Minä taas tyhmiä kyselen.

Tuli hylky raidetangon ulkopäästä ja innostuin jumppaamaan sen itse paikalleen. Hyvin meni ja ehkä kulmatkin on lähellä totuutta.

Sitä jäin miettimään kun uutta laittaessani huomasin että raidetangon mutteri ei käänny vaan se koko raidetangon sisäpään pallonivelessä oleva tanko (jossa on se mutteri ja kierteet) kääntyy. Sain sen kiristettyä uuteen osaan, mutta sainko nyt sitten sen sisäpään jotenkin keturalleen vai pyöriikö se sisäpäässä oleva pallonivel vapaasti ympäri?

Uskaltaako lähteä muksuja kuskaamaan vai köröttelenkö kiltisti huoltoon.

Lisäyksenä vielä, että kun en ollut vielä uutta päätä kiinnittänyt niin olin löysäileväni mutteria muutamia kierroksia ennen kuin tajusin että koko tankohan siinä pyörii.

Sinänsä kaikki on nyt kohdillaan. Uusi pää oli saman pituinen kuin vanha ja kierteitä on näkyvissä yhtä paljon (tietysti koska se mutteri ei liikkunut koko aikana ollenkaan ilmeisesti).

Mutta miksi siinä edes on se mutteri jos homman voi tehdä tankoa kääntämällä? Säädön takia tietty, mutta tuohan on mahdottoman helppo saada samaan säätöön kuin ennen vain tankoa kääntämällä. Jälkikäteen huomasin, että mutteri olisi pitänyt avata niin että olisi pitänyt 14mm avaimella tangon juuresta kiinni.

Se mutteri on ulkopään lukitusta varten. Itsekin vaihdoin just raidetangonpään eikä uudessa ollut mutteria mukana.

Miksi Citroenissa ( Xantia ,C5 II) alapallonivelet eivät kestä 30tkm pidempään?. Töyätässä kylläkin kestää, kokemusta on n.15v. Mikä on ideana C5 II etupyörän kääntönivelessä ? Kallis ja vaikea vaihtaa?

Kyllä ne kestää pidempään vaikka 2-300 tkm. Taitaa monien tarvikenivelien laatu olla mitä sattuu..

Oliskohan C5 II (X7):n alanivelen ideana ollut saada loistava ohjaustunto/herkkyys alhaisen kitkan johdosta?
Yläpallo joka on tavallinen kantaa painon ja osan pyörän sivuttaisvoimista ja alanivel pelkkiä sivuttaisvoimia. Kun alanivel on tehty CARB-laakerilla, joka siis on SKF:n tuotemerkki tynnyrirullalaakerille, saadaan siihen nivel joka kääntyy lähes kitkattomasti ja sallii pieniä akselin ja pesän kulmavirheitä. Eli kyseinen laakeri on pelkkä säteislaakeri ja siinä on noin 2-3 mm sisäistä aksiaalivälystä luonnostaan. Nyt kun yläpallo ja tämä alanivel ovat samassa "jäykässä" joustinvälitukikäikäleessä kiinni, ei alanivellellä pitäisi olla katsastuksessa havaittavaa pystyvälystä vaikka PSA-ohje sen virheellisesti salliikin. Laakerilla itsellään kyllä saa olla välystä, ja pitääkin, mutta jos katsuri sen havaitsee se tulee pääosin yläpallon välyksestä ja pieneltä osin sen alumiinisen välituen joustosta. Tämän FRIP niveleksikin kutsutun laakerin kuntoon(epäkuntoon) on yhdistetty myös toisinaan näissä esiintyvä häiritsevä rengasmelu. Melu itsessään lienee jonkinsortin resonanssi jonka herätteenä on asfaltin karheus ja renkaan oma resonanssi herää soimaan niin että melu johtuu runkoon. Tämä tapahtunee erityisesti silloin jos FRIP on kulunut/kuiva tai yläpallon niin kulunut että laakerin sisäinen päittäisvälys loppuu? Nämä alumiiniset välituet on myös aika letkuja ja saattaa ajansaatossa venyä jolloin FRIP voi olla välyksensä päässä eikä keskialueella jossa pitäisi. Sen laakerin tassun ja pyörän napakappaleen rakoa voi seurata tai verrata puolien välillä. Jos on eroa voi johtua tästä tai luultavammin kuluneesta yläpallosta.

Ovat sitten laittaneet tarvike FRIP laakerin kokoonpanossa ranskassa, 150tkm nyt ajettuun C5:een Toivotaan että ABS anturi ei vahingoitu vaihtotyössä. Ja nämä vanhemmat, perinteiset pallonivelet eivät, kestä pyhätöntä viikkoakaan

Kyllä Xantian nivelet kesti yli 200tkm kevyesti, tukivarsien puslat ei meinanneet sit samaa kestää pehmeämmillä palloilla ajettaessa.

No nyt lipsahti puurot ja vellit sekaisin hämäävän kysymyksen ja otsikon takia...FRIPpiä ei ole C5 II:ssä eikä muissa aiemmissa MacPherson versioissa. Niissä ihan perus alapallo. "Kääntönivelen" muodostaa jousisylinteri.
FRIP löytyy 407, C5 III(X7), C6 ja oliko vielä 508:n jossain GT versiossa?