Terveeks, miten Hdi-koneiden hehkujen virrat on ohjattu eli esi/jälkihehkutus, niiden ajoitus ja mistä kaikista pisteistä järjestelmä saa tietoa hehkutustoimintaan. Löytyykö keneltäkään sähkökuvia hehkujärjestelmästä.

Kyllä tuo hehku on yleensä aina johdettu yhdesta ainoasta releaskista jossa on sisällä aikakytkin mm sille jälkihehkulle. Hommaa Haynes tmsm ei ole montaa kymppiä hintaa.

Täällä on paljon tietoa HDI-koneen sielunelämästä. Kohdassa "Operation" luku 14 on kerrottu hehkutuksen ohjauksesta jne. ja kohdassa "Glowplugs" on (yllätys yllätys ) lisää tietoa itse hehkuista ja jonkinlainen kytkentäkaaviokin löytyy...

Eli käytännössä ECU ohjaa hehkuja haluamallaan tavalla. Pakkasella kun lähtee ajeleen niin hehkut menee päälle ja pois ajossakin jonkinaikaa. Tuon huomaa kun ajovalot välähtelee.

Ja eiköhän tuo nuo ajoitukset tutkaile moottorinlämmön perusteella ja varmaan imulämmönkin jne.

Itse asiassa ei noin, vaan jälkihehkutus on päällä yhtäjäksoisesti max. 3 min (kohta 14.3), riippuen lämpötilasta.

Se valojen vilkkuminen on luultavasti peräisin tuosta jäähd.nesteen lisälämmityksestä (kohta 15), jota voi olla päällä jopa yli 1 kW...

Ei kai xantiassa ole mitään jäähdytsnesteiden lämmitintä. Tai siis on eberi mutta se ei toimi.

Kiitos vinkeistä, hyvät sivut.

Miksei olisi? Omassa -00 pökötissä ainakin on... Samaa tekniikkaahan näissä on käytetty.

Kyllä nykydieseleissä on vedenlämmitysvastukset koska dieselien hyötysuhde on jo niin suuri että vesi ei lämpeä tarpeeksi.
Vastukset lämmittää vettä ajon aikana jopa 2 kW:n teholla ja virta todella kiskotaan laturilta.

Juu onhan noissa niitä vastuksia mutta xantiassa ei pitäisi olla, en ainakaan ole löytänyt... Ja jos siellä jotain vastuksia olisi niin kai sieltä lämmintäkin sitten tulisi. Pösöissähän noita on ollut kun niihin ei tehtaalta laitettu eberiä/webastoa. Isäukolla oli jossain vaiheessa saman ikäinen 406 ja siitä kyllä alkoi pukkaamaan aika lämmintä nopeasti startin jälkeen.

Juu, tuli vaan mieleen että itselläkin on tallin hyllyssä Russekin korjausopas mikä kattaa kyllä tekniikan aika hyvin.

Noita lisälämmityksiä on tosiaan monenlaisia muitakin kuin polttoainekäyttöiset. VAGeella ollut vedenlämmityshehkut jo kauan. Toijjotalla sähkövastus puhallinkanavassa.

Ei se hyötysuhde kovin kummoinen ole, se lämpö vaan menee sen moottorin läpi kulkevan ilmamassan mukana kovin haaleana harakoille. Tosiasiassa polttoainetta kuitenkin palaa samaan tahtiin kuin pienen talon keskuslämmityskattilassa, ilmaa vaan menee niin paljon enemmän että lämpö karkaa sen mukana.

Nuo lämmitysvastukset on yleensä kytketty suoraan laturin vaihtovirtapuolelle jottei tarvita isoja ja kalliita diodeita tasasuuntaimeen, lämmitys kun toimii vaihtovirrallakin. Niin hullulta kuin se tuntuukin niin tuommoinen kilowatin lisätehon ottaminen laturilta ei juurikaan vaikuta polttoaineenkulutukseen koska useimpien kokonaisuuden osasten hyötysuhde samaan aikaan paranee; Öljyt notkistuu, moottori pääsee paremman hyötysuhteen alueelle ja laturinkin hyötysuhde paranee.

Psa hehkuissa jo -90 luvun alausta ollut jälkihehkua 2-3 minuuttia, halusit tai et.
Jälkihehkun saa vältettyä käynnistymisen jälkeen pitämällä kierrokset yli2500rpm joitain sekuntteja.
Säästää akkua, laturia, laturin remmiä ja remmin kiristintä. Ltaurikin kun otta sen kilowatin luokkaa vähintään ja jos samalla remmillä pyöritetään vielä hydr. pumppu, alkaa kumiremmi olemaan kovilla.
Jälkihehkussa ei hehkun merkkivalao pala...

Onko hehkujen jännite sama koko ajan olkoon kyse sitten käynnistyshehkutus tai jälkihehkutus. Mittasin omasta rakkineesta ja mittari näytti hehkutusjännitteeksi 10.8v ja jälkihehkujännitteeksi 13.2v, pitääkö sen olla noin vai onko ohjauksissa vikaa. En ole löytänyt mistään hehkujännitteiden arvoja ja haluaisin tietää mitkä on oikeat jännitteet.

Ovathan akun napajännite ja hehkujen johtojen yli oleva jännite olleet varmasti samat molemmilla mittauskerroilla?

Kuten Laakeri yritti sanoa niin ensimmäinen mittaushan on tehty auto sammuksissa ja toinen auton käydessä. Täyden akun lepojännite pitäisi olla 12,8 V ja latausjännite 13,8-14,4 V. Todennäköisesti kaikki on siis kunnossa, korkeintaan akku on ollut hieman vajaassa latauksessa ensimmäisellä mittauksella. Hehkujen nimellinen toimintajännite on 11 V mutta kestänevät tuon jälkihehkutuksen kerta ovat siihen varta vasten tehty.

Ihan normilta kuulostaa nuo jännitemittaukset.
Hehkussa jos aatellaan että akkujännite olisikin ilman kuormaa 12,8 niin kuormitettuna tipahtaa muutaman kymmenyksen jopa 12 v tasolle ja sitten johtohäviöt eli 1,2-1,5 V. Käydessä latausjännite jo mainittu 14,4 niin häviöt kutakuinkin saman. Mutta sitten on lisäksi vielä sekin että nuo ottavat lämmetessään vähemmän virtaa niin jännitehäviöt pienenee jälkihehkussa.

Ja esim Bosch Duraterm-hehkuissa on säätövastusosa joka hehkun lämmetessä rajoittaa hehkuosan virransaantia, "automaattisesti säätyvä hehkutulppa".

Jep, ja yleensäkin mitattaessa on tärkeää muistaa/selvittää muutama asia, esimerkiksi tämmöiset:
1) selvyys siitä, mitä mitataan
2) mitkä virtapiirin tai muun mittauskohteen asiat pysyvät mittausten aikana vakioina ja mitkä muuttuvat
3) miten mittaus vaikuttaa mitattavaan kohteeseen (esimerkiksi jännitteenjakokytkentä jännitemittauksessa)

Kun nämä asiat on selvittänyt itselleen ennen mittauksen suorittamista, on jo aika hyvät mahdollisuudet onnistua mittauksessa ja saada aikaiseksi hyödyllisiä tuloksia. Helpottavat myös mittaustulosten tulkintaa kummasti.

Mielestäni hyvänä esimerkkinä aiheesta olkoon vaikka autossa kadonneen öljynpaineen merkkivalon vian metsästys - onko vika polttimossa vai sitä syöttävässä piirissä. Yleismittarilla polttimon kannalta mitattaessa saatetaan saada mittaustulokseksi esimerkiksi 12,8 volttia, mutta laitettaessa polttimo paikoilleen valoa ei tule. Moni voisi päätellä polttimon olevan viallinen, no vaihdetaan se. Ei tule valoa vieläkään, toinenkin risa? Vai voisiko olla hapettunut liitos välissä? Ei kai sentään, kun kuitenkin sähköä tulee ja ihan täydet 12 volttia - jopa ylikin! Vai voisiko? Mietitään hieman käytettyjä laitteita... hmm, yleismittarin jännitemittaus... siinähän on erittäin korkea tuloimpedanssi, puhutaan megaohmiluokasta. Paljonkos kolmen watin merkkivalopolttimen resistanssi lämpimänä sitten on... R=U/I; I=P/U => R=U^2/P => R=(12 V)^2/(3 W) => R=48 Ω. Liitoksineen ehjien johtimien ja esimerkiksi johtavassa tilassa olevan öljynpaineanturin (paine<min) resistanssi on melko pieni, olkoon tässä tapauksessa vaikka 0,5 Ω - yleisesti kuitenkin maksimissaan selvästi alle 10 Ω, riippuen mm. johdoista ja liittimistä.

Kun ehjän piirin äärimmäisiin napoihin kytketään jännite, joka on kuormitettuna vaikkapa se 12,8 volttia, joka akun napajännite voi hyvinkin olla, niin silloinhan piiristä kulkee virta I=U/R, jossa R=Rjohdin+Rpoltin, eli I=(12,8 V)/(48 Ω+0,5 Ω)=~264 mA. Koska jännite jakautuu kuormien yli niiden resistanssien mukaisesti, on polttimon yli kytkeytynyt jännite Upoltin=U/R*Rpoltin eli (12,8 V)/(48,5 Ω)*(48 Ω)=~12,7 V, voidaan myös laskea piirin virran avulla Upoltin=Rpoltin*I. Polttimon sähköinen teho on siis tällä hetkellä I*Upoltin=~3,34 W. Kas, mentiin yli nimellistehon - mitä ihmettä? No sitä vain, että nimellisteho on ilmoitettu nimellisjännitteellä 12 V ja tässä tapuaksessa polttimoon kytkeytyi 12,7 V:n jännite. Otetaanpa poltin irti ja mitataanpa kannalta jännite yleismittarilla, jonka jännitemittauksen tuloimpedanssi on vaikkapa 1 MΩ. Jännitteenjakokytkennän avulla saadaan kannalla olevaksi jännitteeksi eli mittarin yli olevaksi jännitteeksi Umittari=U/R*Rmittari eli ~12,8 V. Vaikuttaa siis aika lailla hyvältä? Mittari kertoi sen mikä tilanne on, eli polttimolle tulee jännitettä riittävästi ja poltinhan paloi tosiaan ihan kivasti täydellä tehollaan. Hieno juttu, näinhän voidaan selvittää, onko vika syöttävässä piirissä vai polttimossa, mikäli valoa ei jostain syystä tule - vai voidaanko?

Mitäpä käy, kun öljynpaineanturin liittimeen tuleekin paha hapettuma ja piirin resistanssi ilman polttimoa nouseekin vaikkapa 50 Ω:iin? No, piirissä kulkeva virtahan on silloin edellisen mukaisesti samalla polttimolla ~131 mA (itseasiassa reaalimaailmassa polttimon resistanssi olisi tässä tapauksessa aavistuksen edellistä matalampi koska se olisi kylmä jne, mutta tämä ja muut vastaavat toisarvoiset asiat eivät ole tämän kannalta merkittäviä ja/tai olennaisia seikkoja). Jännitteenjakona saadaan polttimolle ~6,27 V jännite ja näistä arvoista edelleen ~819 mW:n teho. Tuskin tuo ainakaan päivän valossa kovin kirkkaana hehkuisi ja innokas citroënisti juoksee jo yleismittari kourassa äskeisen opetuksen mukaan tutkimaan, onko vika polttimossa vai muualla, kun ei ehjiä polttimoita satu olemaan käsillä, eikä suotta viitsisi kauppaan lähteä. Mittajohtimet työnnetään lampun kantaan ja mittari näyttää 12,8 V eli poltinhan vaikuttaisi olevan hajalla... ei vaan hetkinen, mietitäänpäs vielä kuitenkin. Jännitteenjaon takiahan Umittari=U/R*Rmittari, mutta mittarin tuloimpedanssi on aivan toista kokoluokkaa suhteessa mitattavan piirin resistanssiin, eikä siis auta meitä tässä mitenkään, vaikka mittari mittaakin ihan oikein. Kytkemällä polttimon takaisin kantaansa ja mittaamalla siitä samanaikaisesti samalla mittarilla saadaankin tulos kohdilleen, koska polttimon ja mittarin muodostaman rinnankytkennän resistanssi on lähes sama polttimon resistanssin kanssa.

Helppoja ja yksinkertaisia sähkötekniikan perusasioita siis, mutta aina näitä ei välttämättä tule kovassa kiireessä mittauksia tehdessä ajatelleeksi... ja offtopiciksi meni, mutta keskusteluun liittyi ainakin hatarasti

Kuten on kaikissa muissakin nykyautoihin tarkoitetuissa hehkuissa.

Mitatessani en käynnistänyt konetta ja se herättikin mielenkiinnon jännitteen muuttuessa eli onko ohjaus näin , ensiksi alennetulla jännitteellä ja jälkihehku täysillä. Lämpötila oli noin -10c , hehkutus kesti noin 30sek ja jälkeiset vähän reilu 2min. Edelleen kysymys kuuluu: miksi jännite muuttuu.

Siis auto sammuksissa sait jännitteeksi 13,2 V -10 C akusta?

Mutta itse kysymykseen vastaan kahdella jatkokysymyksellä: Muuttuiko hehkujännite hiljalleen vai kuuluiko tuossa 30 sekunnin kohdalla naksaus ja jännite pomppasi? Mistä mittasit tuon jännitteen?

Mittasin hehkun päästä ja maa oli akun navassa, ilmeisestikin releen toiminta-ajat on tuollaiset mitä tuolla lämpötiloilla pitääkin olla. Mutta täytyy huomena vielä mittailla uudestaan jos vaikka saisi kaapelin kaveriksi niin riittäisi kädet paremmin.

Jepjep. Mites se muutos tapahtui, kerralla vai hitaasti hiipien? Hidas muutos selittyisi hehkun lämpenemisellä ja sen mukana virran pienenemisellä mutta äkillistä muutosta en kyllä osaa selittää muulla kuin sillä että tuon 30 sekunnin ajan mukana olisi jotain muitakin virrankäyttäjiä. Koitappa mitata myös akun plussanavan ja hehkun välistä jännitehäviötä, siitä voisi ehkä päätellä jotain virrankulutuksen muutoksesta.