Sähköturpahöyliä on talo täynnä, eri vuosikymmeniltä. On pyörivillä terillä ja on verkkokoneita. Vähän ehtoopuolella ovat kaikki ja uuden ostaminen harkinnassa. Mikä olisi hyvä ja käytössä edullinen?

Viimeisin koneeni oli hyvä ja halpa (Remingtonin verkkokone F7800 noin 50 egeä), mutta vain hetken. Orkkisverkko kesti kohtuullisen ajan, mutta seuraavat hajosivat tosi nopeasti. Viidenkympin koneeseen ei kauhean mielellään ostele tiheään 30 egen verkkoja.

Harkinnassa on myös vanhan kunnostaminen. Philipsin uudet koneet ovat saaneet paljon haukkuja huonontuneesta laadusta: mulla on kaapissa vanha Philishave 900 Electric ja akun vaihdolla siitä tulisi käypä peli taas moneksi vuodeksi. No, uudet terätkin voisi myös ostaa, vielä kun niitä käsittääkseni saa.

Mihin olette päätyneet, mikä on hyvä ja käytössä kestävä? Vanhaan aikaan verkko piti vaihtaa viiden ja akku kymmenen vuoden välein, helppoa se oli pitää turpa siistinä.

Kuiva kone mulla siis hakusessa, eikä mun arkiturpani tarvitse mitään supertarkkaa ajelua: äkkiä vaan ja baanalle.

Ehdotuksia? Omaa konetta saa vapaasti kehua, jos hyvältä tuntuu.

Anna kasvaa, kerran viikossa 3mm koneella, helppoa, nopeaa ja huoletonta, en enään ikinä ala päivittäin ajamaan.

Kuka sitä ny kuiviltaan?Kyl paikat pitää märkänä olla!

Jos naamasta on kyse, niin olen huomannut että märkänä tai saippuaisena kun ajelee, niin kone kestää kyllä, mutta kaula on helposti sen jälkeen vereslihalla, eli riippuu ajajasta ja nahahasta tms., itselle parhaiten toimivaksi on havaittu Philipshave kuiviltaan, on jo aika vanha vesipestävä, ehkä teräverkot ovat huonompia ajamaan oikein pitkää sänkeä (monen päivän play-off/korona parta), mutta päivän ja parinkin sängen ajelee vielä (verrattuna vanhempaan Philpshaveen). Mutta ehkä nahassa vikaa, kun joskus nuorena on tullut kokeiltua teräverkkosuristimia ja niillä sai aina koko naaman vereslihalle. Akut olivat tuossa alussa huonot, mutta kun oli vielä NiMH aikakauden kennot ja AA juotoskorvilla (vai AAA...?)kokoa, niin vaihdoin tilalle Eneloopit ja nyt on kestänyt jo vuosia (Eneloop on yksi näistä vähäisen vuotovirran tms. paremmista kennoista (olisikohan Panasonicin), niitä on useammalla valmistajalla, vähäisen itsetyhjentymisen lisäksi on tullut todettua ne muutenkin kestäviksi, mutta nyt niille on tullut myös Eneloop pro).

Mulla on Philishaven sisällä kaksi hankalan kokoista kennoa: halkaisija noin 22 milliä ja pituus 26. Noita sai ennen Partcosta, mutta nyt ei äkkiseltään näy myynnissä edes Ebayssä. Tai näkyy, mutta myyjä ei järkevästi toimita Suomeen.

Rehellisiä jos ollaan, niin Philishave jättää pienen sängen. Verkkokoneet ajavat tarkemmin, mutta ne syövät kunnolla vain viidakkoa, jossa jokainen runko kasvaa pystyssä. Nuorena pitkät ja hennot karvat olivat ongelma verkkokoneille, mutta nykyisin mun leukani kasvaa rautanauloja.

Tuo mun aiemmin mainitsemani Remington oli tosi raaka laite verkkokoneeksi. Parta kaatui hetkessä; verkon aukot ovat kai sen verran isoja, että kaatuneetkin karvat pääsevät helposti päättämään elämänsä leikkuuterän eteen. Mutta tuolla lähti leuasta karvan lisäksi orvaskesi ja niittotyön jälkeen kudosneste kiilteli keinovalossa. Mulle tuokin raakuus olisi käyttöön kelvannut (ja pitkään sitä käytinkin) mutta vaihtoteriän onneton laatu teki koneen käytöstä kohtuuttoman kallista.

Paluu kolmossarjan Brauniin oli helpotus: ei se mitään tahdo leikata, mutta eipä sitä turpa verillä Braunilla ajon jälkeen enää ollutkaan. Hetken Braunin hitautta tuskailtuani peruutin takaisin vielä vanhempaan koneeseen, Philipsin kahden terän malliin. Ja nyt tosiaan harkinnassa kolmiteräisen philipsin kennottaminen tai uuden koneen osto.