Mulla on kumikanootti matkassa. Pärjää lämmittimen kanssa toukokuun alusta Lokakuun loppuun. Talvimatkailuakin voisi harrastaa, mutta ei Lappiin, vaan Etelä-Eurooppaan.

Kun kuutioita on vähän, niin pärjäähän sitä 5 tai 8 kilowatin lämppärillä vaikka sissiteltassa. Mutta miksi sitä eristämistä kannattaisi niin kauheasti vältellä?

Patjalämmitin tuottaa lämpöä juuri sinne missä sitä tarvitaan, kulutus on minimaalista. Mutta pitää olla ihan kohtuullinen akusto autossa, että kestää läpi yön muutaman kymmenenkin watin kuormaa. Vähemmän patjalämmitin kuluttaa kuitenkin kuin vaikkapa päälle unohtuneet ajovalot (ajovalot yhteensä reilusti yli sata wattia, patjanlämmitin kai jotain luokkaa 80 wattia maksimitehollakin).

Halpojen lämmittien kanssa on pakko aina vähän miettiä myös turvallisuutta: kun hinta on kymmenesosa Webastosta niin ihan samaa laatua ei voi odottaa.

Ei sitä eristämistä vältellä tarvi, mutta hain optimointia. Jos auton hankintahinta liikkuu kolmessa tonnissa, niin saattaisin hahmotella minimivarustusta, jolla kuitenkin tulee toimeen. Auto toimii ilman eristystä, kun juuri autossa yövyin ja totesin. Itsekin eristän varmaan katon ensi keväänä, mutta ei se ehdoton vaatimus ole.
Onko jossain muuten 12 V patjanlämmitintä myynnissä? Mulla om sellainen 230 V lämmitin ollut autossa. Talvimakuupussillakin pärjää. Kylmyys ei ole autossa se ongelma, vaan kosteus.

Jaa, kerroppa miten tuo onnistuu?

Veropauden edellytykset on olemassa ja jos katsastaa pakun matkailuautoksi, niin siitä tulee joko verollinen tai verovapaa versio M1 luokkaan
Itsellä 8,6 tonnin henkilöauto, kun 1+8.

Jos puolet autosta haluaa jättää kuljetustilaksi, niin silloin onnistuu, samoin kuin kuorma-auton suhteen. Mutta eihän se ole mikään asunto-auto/matkailuauto
Kannattaa miettiä tarkkaan mitä tekee

Esim tuolla aikaisemmin keskustelussa vilahtanut ”retkeilyauto”, lienee ollut kuorma-autoksi rekisteröity sprinter.

Edelleen, siihen pitää olla pätevyydet, jotta voi kuljettaa

Sanat kuorma-auto ja linja-auto otteessa= pätevyydet m2/m3/n2/n3

Samoin käy vakuutuksille, nousee ihan pirusti= hyöty käyttömaksuista valuu vakuutuksiin ja pätevyyksien hankkimiseen

Jos paku on lievemmin verotettu ja vaatimukset ei täyty, niin veroedut pitää maksaa, jotta saa rekisteröityä matkailuautoksi.

Jos paku muutetaan verovapaaksi M1 luokan matkailuautoksi(tai bussi/kuorma-auto), se on henkilöauton käyttöveroilla. Pituus voi olla max 13m ilman erikoislupaa, korkeus 4m ja leveys 2.6m, mutta silti se on henkilöauto luokkaan rekisteröity M1

Onko noin?
Minulla on M1 luokan verovapaa matkailuauto ja kyllä minusta siinä on pakun käyttövoimavero. Mulla menee massan mukaan. Vai puhutaanko me eri asiasta?

"Paketti- ja matkailuautojen käyttövoimavero on 0,9 senttiä päivässä jokaiselta kokonaismassan alkavalta 100 kilogrammalta."
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoveron-rakenne-ja-maara

Ajokortin se tarvitsee (kuorma-auto tai linja-auto), ei mitään pätevyyksiä. Toisin on jos alat sillä tienaamaan. Yksityisajossa piisaa kun muoviläpyskässä on tarvittavat kirjaimet.

Retkeilyauto ei ole kuorma-auto, vaan alle 3,5 tonnin pakun kuoriin rakennettu matkailuauto tähän tyyliin:

Kuorma- ja linja-autoissa ei ole käyttövoimaveroa, sitä tuolla edullisuudella tuossa hain. Pakuissa ja matkailuautoissa massan mukaan, minulla on vuodessa reipas 900€ , vakuutukset bonuksilla 63€ liik ja osakaskon kanssa 250€, tuulilasi ja hinaus kuuluu hintaan

Nykyään on nuo ajokorttiluokat niin ihmeellisiä
Ja jos on vaikka M2 luokan matkailu-auto, niin se on linja-auto. Eikä sillä saa(nut) kuljettaa kuin omaan ruokakuntaan kuuluvia ilman pätevyyksiä, olisko BD1 tuohon sopiva kortti?

Tähän kai vaikutti nuo ”taxit” joita ilmestyi liikenteeseen, ja soppahan oli valmis kun porsaanreikiä ruvettiin näiden osalta tukkimaan

Kuorma-autossa on käyttövoimavero.
"Kuorma-autojen vuotuinen ajoneuvovero koostuu käyttövoimaverosta sekä siihen mahdollisesti lisättävästä vetolaitelisästä.
Käyttövoimaveron määrään vaikuttaa auton akselimäärä, kokonaismassa sekä mahdollinen käyttö perävaunun vetämisessä."


Matkailuautoksi muutettuna vero määräytyy max. 3,5 tonnin massan mukaan. Elikä 5 tonnin massaisesta vero lasketaan 3,5 tonnin mukaan.

Mitä tulee tuohon M2 luokan linja-autoon, niin se käsittääkseni matkailuautoksi muutettuna on M1 luokan ajoneuvo. M2 luokan linja-auto voi olla vaikka Transporter. Siinä paikkamäärä ratkaisee, eikä massa. Painoa voi olla M2 luokassa max. 5 tonnia. Ajokorttiluokka on sitten toteutuneen matkailuajoneuvon massan mukaan. Yli, tai alle 3,5 tonnia. B, tai BC1 kortti riittää.

Vielä tuohon M2 luokan linja-auton kuljetusmääräyksiin. Käsittääkseni tuo omaan ruokakuntaan kuuluvien vaatimus olisi kumottu. Mikäli on yksityiskäytössä oleva bussi, niin ei tarvitse ammattipätevyyttä yksityisajoihin.

Mutuna heitän, että tuossa on varmaan vastaavanlainen systeemi kuin kuorma-autoissa; Jos kuljetustoiminta on pääasiallinen työ, siihen vaaditaan luvat. Esim. putkimiehellä voi olla työautonaan kuorma-auto, eikä ammattipätevyyttä tarvita, mutta jos suorittaakin pelkkää tavarankuljetusta, pätevyys vaaditaan.

Noinhan vaikeutettiin maajussien sivubisneksenä harjoittamaa veneiden kuljetusta.

Ja toisaalta samalla tuli helpotus B-luokan ajoneuvosta ettei sillä enää tarvita lupia vaikka esim. tavarataksia ihan työkseenkin yksityisyrittäjänä ajaisi

Sitten on vielä Euroopan määräykset, jotka saattavat poiketa/poikkeavat Suomen säännöksistä esim ammattipätevyyksien osalta. Jossain Italiassa on sakotettu traktorilla, kun ei ajokortissa näy traktorin kohdalla ajooikeutta, vaikka se sisältyy b luokan ajokorttiin

Italiassa voi olla mitä vaan. Ranskassa on pitänyt olla erillinen ammattipätevyyskortti. Ajokorttiin merkitty ammattipätevyys ei ole kelvannut, vaikka se on kansainvälisesti laillinen.
Ruotsissa, jos lastaa auton yli 3,5 tonnin painoiseksi, niin seuraus on kortitta ajo, jos C kirjainta ei ajoluvasta löydy. Tämän tietää varmaan kaikki, jotka ajavat kokonaismassaltaan 3,5 tonnisella matkailuautolla Ruotsissa.

Käsittääkseni vaatii kuitenkin ilmoituksen Trafille ja auto olisi rekisteröitävä luvanvaraiseen liikenteeseen.

Jos olisi kuorma-auto, bensakoneella, josta 50% olisi kuormatilaa ja toinen puoli asuintilat, niin sehän olisi ajoneuvoverosta kokonaan vapaa?

Itseasiassa "luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen", ellei autolla ajeta myös taksia, jolloin se on "luvanvaraiseen liikenteeseen". Ja alle 2.5tn kok.massaisella ei tarvita edes Traficomin ilmoitusta, vaikka ajoneuvon luvanvaraisuus on sillonkin merkittävä rekisteriin

Euroopassa on hienoja toteutuksia mitä BE-kortilla voi ajaa kun C-kuskit on vähän vähissä, esim umpikopilla oleva pakettiauto jossa on kiinteä perävaunu

Siis millainen? Paku, jossa on perävaunu, vai mistä on kysymys?

Tarkoittanet puoliperävaunua? Ja kyllä se on myös kotimaisella lainsäädännöllä mahdollinen, kunhan veturi eikä vaunu ole 3.5tn painavampi (=7tn yhteensä)


Tämän lisäksi myös tuota täysperävaunukalustoa on alkanut jo tulemaan BE-luokkaan kun taannoinen työntöjarrun ongelma näistä saatiin korjattua sähköjarruilla, mutta edelleen ne painorajat on tasan samat

^
Mutta, jospa on C1E kortti, niin voipi olla B-luokan veturi, jossa puolikas perässä ja kokonaispaino onkin jo 12 tonnia.
Käsittääkseni nuo puolikkaat lava-autoon kytkettynä ovat monesti juuri sellaisia. Saisi aika hulppean matkailuvaunuyhdistelmän.

Paku jossa on perävaunu, B-kortti, kokonaispaino 4250kg https://www.youtube.com/watch?v=QdCPCcER01k

Tai vähän toisella tapaa https://www.youtube.com/watch?v=8v6G8IgWhrg

Puoliperävaunulla saa tietysti vielä enemmän lastia.

Tuohan on ovela. Saa vähän raskaamman kikaleen kuskattua, eikä tarvitse edes ammattipätevyyttä, eikä piirturiakaan. Mahtaako kelvata Puolan ulkopuolella, saatika Suomessa?

Toki kelpaa.
https://koneporssi.com/autot/man-tge-pa ... ntavuutta/

Katos vaan. Suomen virkamiehet tosin uhittelee tekstissä, että vaatisi C1E kortin. BE vain tietyin edellytyksin. Se suurin etu tulee siitä, että ei tarvita ammattipätevyyttä, eikä piirturia. C1, tai C1E kortti on helppo rasti, mutta ammattipätevyys on jo kynnys. Ei ole sellaisia kuskeja saatavilla.