Käy pian niin että leikkaus onnistuu mutta potilas kuolee..

Tänään Iltalehdessä:
Miten tämä nyt pitää ymmärtää; toisaalla vaaditaan että lisää maahanmuuttoa, muuten ei Suomen talous pelastu, ja sitten kuitenkin täälläkin kerrotaan ettei mitään töitä ole osaavalle suomalaiselle saatavilla.

Nykylinjoilla tänne ei kyllä moni töihin tule ja säästämällä sitä kasvua ei ainakaan saada.

Ja omalla alalla (suunittelu, konsultointi) kaikki pitäisi tehdä halvalla.
Palkat alkaa olla ko. alalla todella alhaalla. Kouluttamaton "perushommia" tekevä pärjää kohta paremmin.

Tämä konkretisoituu parhaillaan Raumalla. Kaupunginhallitus ei myönnä lintuharrastajille rahoja uuden lintutornin rajentamiseen, koska sama yhdistys estää kaupungin suunnitelmat sataman laajentamiseksi...

Lintuyhdistys valitti sataman pengertiestä, jonka jälkeen Rauma torppasi lintutornin rahat – ”Siitä se motivaation puute lähti”

Rauman seudulla koko ikäni asuneena voin kyllä kertoa, että siinä on sellainen pysähtyneisyyden ja valittamisen tyyssija ettei toista tästä maasta löydy. Kaupunkiin on ainakin 15 vuotta puuhattu pientä kauppakeskusta, mutta muutama valittaja hannaa koko ajan vastaan, koska UNESCOn maailmanperintökohde Vanha Rauma ilmeisesti palaa maan tasalle sinä päivänä kun kyseinen kauppakeskus avataan...

Noissa isommissa talouksissa kotimarkkinoiden katsotaan tuottavan samanarvoisesti hyvinvointia maahan kuin vientiyrityksetkin.

Suomi on kuitenkin pieni talous, jonka on pakko tuoda tänne monia tuotteita yksinkertaisesti siksi, ettei niitä ole realistista täällä itse tuottaa.

Pitäisi hyväksyä se, että vientiyrityksillä on aivan erityinen arvo tälle maalle: vientiyrityksiä pitäisi hoivata kuin kukkaa kämmenellä.

Se, että otetaan lainaa ja jaetaan rahat yhteiskunnan huono-osaisille ei kasvata maan vientiä millään logiikalla. S-marketin ja Lidlin myynti kasvaa, mutta ne eivät ole vientiyrityksiä.

Miksi vientiin suuntautunut yritys asettuisi Suomeen? Onko meillä tarjota hyvä, keskeinen sijainti? Onko meillä tarjota edullista ja tasokasta työvoimaa, nyt ja tulevaisuudessa? Halpaa energiaa, geopoliittisesti vakaa ympäristö? Luonnonvaroja? Rahoitus? Mahdollisuus yhteistyöhön muiden kasvavien yritysten kanssa? Kasvuputkeen päässeitä yrityksiä, joiden imussa on helpompi kasvaa itsekin?

Lohdullista on, että joihinkin noista kysymyksistä vastaus on kyllä.

Meillä on esim. vakaa kallioperä, joka mahdollistaa mm. SMR-voimalat ja turvalliset datakeskukset. Meillä on puhdas luonto ja eri vuodenajat, jotka mahdollistavat eksotiikan tarjoamisen turisteille. Ihan noin vain esimerkkeinä, että sitä "vientiä" voi olla myös aineetonta. Ei sen tarvitse aina ja joka kerta olla sitä pelkkää bulkki sellua tahi teräsrullia.

Olihan meillä Nokia, on täällä osattu bulkkia jalostetumpaa tuotetta tehdä.

No, Nokia päätyi liiketaloustieteen kurssien opetusmateriaaliksi.

Suomen valtio saattaa päätyä samalla tavalla kansantaloustieteilijöiden opetusmateriaaliksi.

*********
Nokiasta tuli mieleeni...
Missä maassa ne kumisaappaat nykyisin tehdään?

Tuollahan ne on sivun lopussa lueteltuna
https://www.nokianjalkineet.fi/vastuull ... lkineissa/

Kahta lukuunottamatta kaikki valmistajat ovat Kiinasta. Noille kiinalaisille sertifikaateille nauravat kai aidanseipäätkin.

Berner näemmä noita kiinankamoja perinteisellä suomalaisnimellä kaupittelee. No, eihän niitä onneksi pakko ole ostaa.

Äkkiseltään näyttävät myös Tretornit tulevan Kiinasta, mutta se ei ole mulle mikään ongelma: ruotsalaiset joutavat itse suremaan omat menetyksensä. Taksiuudistajakin taisi siirtyä Ruotsiin töihin, joutaa.

Nokian kontiot tehdään Euroopassa (Serbia ja Slovakia).

Tunnin juna on kuitenkin pakko saada Orpolle!

Eikös tämä ole Marinin hallituksen ideoima ilmastoteko, vihreä siirtymä, ei kai siitä voi peruuttaa...
https://www.vihti.fi/blog/2019/01/15/tu ... mastoteko/

https://valtioneuvosto.fi/-/1410829/val ... en-1213709

Kuinkas sattui, kumpikin maa on tunnettu siitä, että tuntevat sympatiaa Venäjän kansan kasvavia tilatarpeita kohtaan.

Kun tieliikenneyhteyttä parannetaan (vrt. Turun moottoritie) niin suurempaa nopetta käyttävät lähes kaikki autoilijat. Kun jollekin välille avataan nopea raideyhteys, vain pienellä osalla ihmisistä on varaa tuota nopeaa junaa käyttää. Erityisen kalliiksi nopea juna tulee sellaisille, jotka taittavat Turun ja Helsingin välin usein; kerran vuodessa matkustava jaksaa kyllä kalliinkin lipun maksaa, mutta ajansäästö jää vuositasolla merkityksettömän pieneksi.

Kannattaisi panostaa siihen, että junamatkan aikana on mahdollista työskennellä tehokkaasti. Junamatka saa kestää vähän pidempäänkin, jos junassa käytetty aika tulee hyödynnettyä tehokkaasti. Nettiyhteydet junissa eivät ilmeisesti vieläkään ole liian hyvällä tasolla.

Mitäköhän ihmettä sä taas höpäjät. Ihan kokemuksesta tuolle Hki-Tku välille tulee noita junalippuja osteltua vähän silloin tällöin, niin edullisimmillaan puhutaan jopa alle 5€/nokka hinnoista. Tuossa saa olla jo melko keponen kaasujalka kaverilla joka tuon välin vieläkin edullisemmin painaa menox - puhumattakaan kuinka sen matkan aikana voi relaa vaikka läppäri sylissä leffoja tiiraillen, tai vaikka tätä forumia lueskellen

HiTec, tätä minä höpäjäsin:
- Kun rakennetaan nopea moottoritieyhteys, niin lähes kaikki tienkäyttäjät ihan oikeasti ajavat matkan aiempaa nopeammin. Jopa raskas liikenne, mutta tietenkin henkilöautot pystyvät paremmin nostamaan nopeuttansa. Siis ihan köyhimmätkin autoilijat.
- Kun jollekin reitille avataan ultranopea junayhteys, vain pienellä osalla kansaa on varaa käyttää sitä. Toki vähän köyhempikin pystyy kalliimman junan valitsemaan, jos matkustaa reitin vain kerran tai pari vuodessa; parista matkasta ei vain mitään merkittävää ajansäästöä synny. Uudesta, hienosta ja nopeasta junasta huolimatta tavis joutuu lippuhintojen takia edelleen rytkyttämään päivittäisen työmatkansa sillä samalla, vanhalla junalla kuin ennenkin.

Ymmärsit eron? Moottoritiet päätyvät aina koko kansan käyttöön, luksusjunat välttämättä eivät?

*********
Lisäksi mietin, että jos siinä vanhassa hitaassa junassa on hyvät edellytykset tehdä työtä, niin sitten siitä vähän pidemmästä matka-ajasta ei ole niin paljoa haittaa. Junia voi siis parantaa jollain halvemmallakin tavalla kuin tekemällä niistä nopeampia.

Lisäksi, kuten itsekin totesit, HiTec, nykyiset junat ovat jo nyt usein erittäin kilpailukykyisiä vaikkapa oman auton käyttöön verrattuna.

Vai että tunnin juna... Mitähän tuo oikeasti maksaisi? 3, 5, 7 vai 12 tuhatta miljoonaa €? Helsingin rautatieasemalta hanat auki ja 2 mimuutissa nopeus 250 km/h. Tietenkään ei olisi aikaa pysähtyä esim Kirkkonummella, Vihdissä, Lohjalla, Salossa, tai muissa radanvarren kunnissa, mutta olisivathan Suomusjärveläiset taatusti onnesta soikeina, kun NIIN nopea juna vilahtaa vihreästi tuosta ihan vierestä. Luonnollisesti (heh heh) kaikki puut 100 m leveydeltä pitäisi kaataa pois, mutta sehän on juuri sitä vihreää siirtymää, metsästä sellutehtaalle. Myös maaseutukuntien viljelijät huokaavat helpotuksesta, eipä tarvitse enää tuotakaan kymmentä hehtaaria kylvää ja kyntää, kun ratahallintokeskus (tai joku muu instanssi, jonka nimi ei viittaa mihinkään) onneksi pakkolunasti maat halvalla.

Ja entäs sitten kaikki julkisia palveluita tarvitsevat, niiden kuluttajat tai tuottajat? Kuinka monta työpaikkaa pitää lopettaa, hoitolaitosta sulkea, sairautta vähentää, että saadaan tuo TUNNIN JUNA maksetuksi? Ei tietenkään yhtään. putlerilla on rahaa, ja Suomi ottaa tuon 12 miljardia lisälainaa suit sait. Jos ei muuten, niin valitaan poikkeuslailla Marin elinikäiseksi pääministeriksi. Sanoohan vanha demarikansa sananlaskussakin, että "velka on veli maksettaessa, veljenpoika otettaessa".

Jokaisella työttömälläkin on varaa tuossa junassa, ah niin vihreästi, matkustaa. Varsinkin korvauksen maksupäivänä, jos ja kun jättää muut laskut maksamatta. On se vauhti niin ihanan vihreää.

Ja me syrjäseutulaiset voimme hyvin myydä sadantuhannen arvoiset, mutta kymppitonnin hintaiset, asuntomme vaikka venäläisille, tai sieltä suunnasta rynnäköivien siirtolaisten majoittamiseksi perustettaville kansainvälisille yhtiöille. Voimme muuttaa tuon radan varteen rakennettaviin 250tuhatta maksaviin yksiöihin, ja ihailla junien nopeutta, ja sitä, kuinka nopeasti tuo ihanan VIHREÄ SIIRTYMÄ vilahtaa ohitsemme.

No on tietysti kun autoilijan pitää maksaa sen junamatkustajankin kulut, onneksi autoilut sähköistymisen myötä nekin maksut pienenee, mistä lie rahat sit jatkossa.

Kyllä, eikä VR ole koskaan harrastanut mitään premium-hinnoittelua erikseen joillekin junilleen, vaan siitä ne on samasta pakasta vedettyjä ihan joka ikinen. Joskus voi olla jopa niin että se hitaampi, kenties jopa useampia vaihtoja sisältävä junayhteys on kalliimpi kuin suora, nopeampi yhteys. ja tämän tiedän tosiaan han kokemuksesta mitä noita Hki-Tku lippuja olen tässä jo vuosien ajan ostellut.

Eli tuo koko ajatuksesi menee ihan päin metsää siinä kohtaa kun ajattelet tuon "tunnin junan" olevan mukamas jotain harvojen herkkua ja tavis joutuisi silti yhä tyytymään näihin nykyisiin. Ihan täysin tuulesta temmattu, totaalisen vailla faktaa oleva juninen perseily kyseessä, eikä yhtään mitään muuta.

Junien hinnoittelu on jo nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa tulee olemaan kyseisen vuoron haluttavuudesta ja lipun ennakkoajasta riippuvaiset. Onko pakko änkeä itsensä just siihen tiettyy vuoroon, vai olisiko kentien se 30min päästä lähtevä seuraava parempi, koska se voi olla jopa puolet halvempi. Tai voisiko sitä mitenkään ajatella ostavansa sen lippunsa esim. 2vko etukäteen, eikä vasta just sillä viimeisellä minuutilla, sillä nuo "äkkilähtö" liput voivat olla jopa 5-6x kalliimpia.

Turkuun pääsee nykyistä nopeammin paljon halvemmallakin keinolla, vaihdetaan moottoriteiden rajoitukset 130-140km/h

Onko sulla joku kristallipallo josta näet että tunnin junan operaattoriksi tulee VR?
Itse päästelin perjantaina 200km/h Arlandan lentokentältä Södertäljeen, halvin kakkosluokan lippu ja juna todella siisti kokolattiamattoineen ja uudeltanäyttävine penkkeineen, hiljainen eikä kolistellut tai kallistellut eikä kiihdytykset ja jarrutuksen tuntuneet yhtään (kaksi väliasemaa). 225 kruunua maksoi se ilo vartin ennen junan lähtöä ostettuna. Ei ollut valtiollinen toimija, eikä semmoisia mulla kyllä ikäväkään tullut tuossa kyydissä. Toki ei perse kestäisi tuommoista työmatkana (2krt/pvä), mutta eipä se autoilukaan houkuttele tuolla matkalla. Ei tullut katseltua sillä silmällä että soveltuisiko etätyöskentelyyn matkan aikana, ainakin muilla matkustajilla tulisi ahdasta jos elektroniikkakorjaamon pystyttäisi.

Miten hemmetissä miljardin euron junan liput voivat *keskimäärin* maksaa saman kuin vanhan, hitaan puksuttimen?

Vaikka melkein sosialismissa eletäänkin, niin ei myyntihintaa voi täydellisesti erottaa tuotantokustannuksista.

Yritetty toki on, mutta se kokeilu ei päättynyt hyvin.

Toki ihan kapitalistisetkin lentoyhtiöt myyvät yksittäisiä penkkejä tappiolla, mutta kyllä koneiden pitää *keskimäärin* kannattavia olla.

Junien kohdalla oikeaan kannattavuuteen ei välttämättä edes yritetä päästä, mutta kyllähän niidenkin kanssa tähdätään siedettävään tukitarpeeseen. Aikaisemmin valtion tukipiikki saattoi olla rautateiden suuntaan apposen auki, mutta tuskin enää tulevaisuudessa.

Jätetään perseet tekstistä pois, eivät sovi meidän kummankaan tyyliin. En ole koskaan väittänyt olevani junahinnoittelun asiantuntija; jos jotain menee pieleen, oikaise ihmeessä, mutta mieluummin nätisti.

- Jos tukipiikki ei ole rajaton, voidaan superjunien *keskimääräiset* lippuhinnat painaa alas vain rahastamalla hitaampien junien matkustajilta *keskimäärin* ylimääräistä. Kovin suurta halua tähän noiden junien käyttäjillä tuskin on, joten mielestäni on realistista olettaa, että superjunien käytöstä tulee *keskimäärin* kallista. Niin pieniä ovat arvaten perusjunien lipputulot, ettei niillä edes teoriassa voisi superjunien tuotantohintoja kompensoida.

No voi herran jestas! Ei se juna maksa miljardia, vaan tuon nykyisen radan kunnostus maksaa s.e. sillä voi painella menox nykyistä lujempaa.