Muutama vuosi sitten tunnettu länsisuomalainen harrastaja pisti liikkeelle viestin, että harrastuksen suunta muuttuu ja siihen mennessä kootut projektit lähtevät kiertoon. No, pitihän semmoista katsomassa käydä. Ja senhän taas tietää, mitä siitä seuraa! Oli niin hyvä vanhus-DS, etten muista ikänäni nähneeni ruosteettomampaa projektia. B- ja C- tolppien alapäihin kuuluvat kumitkin paikoillaan!

Auto ei ole tullut Suomeen maahantuojan kautta vaan muuan yliopiston opettaja toi Turkuun muuttoautona jo loppuvuodesta 1958. Sen jälkeen autolla oli vain kaksi käyttäjäomistajaa ja vuonna 1971 se poistettiin rekisteristä ja taltioitiin, jollaisena se sitten siirtyi kiertopalkinnoksi: liian hyvä hävitettäväksi, liian kallis harrastajille.

Aloitin aihion purkamisella, mutta sitten tuli tämä uusi ammatti, joka ainakin alkuun on vienyt mahdolllisuuden pitkäkestoisesti keskittyä mihinkään muuhun. Kauhistuin, että minun DS:lleni on tapahtumassa se klassinen: seisoo vuosikausia purettuna, osa osalta katoaa ja lopulta perikunta soittaa romumiehet hätiin.

Onneksi tässä maakunnassa asuu nyttemmin jo eläköitynyt alan osaaja. Kärräsin korikehikon naapurikuntaan, ja heti alkoi tapahtua: vanha guru vallan innostui. Ja tulokset alkavat jo näkyä!

DS:stä tulee niin fiftari kuin olla voi. Keltainen kuori, sinimustat helánca-penkit ja ovipahvit, ihmeellinen keltainen kullankimaltava kattoverhoilu, ferrexinpunaiset vanteet ja valkosivurenkaat.

Tämän valmistuttua onkin DS-kokoelmani valmis: alkuperäinen ja molemmat faceliftit. Ellei nyt sitten katsota että puuttuu Break ja Cabriolet. Mutta niin ei katsota!

"mutta niin ei katsota"

Vielä

eiköhän nekin (siis caprio ja break) ala kohta kiinnostamaan, kun alkaa jossain vaiheessa se "kerää koko sarja" efekti...

Juuso: Kiinnitin huomiota sanoihisi punaisista vanteista, onko näin ollut alunperin ja jos niin minä vuosina ja mikä sävy kyseessä.
Olen miettiny 62:seen vähän samaa valkosivu ja pun vanne+kokopeittävä kapseli

Väri on semmoinen oranssinpunainen (AC405 Rouille) ja se on ollut vanteen värinä vv. 1956 - 62 puna- ja keltasävyisissä autoissa sekä optiona mustassa. Renkaiden valkosivut ovat sitten enemmänkin ongelma. Michelin ei tee 400-millisiään valkosivuisina. Mulla on nyt tällä hetkellä kiinni 16" irtovalkosivut, jotka kyllä istuvat oikein kauniisti ainakin toistaiseksi, kun pyörät ovat lappeellaan tallin lattialla. Kun ne pannaan auton alle ja auto seisoo - kuten nämä museoikäiset usein tuppaavat - välillä pidempiä aikoja, on sitten herran huomassa millainen fläpäti-fläpäti niiden kanssa alkaa.

Saksassa myyvät hirveään (reiluun kaksinkertaiseen) hintaan 400-millisiä Michelin X:iä, joihin on vulkanoitu valkosivut, mutta Suomessa ei niistä ole vielä kokemusta. En ehkä ihan niin paljon niitä kumminkaan halua, että ainakaan tässä vaiheessa olisin valmis maksamaan tuon hinnan. Katellaan ensin miten irtonaiset alkavat käyttäytyä.

Upea projekti ja Jonquille-väri (AC305) on mielestäni yksi kauneimmista, mitä D-malleihin on ollut saatavilla. Väri oli valittavissa vain vuosimallin 1958 ja 1959 DS:iin, ID:hen sitä ei saanut.

Tämän näköinen se sitten lienee valmiina:



Asiasta innostunut voi noutaa itselleen vastaavan Ranskan rekisterissä olevan DS 1959 AC305:n Italiasta 33.000 eurolla, yhteystiedotkin sopivasti näkyvillä:



Tsemppiä projektin loppuun saattamiseen!

Kiitos Juuso. Tämä selventi asiaa, bongasin itse tulta ranskan sivuilta blanc carrara/aubergine värisen ja maukkaalta näytti.

Viime viikolla otettiin sauhut moottorista. Hyvin lähti käyntiin, kun ensin paikattiin rottien jyrsimä bensaletku umpeen. Kauniisti se käy tämmöinen alkuperäinen DS:n moottori, mekaanisesti ihan äänetön. Hydepainetakin alkoi pukata, tuli ulos muutamasta liitoksesta ja toinen uudennäköinen takajousisylinteri oli halki. Ja bensatankin tyhjennystulppa vuoti.

On muuten ihan paluuta menneisyyteen tuon auton käynnistäminen: kojetaulusta väännetään ensin sytytys manuaalisesti myöhäiselle ja kun alkaa pyöriä omin voimin, siirretään ennakko aikaisemmalle.

Ohjaus ei tehosta oikealle. Liekö tehostimen mäntä jumissa? Pitää purkaa jäähdytin, akku ja akkuteline. . . vaan tämmöistä tämä on.

Mutta pian alkaa tapahtua, kun päästään pintapeltejä asentamaan. Valmiin näköistä syntyy nopeasti. Ajoneuvon (tai ainakin D-mallin) rakentamisen innostavin vaihe!

Kesään on vielä pari kuukautta ja nyt on jo käyty ajelulla postilaatikolla asti. Tekniikka toimii, nyt tehostaa ohjaus jo oikeallekin. Nyt alkaa loppujen pintapeltien istutus ja verhoilun kokoaminen. Lattiamatot puuttuvat kokonaan, postissa on tulossa näyte yhdestä harmaasta bouclée-kuosisesta kokolattiamatosta. Jos vaikka olisi riittävän lähellä alkuperäistä.

Hieno on, eritoten tuo väriyhdistelmä.

tuosta tulee upea, se on varmaa, lähtökohtakin oli ni "huano" katellaan niitä tavaroita tuohon sun keltsiin.......odotan, että pääsee livenä näkeen, ehkä ajaankin??????

Nyt on loppusuora edessä. Ainoa varsinainen puute on enää lattiamatot, joita tähän vanhukseen ei tehdä. Etumatto on aivan erilainen kuin uudemmissa, moottorin möhkylä on viistetty alareunasta, joten matto on siitä kohtaa myöhempiä malleja leveämpi ja jarru"poljin" on tasaisella lattialla eikä korokkeella kuten uudemmissa. Pitää ryhtyä soittelemaan kokolattiamattofirmoihin.

Vieressä oleva konepeltikin on jo paikoillaan. Huomenna aletaan etsiä siihen säätöjä. Pölykapselit kiillotin äsken, huomenna nekin ovat paikoillaan eikä tuo ruma punainen vanne näy kuin kapeasti!

Aijai!

Toivottavasti pääsen näkemään vm-kaiman.

On kyllä kertakaikkisen hieno!

Pihlajanmarjat ovat edelleen happamia ,voisin minäkin ihan vähän ajella pienen lenkin.

No nyt on käyty jo melkein Mikkelissä saakka koeajolla! Kytkin oli hiukan jyrkkä, mutta muuten toimi loistavasti. Konepellistä puuttuvat eristeet päästivät moottorin äänen kaikumaan ohjaamoon melko voimakkaasti.

Tämä projekti alkaa olla valmis. Alkuperäiset TK-318 -kilvet on tilattu ja museotarkastus tehdään viikon päästä. Sen jälkeen auton voi bongata alkuun näissä eteläsavolaisissa maisemissa ja vähitellen yhä laajemmalti. Missä nyt rouva sitten haluaakin autollaan ajella!

Aivan h**vetin upea!

<kateus> en tykkäisi kyllä yhtään tommosesta </kateus>

Täysin samaa mieltä vaikka taisin sen tuoda esille jo tuossa ylempänä olevassa viestissä

Voi hyvää päivää! Kävin joskus talvella siellä eläköityneen tallilla ja oli hieman toisen näköinen tuo peli silloin. Upeaa nähdä tuo ajossa Pitäisi sille Hannan pelille tehdä myös tuo, ajokuntoon saatto.

Tänään on sitten katsastus tapahtunut ja museoajoneuvoksi rekisteröinti onnistunut! Ja on piiiii-iitkä leima, seuraavan kerran konttorille 30.6.2014 mennessä. Mahtaako sitä olla itekään hengissä enää silloin?

Nähdään tapahtumisssa - jos rouva suo!

Näkemiin ja kuulemiin tämän "projektin" tiimoilta tässä ketjussa!

Kuvakin piti pistää, mutta sen pienentämisessä meni muokkausaika umpeen.

Miten tänne muuten saa kuvat pakattua, jotta klikkaamalla isonisi?

Huoh!

Aijai, on hieno Kun kerran itse kysyit, niin maristaan Kuvien koosta. Itse linkitän kuvat täysikokoisina kuvaämpäristä, tähän tyyliin

Jolloin kuvan pitäisi aueta täyteen kokoon ja uudelle sivulle/ikkunaan(tai miten kukin on selaimensa säätänyt) jolloin yksityiskohtia on mukava? katsella. Ja mukavuudesta olisin tuon rouvan auton kohdalla varma, sehän huokuu yksityiskohtia!

On tuo kyllä vaan niin hieno.. Värikin juuri tasan oikea.
Kateutta herättää tälläkin suunnalla siis.

Turvallisia kilometrejä jumalattaren kanssa!

On se komee .

Ja jotta ne kuvat sais isoina, niin oikea paikkahan on laittaa ne sitruuna.unk.fi galleriaan : http://sitruuna.unk.fi/gallery/main.php Josta sitten linkkiä tänne .