeen kehään, eikä se vika ollut koneistossa, vaan sitä ohjaavassa piirilevyssä eikä tuo takuu "ylläri-pylläri" kattanutkaan kuin vain sen kompuran itsensä, ei yhtään mitään muuta No tästä pariskunnasta sitten tuo yhä toimiva pakastin puolestaan jätettiin nurkkiin samaisesta syystä, aina välillä loppukesästä yms. kun pitää saada joksikin aikaa enempi pakastintilaa, niin nyt on sitten sellainenkin talossa ja tuo jääkaappi puolestaan lähti kiertoon kun tilalle tuli Whirlpoolin perustason no-frost koneet, joilla onkin nyt sitten jo menty jokunen vuosi ongelmitta. Yllätyksekseni noihin puolestaan sai 5v koneistotakuun, vaikka siitä ei kaupanteon yhteydessä mitään puhuttukaan, mutta rekisteröimällä laitteen OnLine, niin EU-tasoinen lisätakuu tuli jotta napsahti, ilmaiseksi

Mitä tästä siis opimme? Unohda noi über hienoudet ja keskity siihen mitä oikeasti tarvitset. Tuollainen hiukka karvalakimpikin voi riittää ja melko varmasti tällöin saat myös kestävämmän laitteen

Nyt täytyi oikein mennä itsekeskeisyyden juurelle ja lainata itse itseään! Noh. On tässä takan ajatus hieman sekä tarkentaa itseään, että avata ajatusta.

Tarkennus: Mitä vähemmällä säädöllä (ei lainkaan) se (laite) työnsä tekee sitä parempi _se laite alkujaankin on_

Ajatus: Ajatuksen takana on juurikin tuo hifistely. Kun haluaa parasta niin miksi ei hankkisi sitä alkujaankin? Samalla pääsee vähemmällä säädöllä. Minä olen ihan hemmetin hankala mitä tulee käytettävyyteen, äänentoistoon tai kuvanlaatuun. Esimerkiksi kuuntelupisteen tai auton äänentoisto pitää olla niin hyvää kuin lompakko antaa myöten.

Sama pätee leffahuoneen näyttöön. Uusin hyvin ja (liian) pitkään palvelleen Sonyn television (toimi näyttönä) kolmisen vuotta sitten kun alle kahden tuhannen alkoi saada testatusti filmimäisintä ja hyvän liiketoiston omaavaa kuvaa tuottavaa OLED-paneelia 55" koossa. Se oli ihan OK paketista nostettuna, mutta luonnollisesti se piti säätää. Niin pitkälle en enää jaksa mennä, että kalibroisin laitteistolla vaan kaivoin muutamat kalibrointiin perustuvat säätöarvot netistä ja lähdin niillä liikkeelle. Olivat aika yhteneväisiä, lopputulos oli hyvä.

Antenni- tai kaapelivirittimelle ei ole ollut käyttöä pitkään aikaan — eikä sellaista ole ollutkaan— yli kymmeneen vuoteen. Bluray ja netti tarjoaa parempaa kuvaa. Puhumattakaan ihan luokattoman huonosta ohjelmatarjonnasta mitä kansalle tuputetaan, paitsi YLE. Onneksi on Areena. Eihän televisioita oikeasti tarvita enää mihinkään. Myös kuluttajakaupassa pitäisi siirtyä myymään pelkkiä näyttöjä kun sisältö haetaan kuitenkin jostain muualta kuin antennista tai kaapelista.

Summasummarum… ehkä toi mun  mainos lähti siitä, että puhelimia olen hankkinut vuoden 2006 jälkeen kolme kappaletta. Ei sen takia, ettei ne olisi enää toimineet vaan ihan uusimisen halusta. Läppäri uusiutui pari kuuta sitten. Edellinen MacBook Pro (vm. 2010) on edelleen aktiivisessa käytössä täysin käyttökelpoisena. Alkuperäinen akku sietää surffailua edelleen tuntikaupalla. Nyt kauppaan ajoi uusi M1-suoritin, joka luvalla sanoen pisti kyllä läppäreiden suorituskykypelin uusiksi. Puhumattakaan M1 Pro- tai M1 Max-versioista.

Mitä nämä sitten maksaa? Paljon, mutta mikä on todellinen kustannus kun laskee investoinnin per käyttövuosi? Mun mielestä tekniikan ostaminen on edelleen helppoa ja — uskallan sanoa — edullista.

Helppous ja edullisuus taitavat olla aika suhteellisia käsitteitä.

Minä olen yrittänyt tässä jo jonkin aikaa ostaa meille uutta telkkaria olohuoneeseen, vaikka käyttötunteja tuolle tulee tosi vähän; tavallaan tuonne kelpaisi siis jokin muutaman kympin hintainen käytetty telkkari oikein hyvin.

Koko olisi minimissään 40 tuumaa, maksimissaan 58.

Sopivaa käytettyä ei ole vielä Torista löytynyt, tai olen ainakin ollut liian hidas.

Uuden osto on taas tökännyt siihen, ettei riittävän hyvää hinnan ja laadun suhdetta ole vielä eteen tullut. Ja jos kerran tuli, niin olin liian hidas tuon hyvä suhteen tunnistamaan.

Kuinkahan todellinen tuo OLEDien huono kestävyys on (kiinnipalamista ja muita ihmeellisiä väriläikkiä)? Ihmeen paljon risoja OLED-telkkuja näyttäisi olevan myynnissä (ja aivan älyttömän hintapyynnön kera).

Ihmeellisen kovia hintapyyntöjä näkee risoista laitteista muutoinkin.

Vähällä olivat markkinamiehet vähällä onnistua meikäläisen pissittämisessä.

Tiedoksi muillekin, että Samsungin vanha Q70 (R-sukupolvi) oli hyvin varusteltu televisio. Uudempi Q70 (A-sukupolvi) on reilusti karsittu versio (nyt pitää ostaa Q80, joka on tietenkin taas kalliimpi). Vanhat vertailuvoitot ja -menestykset voi unohtaa, ne koskivat sitä vanhaa mallia.

Autopuolella tuo vastaa samaa, kuin jatkettaisiin auton myyntiä mallimerkinnällä 2.0HDI vaikka pellin alle olisikin kaikessa hiljaisuudessa vaihdettu 1.6HDI.

En mä tätä helpoksi koe, telkkarin ostoa. Mut mä tosiaan haluan, että saan euroille vastinetta. Äkkiähän sitä Prismasta hakee ekan paketin ja heittää kirjahyllyn koristeeksi.

Eikös Mursu ole kautta aikain tehnyt näin, esim. joku 180 on vuosien saatossa vain kutistunut, vaikka peräluukussa se sama 180 numerosarja lukeekin

Vanhaan aikaan mallimerkintä kertoi iskutilavuuden, mutta eipä enää.

Jotenkin oudoin on Audi, jolla nuo 5.0 -tyyppiset merkinnät kertovat jonkinlaisen abstraktin "tehokkuusluokan".

Homma lähti kuulemma Kiinasta liikkeelle: siellä rakastavat isoja mallimerkintöjä mutta haluavat silti konepellin alle ponikoneen.

Asiakas on tunnetusti aina oikeassa.

Niin hifistelystä,lapsuuden ystävälläni on erillinen rakennus jonka sisäpuolen on suunnitellut joku akustiikka insinööri,hot spot lattiaan tarkasti merkitty.Pelkästään on äänivehkeet maksanut 100t€.No olihan soittto hienoa ja kalja kylmää,mutta olen varmaan jotenkin tyhmä kun en mitään mullistavaa huomannu.No jokainen käyttää rahansa miten haluaa.Jossain hifi julkaisussa ollut juttua ja hifistit varmaan tuntevat miehen.

Onhan noita,kaikenlaisia "Hifistejä"..Muistelen kerran kuulleni jonkun pakastaneen kaiutinjohtonsa parantaakseen äänenlaatua..
Ei ilmeisesti kuitenkaan saavuttanut suprajohtavuutta..

Mekaanisten kellojen puolella ollaan rehellisiä: kukaan ei vakavissaan väitä maksavansa kymppitonneja rannekellosta siksi, että se on muita tarkempi.

Hifin puolella moni vähän lapsellisesti väittää, että kyse on aina vain äänenlaadusta.

Hifivedätykset ovat tavallaan reiluja: jos ihminen kuvittelee kuulevansa eroja (mutta ehdottomasti kieltäytyy sokkokuuntelusta) niin eiköhän se ole ihan oikein auttaa kultakorvaa pääsemään eroon turhista rahoistaan.

Moottorin viritystä pidettäköön onnistuneena, jos teho ei laske enempää kuin 15 prosenttia...

Eiköhän suurimmat "vedätykset" hinnoissa juuri ole tulleetkin tavaroissa joiden ominaisuuksia (erinomaisuuksia)ei pystytä millään mittaamaan?
Kuten vaikkapa taideteokset..