Terve!

Olisiko kenelläkään tietoa, miten tuota pimeyden ruhtinaan kehittelemää ruiskupumppua oikein ohjaillaan? Eli, kuinka Lucas-pumpun tyhjäkäynnin säätely pelaa?

Nyt on tullut vastaan ongelma, jossa tyhjäkäynti heijaa 450-700 kierroksen väliä ja kone sammahtelee. Onko tyhjäkäynnille jonkin sähköinen ohjaus vai miten tuo pelaa?

Vähän pumppukeskusteluja toisaalta...

http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... ight=lucas
http://www.mersuforum.net/forum/viewtop ... E4k%E4ynti

Ja kaavioita tarjolla? http://www.detali.ru/webcat1.aspx?MID=VLY

Ettei nyt vaan olis joku sähköisen pumpun piuha huonolla kontaktilla..? Itse veikkaisin tuota kampiakselin asentotunnistinta, joka "kytkinkoppaan" tulee ja siitä haistelee moottorin pyörintää. Se kun on ainua mihin on koskettu, ja tuo syöttipumppu saa oleellisen käyntitietonsa vain sen perusteella... Joko se anturi, sen etäisyys hammastuksesta mitä lukee, tai sen anturin piuhat, näistä lähtisin tuota ongelmaa hakemaan...

Tuollai kirjottelin yksityisellä viestillä. Kyseisellä pumpulla ei ole erillistä tyhmäkäynninohjausta, ainakin siten olen asian ymmärtänyt. Vaan käykös se muuten hyvin, eli tyhmäkäyntiä korkeammilla kierroksilla..? Mites aiempi vauhtipyörä, onkos nyt sitten vetolevyssä varmasti vastaavat koloset vastaavissa kohdissa..? Tuo pumppaamo kun sen infonsa moottorin pyörimisestä saa vain tuolta...

No juu... Vika löytyi.

Oli ranskalainen insinööri suuressa viisaudessaan laittanut kierrosnopeusanturilta tulevaan johtoon napaisuuden kääntäjän. Tuosta kääntämällä alkoi kissa kehrätä jälleen...

Tyypillinen vika mitä taas on Megasquirt-porukalla induktiivisella anturilla varustetuissa sovelluksissa. Anturin ja VR-muuntimen piuhat ristiin ja taas mennään...

Olis muuten ollu seuraava mitä olisin tyrkyttäny YV:llä, mutta ei ihan heti olis tuota uskonu että annetaan edes vaihtoehdoks tuollasta..! Siis tehtaan tekemänä, tällätä anturin piuhoja kumminpäin tahansa, mutta tähän saattaa olla syynä se, että antureissa on valmistajasta riippuen toisinaan navat eripäin..?

Joo ei uskoisi jos ei itse olisi kokenut.eli väli piuha joka kääntää piuhat.
Ja vikaa tuli haettua,jos vaikka mistä.
Ohessa kuva.

Xm on sitten kotona. Tosin vielä hieman kikutellä haluaa hän, itsetietoinen ranskatar kun on.

Tyhjäkäynti pörisee sellaista reilua tonnia ja kaasua nopeahkosti painaessa koko vehjes sammuu...

Paras syyllisarvaus on tällä hetkellä kaasupetaalin asentotunnistin vai mikä se on nimeltään. Härpäke, johon tulee kaasupedaalilta vaijeri ja joka muuttaa nilkan ojennuksen sähköiseksi. Tämä härpäke vaihdettiin, jotta saatiin liitäntä kikkivaijerille. Voipi olla, ettei olisi pitänyt, vaan sen sijaan rakentaa mekaaninenpuoli vanhaan. Ovat erään huhun mukaan keskenään sovitettuja, ruisku ja tuo tunnistin.

No, illalla tuo selviää, kun saan alkuperäisen tunnistimen kokeiltavaksi.

Jasu tuossa jo arvioikin toisella palstalla tämän Luukaksen ominaisuuksia ja olen samaa mieltä, että vaste pedaaliin ei ole johdonmukainen: joskus lähtee ja joskus ei vaikka kierroksia koneessa olisi kohtalaisesti.

Tämä siitä syntyy kun pimeyden apostoli Luukas ja insinööri-Pierre lyövät päänsä vastakkain.

Joko se automaagi siirtää voimaa eteenpäin?

Kyllä sillä puolitoistasataa kilometriä jo ajettiin. Tosin en itse ole vielä ajanut metriäkään... Käyntiongelmaa koitan ratkoa.

Ei auttanut pedaalin asentotunnistimen vaihto. Toisaalta tietokonekaan ei ole se sama, joka autossa oli aiemmin..

Eli tilanne on edelleen se, että tyhjäkäyntikierrokset ovat kovanlaiset (kieroslukumittarin näyttämää 900 selvästi kovemmat) ja painettaessa kaasua nopeasti (tai ehkä jonkin kierrosrajan yli, testien määrä liian rajallinen varmaan mielipiteeseen) peli sammuu.

Kompuutterin voisi palauttaa alkuperäiseksi, mutta toisaalta petaalin asentotunnistin ja vauhtipyörän kierrostunnistin ovat samasta autosta otettuja.

Miten tuo vauhtipyörän kupeessa oleva kierrostunnistin pelaa? Mitä se siis katsoo vauhtipyörässä?

Jos oikein muistan niin vauhtipyörän anturi on ns. Hall-anturi eli periaatteessa kait samanlainen kuin abs-anturitkin. Vauhtipyörässä on kolo (vai oliko niitä kaksi vastakkaisilla puolin) jonka ohittaessa anturin syntyy tilamuutos. Anturin piuhat ainakin Y3:ssa menevät suoraan ecu:lle.
Y3:ssa mekaanisella pumpulla tuolla ei ollut muuta virkaa kuin toimia kierroslukumittarin anturina, tässä on tilanne oletettavasti kokonaan toinen.

Saamieni tietojen mukaan tuossa automaagin vauhtipyörässä ei ollut mitään muita koloja kuin startin hampaat. Mutta aika vilske käy anturilla tilaa vaihtaessa, jos noita hampaita laskee...

Onkohan automaagin vauhtipyörä kumminkin erilainen tässä mielessä, verrattuna manuaalin vastaavaan? Toisaalta, anturi on nypätty automaatillisesta kuin myös kompuutteri...

Mistä kierroslukumittari ottaa tietonsa? Tuskin suoraan anturilta tulevasta karvasta. Siis mittaristossa näkyvä viisari.

Anturi on induktiivinen malli, ei Hall-anturi. Kuten ABS-anturitkin, induktiivisia ovat nekin...

Ei se anturi ainakaan startin hampaita lue, jotain muuta siellä luettavana oleman pitäisi..! Vaan jos se kerran muuten käy, niin tuskin siellä ihan vääränlaista tietoakaan tulee..? Jäisi kokonaan käymättä, kun saman tiedon perässä se käynti on, niin tyhmäkäynti kuin muukin...

Y3/Y4 -eroja ei tässä kannattane painottaa, erot on syöttipumpun sähköissä/sähköttömyyksissä. Sähköttömän pumpun kanssa kyseinen anturi lukee kahta uraa, joista sitten EGR:n purkki keksii kertoa kierroslukumittarille pulssit.

Pitäisköhän se nyt palauttaa kuitenkin takaisin niille osille millä se varmasti on käynyt, ja sitten taputella se kick-down -vaijeri vain siihen tavalla tai toisella..? Ja jos se ei sitten suostu käymään edes palautetuilla palikoilla, niin sitten siinä vauhtipyörä-vetolevymuutoksessa on ero...

Kompuutteri on on Matkahuollossa tulossa... Laitan sen paikoilleen, jahka käsiini saan.

Ei auttanut kompuutterin vaihto. Tänään on vuorossa käyntinopeusanturi, viimeinen komponentti, joka ei ole auton orkkis.

Anturi on aika kivassa paikassa turboputken alla...

Ei auttanut anturin vaihto. No, samat numerot näkyivät olevan päällä, joten ei olisi pitänytkään vaikuttaa. Sen verran tuo vaikutti, että käytös napaisuuden kääntäjä irti poikkesi hieman. Tuolla orkkisanturilla ryntäsi heti, kun naapurista lainatulla rötpötteli ensin hetken ja sitten rynnisti vasta.

Oudointa tässä on se, että ensimmäinen koeajo ajettiin ilman kääntäjää vailla ongelmia. Ongelmat alkoivat, kun auto seisoi yön yli. Tuo ryntäily alkoi aamulla startatessa. Ja siis vaatii fyysisen johdon lisäämistä loppuakseen

Seuraavaksi vaihtuu moottorin johtosarja... Silloin kaikki johdot ovat samasta autosta.

Huomenta!

Ennenkuin lähden koneen johtosarjaa vaihtelemaan, niin heitänpä kysymyksen. Onko tuo kääntäjäjohdon pätkä sidonnainen automaattilaatikkoon? Eli, onko esim. automaatin vauhtipyörässä jokin sellainen ero, että tuo kääntäjä tarvitaan?

Tämähän ei selitä sitä mysteeriota, miksi tuo kone toimi hetken ilman... Vanhasta muistista

Apuahan meikäläisestä ei ole, mutta ehkä voin silti sympatiaa jakaa. Joskus nuo vähän koettelevat, mutta eiköhän se sitten palkitse, kun taas toimii

Sovin juuri jatkavani mersulla ajelua. Onneksi on pitkämielisiä naapureita

Moottorin johtosarjan sitten taidan seuraavaksi vaihtaa, kun en muutakkaan keksi. Sarjan pitäisi ilmaantua huomenna Taaborin juurelle.

Ps. Sattuuko kenelläkään olemaan ylimääräistä mekaanista pumppua? Jos meinaan sinne asti joutuu menemään ongelman ratkaisemiseksi...

Kyllä sitä logiikkaa alkaa citikastakin löytyä...

Nykyinen vauhtipyörä on autosta, jossa oli mekaaninen ruisku. Vauhtipyörän ulkolaidassa on kaksi koloa, joista tunnistetaan kierrosnopeus. Alkuperäisessä vauhtipyörässä oli neljä hammasta ja taasen '99 automaatissa neljä koloa.

Eli, kolo vs. hammas => kääntäpiuha tai ilman. Ja kaksi koloa vs. neljä => mekaaninen tai sähköinen pumppu.

Huomen illalla koitan ehtiä jyystelemään vauhtipyörän reunaan pari lisäkoloa. Pitäisi onnistua melkein purkamatta mitään, kun startin vieressä tuo reuna näkyy reilun viiden sentin matkalla.

Saapa nähdä kuinka onnistuu.

Pura ja kokoa, pura ja kokoa, pura ja kokoa... pieni tilannekatsaus.

Tästä projektista on tullut todellinen instant XM -kurssi...

Vauhtipyörään tuli jyystettyä pari lisäkoloa. Tuo jyystäminen kertoi sen, että olemme tehneet oikean päätelmän tyhjäkäynnin suuruuden ja ohjauksen suhteen. Härveli on vain niin tarkka merkkien muodolle ja sijainnille, ettei käynti ollut operaation jälkeen ihan vakaata, vaikka kyllä oikealla hehtaarilla. Lisämausteena oli vielä se, että ajossa, kierrosten noustessa, peli sammui.

Siispä laatikko irti koneesta ja vauhtipyörän vaihto. Tuo vaati apurungon pudotusta yms. Ja tunteja kului kahdelta rasvanäpiltä puolitoista päivää.

Auto käy nyt tasaista tyhjäkäyntiä ja laatikko toimii, mutta... Vauthtipyörä tapaa yhdessä kohdin kierrosta moottorilohkon päähän. Olisi yhdet välilevyt pitänyt laittaa toiseen järjestykseen... Levyt on kyllä laitettu samaan järjestykseen, kuin autossa, josta vauhtipyörä on otettu. Huhun mukaan automaattivarusteisien autojen koneen lohkot ovat paremmin viimeistellyt ja tuon puutteestakohan johtuu tämä pieni kosketus tuossa omassa.

Summasummarum... Laatikko pitää vielä kerran repiä irti koneesta ja laittaa paksumpi välilevy vauhtipyörän ja kampiakselin väliin. Ja mikä pahinta, erinäisistä syistä tuo operaatio osuu Morva-viikonloppuun . Kun toiset nautiskelevat Morvan iloisesta citikkatapahtumasta, minä olen painimassa XM:n kanssa omassa tallissa. Noh, citikkaviikonloppu sekin.

Kyllä nyt koitellaan...
Sun pitää nyt vastineeksi kiertää kesällä ja syksyllä kaikki tapahtumat läpi kun nyt keväällä kaikki tuntuu jäävän väliin.

Juu, jollain tätä pitää kompensoida.

Onko ketään pääkaupunkiseudun asujaa menossa Morvaan? Olisi vähän romppeita kuljetettavana...

Ei se aina helppoa ole. Jos tämän jälkeen jaksaa vielä XM:n kanssa touhuta, niin sitten voi sanoa, että rakkaus on aitoa

Ilmankos siellä päässä on ollut niin hiljaista... Mutta kyllä nuo tekniset onkelmat tuppaa jollain tapaa ratketa. Kunhan niitä ei tule liikaa kerralla.