Onkos täältä kukaan hankkinut kulkinetta Ruotsista? Näyttäis olevan pari diesel Xanttiaa tarjolla jotka kiinnostais. Mitä tuonnissa pitää normaalien suomen päässä suoritettavien kiemuroiden lisäksi huomioida? Mitä dokkareita tarviin mukaani sieltä, jos nyt enemmälti innostun tästä projektista...

Yksi kpl BX tuotu. Myyjän kanssa sovittiin kaupoista ja tehtiin normaali kauppakirja. Auton luovutus oli Tukholmassa laivasatamassa. Ajoin kärryn paattiin ja Helsingissä tulliin jossa täyttelin eteen työnnettyä paperia sekä sain verokilvet. Sitten Kallion tulliasemalle jossa joku tuli ja kiersi auton kertaalleen ja merkitsi kunnoksi normaalin. Sitten odottelin veropäätöstä kuukauden päivät, maksoin ja ajoin katsastukseen ja rekisteröintiin. Jos oikein muistan

Laitetaan tämä nyt tännekin, kun joskus vanhaan patonkiin tämän kirjoitin.

To 06.03
Pitkään sopivaa Xantiaa etsittyäni sain eräästä Tukholmalaisesta autoliilleestä tingattua Xantia V6:n hinnan 47000:sta 40000:een Ruotsin taaleriin.
Samana iltana varasin Blue1:lta lennon lauantaiaamuksi Arlandaan ja Viking Lineltä matkan Helsinkiin. Lisäksi varasin Sammon konttoriin lentoasemalle ison tukun taalereita.
Täytin myös tullin sivuilta kaikki tuontipaperit valmiiksi.

Pe 07.03
Blue1 CheckIn ja paikkavaraus netissä ja lentolipun printtaus.

La 08.03
Aamulla taksiin ja lentoasemalle. Ekaksi Sammon konttoriin nostamaan taalerit. Siten turvatarkastuksen kautta portille odottamaan koneeseen pääsyä.
Klo 8:00 Pääsi koneeseen. Hieman rupesi mietityttämään että onkohan kaikki kunnossa, kun kaikilla muilla on kädessä oikeat lentoliput mutta minulla vain joku netistä printattu paperi. Mutta koneeseen silläkin pääsi.
Kellot kiersi taaksepäin lentomatkan aikana, eli oltiin samaan aikaan perillä kuin lähdettiin.
Siitä sitten löytyi joku kahvila jossa pääsi testaamman viitosen kouluruotsia: "En kaffe och den här kanelbulla".
Siten tavaamaan Arlanda Expressin lippuautomaattia. Siitä sitten selvisi että kun sinne lykkää 200 taaleria, niin saa lipun Tukholmaan. Melko kallista paikallisjunaksi, mutta kun taksi olisi maksanut 300 niin päätin lykätä taalerit koneeseen. Siitä sitten pari peninkulmaa liukuportailla maanalle. Alhaalla laiturilla oli ihan hiljaista, vain joku japanilainen pari ihmetteli lippuautomaattia. Kymmenen minuutin odottelun jälkeen alkoi ujellus kuulumaan ja juna saapui. Melkoista haipakkaa tuo lättähattu kulkikin, reilusti päälle 200 näytti nopeusmittari parhaimmillaan.
Kohta oltiin Central Stationilla ja siitä katselemaan vanhaa kaupunkia. Gamla stadnin nähtävyydet kun oli katseltu, niin navigaattoriin autoliikkeen osoite ja suunnistamaan sinnepäin.
Sielähän autoliike löytyikin ja eikun renkaita potkimaan. Myyjä osasi hyvin englantiakin, mutta kun tuo svenska oli niin iskostunut parin kuukauden sähköpostin vaihdossa, niin enhän minä mitään englantia enää osannut vaan jonkunlaisella svengelskalla sain selvitettyä kaikki tarvittavat asiat. Sitten vihreät kyltit käteen ja koeajolle. Eipä siellä pitkää lenkkiä uskaltanut tehdä vaan autoliikkeelle takaisin ja papereita kirjoittamaan.
Ruotsissa autoliikkeet ei rekisteröi autoja omille nimilleen, joten sain mukaan vain vanhan omistajan rekisteriotteen (joka oli vielä vanhaa mallia) ja kauppakirjan.
Siitä sitten navigaattoriin Viking Linen terminaalin osoite ja ajelemaan satamaan päin. Kohta oli edessä joku bussinkuvalla varustettu liikennemerkki ja navigaattori ohjasi suoraan sinne. Tiessähän oli hirveä kuoppa, jossa Xantian kyljet olisi varmaan saanut uuden muodon. Ilmeisesti tarkoitettu että bussien raideleveys riittää kuopan ylitykseen. Pysähdyin kuitenkin kuopan reunalle ja pistin sifterirtä R:n päälle. Eikös siinä takapuskurissa ollut joku torvensoittaja joka halusi välttämättä ajaa siihen kuoppaan. Mielellään olisin hänet sinne päästänytkin, mutta kun en päässyt eteen enkä taaksepäin. Varmaan viisi minuuttia se siinä torvea soitteli, kunnes joku paikallekerääntyneistä katselijoista kävi hänelle informoimassa tilanteesta.
Auto parkkiin satamaan jonotusalueelle ja terminaalirakennukseen kahville ja tarpeille. Mutta eihän kahvio olekaan autoilijoille tarkoitettu, koska se sijaitsee lippujentarkastuksen jälkeen. Onneksi sentään WC:t oli aulassa.
Laivalla muutama bacardicola ja nukkumaan.

Su 09.03
Satamassa valmiiksitäytettyjen lomakkeiden kanssa tulliin, josta sai tarrakilvet ja 3kk ajoluvan. Tarrat teipillä lasien sisäpuolelle ja kotiapäin.

Ti 11.03
Klo 17:00 Herttoniemen autokatsastukseen ja pääsi heti ilman ajanvarausta. Itse autonsyynäys kesti 10min mutta paperityöt melkein tunnnin.

To 13.03
Aamulla 08:00 tulliin. Eivät halunneet nähdä autoa. Ottivat vain valmiiksitäytetyt paperit vastaan. Ottivat myös ruotsalaisen rekisteriotteen omaksi ja antoivat vain kopion minulle.

Pe 14.03
Hurrikilvet ja kopiot tullipapereista ja uudesta rekisteriotteesta postissa auton myyjälle.

Ma 14.04
Autoveropäätös: 1294,62eur
Oli vain kaksi autoa tuon veron perusteena.
Citroen Xantia 3.0 2000 140tkm pyyntihinta:7900 lähde:nettiauto
Citroen Xantia 3.0 1998 108tkm pyyntihinta:6450 lähde:nettiauto (myyty 12/07)

Tuo avatarin kulkine on Ruotsin-tuonti. Ruotsin byrokratia on joiltain osin varsin omituista, joten auton siirtotapaa satamaan kannattaa miettiä jo hyvissä ajoin jollei myyjä jostain syystä halua hyvää hyvyyttään antaa sinun ajaa autoa omalla vastuullaan.
Papereita tarvitset kauppakirjan lisäksi rekisteritodistuksen osat yksi ja kaksi, joista toisen myös Ruotsin viranomaiset haluavat, joten myyjää voi olla vaikea suostutella siitä luopumaan, mutta sitä ilman rekisteröinti täällä muistaakseni ei enää ainakaan viime kesällä onnistunut, joten joudut lähettämään siitä katsastusaseman todentaman kopion Ruotsiin, kuten myös todistuksen auton rekisteröimisestä Suomeen, jotta se voidaan poistaa Ruotsissa rekisteristä.

Yksityisen myyjän pitää siis voida täysin luottaa ostajaan, joten sujuvasta ruotsinkielestä ei ole ainakaan haittaa.

Nythän olisi hyvä aika tuoda Ruotsin puolelta kulkine, kruunu on heikentynyt ihan mukavasti. Kurssi taitaa olla jo yli 11 tällä hetkellä. Itse katselin viime syksynä myös diesel santtuja Pohjois-Ruotsista, tarjontaa oli kyllä paremmin kuin täällä, mutta hinnoissa ei mitään merkittävää eroa ollut. Tiedä sitten eteläisemmän Ruotsin hintapolitiikasta.

Lääh lääh



http://www.blocket.se/vi/20362004.htm?ca=16_s

...onhan se makea, toisaalta kuvan hollantikilpinen kiesi ei taida olla se ilmoituksen peli ollenkaan...

Juu ei ole mutta samanvärinen pitäisi kuuleman mukaan olla. Kunto hyvä muttei tietenkään uusi. Ranskanmaalla vastaavine hintarange reilusta tonnista viiteen.

Kiitos vastauksista. Byrokratia taitaa olla pitkälti nyt tiedossa . Oli mulle yllätys että auto pitää ajaa tänne Ruotsi-kilvillä, luulin että se poistetaan siellä rekisteristä ja sitten ajetaan siirtokilvillä+vakuutuksilla tänne, mutta eipä kai sitten.

Tässä muuten biili jota olen funtsinut. HDi:t olis kivoja, mutta hinnakkaita tuollakin. 2.1TD:stä on hyviä kokemuksia itsellä ja perhepiirissä. Luotettava kone... ja myyjä antoi ymmärtää että hinta ei olis viimeinen... Jos ootte huomanneet vastaavassa hintaluokassa blocketista tai muualta dieseleitä niin laitelkaa linkkejä.

http://www.blocket.se/vi/20203102.htm?ca=8_s

Aihetta käsitellään kattavasti uusimmassa ja sitä edellisessä Moottori-lehdessä, joten piipahdus kirjaston lehtiosastolle tai lähikioskille voi olla paikallaan.

Lisäksi Citikan tapauksessa on hyvä muistaa, että svensksåld- eli alunperinkin Ruotsiin maahantuotu malli on aina pohjoismaisella varustelulla valmistettu ja on siis yhtenevä suomalaisen kiesin kanssa. Ne muut tasot ovat keski-Eurooppa (Saksa, Ranska, UK jne) ja etelä-Eurooppa (Espanja, Italia, Kreikka, ...).

Siirtokilvet on hieman ongelmallisia, jollet tiedä varmasti minkä auton tuot sieltä. Ruotsin vientikilpienkin saanti on tehty liian vaikeaksi.
Yksinkertaisinta olisi jos on joku ruotsissa asuva tuttava, joka antaa käyttää osoitettaan ja lähettäisi viranomaisten postin sinulle suomeen. Voisi tilata ruotsalaisen henkilötunnuksen ja auton ostossa voisi toimia kuin ruotsalainen. Nimet vaan paperiin ja autolla voisi ajella suomessa ruotsalaisin kilvin veronmaksuun asti. Tuossa on myös se hyöty, että jo maksetut käyttömaksut tulisi sinulle eikä myyjälle.

Virallisesti niillä Ruotsin kilvillä ei saisi ajaa ulkomaille vaan kilpien tulisi jäädä Ruotsiin. Mutta toimii se näinkin, minunkin myyjä oli ekaa kertaa myymässä ulkomaille eikä näinollen tiennyt virallista toimntatapaa

Hmmm. Tuttavia ei Ruotsissa ole. Laivalle ajossa ei siis ole onkelmia tiedossa jos handyssä on kauppakirja + Ruottalaisen rekisteröintitodistuksen osat 1 ja 2?

Laivaan ajoon riittää kun on autopaikka varattuna

Kun auton omistaja vaihtuu ulkomaalaiseksi, niin periaatteessa ei ruotsalaisilla kilvillä saisi ajaa metriäkään.
Autoliikkeiden autot eivät ole edes rekisteröityjä, vaikka niissä kilvet onkin kiinni. Koeajolle ne antaa vihreät kilvet mukaan.
En tiedä montako vuotta linnaa tulee jos poliisit sattuu ratsaamaan, mutta kun auton saa laivaan niin senjälkeen ei ole mitään ongelmia.
Minä en saanut autoliikkeestä mukaan kuin auton entisen omistajan rekisteriotteen ykkösosan. Liike kyllä tilasi uuden rekisteriotteen ja lähetti sen minulle, mutta se oli aivan turhaa koska olin jo ehtinyt käydä katsastuskonttorilla. Kyllä ne siellä kyseli siitä kakkososasta, mutta sanoin että auto on ostettu liikkeestä eikä niillä mitään kakkososia ole. Selitys kelpasi katsastajalle.

Jollei tilanne ole viime kesästä muuttunut niin auton ostaminen Ruotsista kaikkia pykäliä noudattaen on tavallisen vaikeaa.

Nimittäin myyjän tulisi palauttaa se 2 osa Vägverketiin, se on hänelle vakuus jotta hän saa auton pois rekisteristä ja jotta hänelle ei lankea mahdolliset parkkisakot yms.
Oletetaan siis että ostaja saa vain ykkösosan, ja kauppakirjan (joka on hyvä tehdä mutta jolla ei rekisteröintiprosessissa ole mitään virkaa).
Rekisteröintikatsastuksessa todetaan ettei voi tehdä mitään koska 2 osa puuttuu, 1 osa ja rahat otetaan kuitenkin pois. Tässä kohdin homma saa Kafkamaisen näytelmän piirteet; teet tullausilmoituksen, joka otetaan vastaan mutta koska rekisteröintikatsastusta ei ole tehty (vaikkakin se on aloitettu), niin asetetaan määräaika johon mennessä todistus tulee toimittaa jotta tullaus voidaan viedä loppuun. ???? Okei siis 2 osa pitää pyytää Ruotsista Vägverketiltä. Jå å, ei saa enää koska 2 osa palautettu sääntöjen mukaan täytettynä Vägverketiin, pykälät selviävät myös tutkimalla Vägverketin sivuja (jotka sinänsä hyvät, huomattavasti paremmat kuin Aken).
Tilannekatsaus pienen selvittelyn jälkeen: Auton tulee olla poistettu Ruotsin rekisteristä jotta sen saa Suomen rekisteriin, ao. viranomaisilla (Vägverket vs AKE) periaatteellinen tietojenvaihto sopimus.
Kysely sähköpostilla Vägverketiin, onko auto poistettu siellä rekisteristä. Katsastuskonttori ei suostu asialle tekemään mitään tässä vaiheessa. Vastaus: prosessi kesken, tarvitaan vielä kilvet ja todistus siitä että viety pois maasta. Kysely tulliin: tarvitsen todistuksen että auto tuotu maahan, vastaus: semmoista todistusta ei tulli voi kirjoittaa, epävirallisesti "käytä kopiota ajoluvasta, kelpaa yleensä". Sähköpostilla sitten Vägverketiin kopio ajoluvasta ja juhlallinen omakätinen todistus siitä että kilvet on tuhottu rajalla. Parin päivän päästä tulee Vägverketiltä vastaus että nyt auto poistettu Ruotsin rekisteristä, maili samantien etenpäin katsastuskonttorille ja soitto perään. Ei käy vielä, pitää virallisesti kysyä. Viikon päivät odottelua, sitten tulee kutsu katsastukseen.
Onneksi tullin antama aikaraja ei ole vielä montaa päivää mennyt pitkäksi...

Pykälät ehti tuossa prosessissa opettelemaan ulkoa ja FI-SE laeissa on nykykäytännön mukaan pattitilanne, AKE vaatii alkuperäistä luovutustodistusta (2 osa) ja Vägverket haluaa sen pois luovutustilanteessa. Auton voisi rekisteröidä kyllä itselleen väliaikaisesti Ruotsiin, mutta siinäkin menee aikaa jotta saa kilvet jne. Jommassa kummassa päässä säännöistä pitää siis joustaa, tässä esimerkissä sen teki Ruotsi. Heja Sverige.

PS. Saksasta tuoden ei ole vastaavia ongelmia ollut koska sieltä saa molemmat osat suosiolla mukaan.

Oiotaan nyt näitä Ruotsista tuontiin liittyviä väärinkäsityksiä, kun niitä tuntuisi olevan.

Ensinnäkin Ruotsissa autokaupoissa myytävät autot ovat aina rekisterissä, mutta eivät tieliikennekäytössä, vaan pääasiassa seisonnassa. Jos ne eivät olisi rekisterissä, ei niissä olisi kilpiä. Aivan sama juttu kuin Suomessakin. Ruotsin koeajokilpiä käytetään juuri siksi, että eivät ensin joutuisi laittamaan takaisin tieliikennekäyttöön koeajettavaa autoa.

Mitä taas tulee ruotsalaisilla kilvillä ajoon, niin toki niillä saa ajaa Ruotsissa olon aikana, olettaen, että auto on menossa vientiin ja siinä on joko sen omat vanhat kilvet tai uudet vientikilvet. Aivan sama juttu on esim. Saksasta tai Ranskasta tuodessakin. Siksi nimenomaan rajalla tulee ottaa ne suomalaiset siirtokilvet, koska se ajokielto astuu voimaan vasta Suomessa (laki sanoo, että suomalaisena et saa ajaa Suomessa vieraan maan autolla, jos hieman yksinkertaistaa) Jos ajat auton omilla kilvillä pois maasta, tulee auton olla tieliikennekäytössä, katsastettu, ajoneuvovero maksettuna ja liikennevakuutus voimassa (eli aivan kuten Suomessakin). Sillä ei ole mitään väliä, että autossa on ruotsalaiset kilvet, koska sinulla on Ruotsin lainsäädännön nojalla oikeus ajaa auto pois maasta, jos rekisteriotteeseen on tehty vientimerkintä ja auton paperit ovat ok.

Eli ilman ruotsalaisia vientikilpiä voi täysin laillisesti suomalaisena ajaa ostamansa auton Suomeen, jos ostettava auto on ns. suoraan ajosta ja myyjä suostuu siihen, että ajat hänen liikennevakuutuksella. Lisäksi myyjän kannattaa laittaa auto seisontaan esim. seuraavana päivänä.

Tässä näin lyhyesti tiivistettynä koko homman ydin. Toki paljon muutakin nippelijuttua on, mutta pistin tuohon olennaisimmat täsmennykset.

Ei tuollaista ongelmaa ole Ruotsissakaan, jos vaan alunperinkin on sohlaamatta jutun ja sopii myyjän kanssa, että ottaa molemmat osat mukaansa. Kyllä vaan tuo Ruotsista tuonti menee nopeammin ja mutkattomammin, kunhan vaan tekee kaupat oikean myyjän kanssa ja sopii asioista etukäteen. Toki esim. liikkeestä osto voi mennä hankalaksi, mutta silloin saa kyllä järkättyä ne vientikilvetkin. Tilaa kilvet kaupan osoitteeseen ja pyytää heidät ottamaan ne vastaan.

Esimerkkisi auto on juuri sellainen, jonka voi huoletta viedä suoraan Suomeen - katsastettu ja käytössä oleva auto, eli ei ole mitään juridista estettä tehdä vientikilvetön vientipoisto. Helposti tehtävissä, jos asiasta sopii myyjän kanssa ja kuviot ovat molemmille selvät. Tässä kohtaa Palloidiootin mainitsema kielitaito on hyvin hyödyllinen tekijä.

Joo, sohlaamistahan se oli, mutta pointtini asiassa oli se että jos toimitaan pykälien mukaan, niin asia on tehty melko monivaiheiseksi yksityishenkilöiden välisessä kaupassa.

Omassa tapauksessani en todellakaan ryhtynyt tekemään myyjän kanssa sitovaa sopimuksia kaupasta ennen kuin pääsin auton näkemään ja koeajamaan, ja tinkaamaan hinnan kohdalleen (tinkaamalla sain säästettyä hakureissun kustannukset). Minulla oli lisäksi kierroksessa muita vaihtoehtoja sen varalle että sopimukseen ei ykkösvaihtoehdosta päästä tai se osoittautuu miinaksi.
Ainoa mitä näin jälkeen päinkään voisin kuvitella tekeväni toisin tämmöisissä ad-hoc tilanteissa, olisi sopia Ruotsissa asuvan sukulaisen kanssa, että ostaisin auton ensin hänen nimiinsä tai käyttäisin hänen osoitettaan tilapäiseen rekisteröintiin.

Tässä viralliset toimintavaihtoehdot myyjän kannalta selkeästi ruotsiksi esitettynä:
http://www.transportstyrelsen.se/Vag/Fo ... av-fordon/

Liikkeestä ostaminen on asia erikseen niinkuin Suomessakin.

Olipas hankalaa, noin virallisesti. Onneksi en tuota tiennyt kun tein autosta kaupat Kakkososan kohtaloa en kyllä muista, voi olla että myyjälle Ruotsiin lähetin kilpien lisäksi kopion vanhasta rekisteriotteesta. Toimi se silleenkin

Nimenomaan oikaisin väärinkäsitystä pykälienkin mukaan, puhumattakaan käytännönkokemuksesta. Jos luet tarkkaan linkkaamasi sivun, niin huomaat, että toisessa vientikilvettömässä vaihtoehdossa on loppujen lopuksi aivan sama kuka lähettää kilvet ja asiakirjat Transportstyrelsenille. Ne voi hyvin toimittaa ostajana suoraan sinne, eivätkä mukise asiasta. Itse asiassa ostaja on ainoa, joka voi järkevästi toimittaa kaiken yhdessä erässä. Eivät he tarkista kuka palautti kilvet ja asiakirjat. Eikä myöskään haittaa, jos tulevat useammassa erässä, vaikka se toki hieman hidastaa asiaa. Kakkososan ei ole pakko jäädä myyjälle, koska viranomaiset haluavat sen. Heille kelpaa myös se Suomesta saatava leimattu kopio siitä, eli sen alkuperäisen saanti Ruotsiin ei ole ongelma, koska tietävät Suomen menettelytavan.

Suunnitelmat etenee, ihme kyllä. Voip' olla että jos kaikki menee putkeen, lähden kuin lähdenkin hakemaan tuon 2.1TD:n. Saishan tuolta halawalla tosin Turbo CT Activakin ja ajetun näköisen weekuukan..

Aika harvinainen tuo sedan mallinen 2.1TD Suomessa? Kaikki näyttää olevan farkkuja. Tiedättekö onko noita yhtään täällä?

Mitä tuosta nyt kannattaa ekaksi syynätä?

Jaa niin mikä malli olikaan kyseessä? Sedanit olivat kuitenkin citikalla aika harvinaisia melko pitkän aikaa.

Berline malleja tuolla koneella on uutena rekisteröity 2 kappaletta. Edellinen diiselixanttu oli juurikin toinen noista ja oli kuulemma ollut maahantuojan jollakin johtajalla uutena. Ja vieläkin kuulemma kulkee niinkuin pitääkin.

Ainoa mikä tuossa oli hankalaa silloin oli varaosien saaminen tarvikkeena, silloin kun tarvikekirjat tunsi vain perusmallien osat ja tuossa on pääosin v6 koneisen kanssa samat osat.

Mutta kulkee kivasti (enemmän kuin 110 hdi) ja on tosi sporttisen tuntuinen. Sitä en kylläkään tiedä oliko tuo mulla ollut vakiokuntoinen vai lastutettu.