KIRJALLINEN KYSYMYS
Harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin
Eduskunnan puhemiehelle

Nykyinen museoajoneuvoluokka on syrjivä. Luokkaan rekisteröidyille ajoneuvoille tarjotaan tuntuvia etuja kuten harvennettu katsastusväli, vapautus käyttöverosta ja halpa vakuutus. Edut ovat kuitenkin mahdollisia vain niille autoharrastajille, jotka nimenomaan harrastavat ajoneuvon entisöintiä tarkalleen alkuperäiseen asuun. Kaikenlainen muu rakentelu ja jopa ajoneuvon käyttöhistoria voi estää ajoneuvon pääsyn ko. luokkaan, vaikka kulkuneuvolla olisi ikää hyvinkin paljon. Erikoista kyllä, kilpa-autot on muutettunakin mahdollista museokatsastaa, vaikka siinä on kysymys nimenomaan pienen porukan erityisharrastuksesta.

Museoajoneuvoluokka on kummajainen myös yleisen museotoiminnan piirissä, jossa pääpaino on esineistön konservoinnilla niin, että kohde pyritään säilyttämään kulumineen kertomaan jälkipolville sen historiasta ja eri käyttötavoista. Monia ajoneuvoja on muuteltu Suomessa oman persoonan korostamiseksi, lain kiertämiseksi (mm. korotetut pakettiautot, piilofarmarit) sekä vaikkapa harrastusten tai elämäntavan mukaan (hippi-kulttuuri, matkailu, off-road).

Tämä autoihin liittyvä erittäin mielenkiintoinen kulttuurihistoria on osittain katoamassa. Sen sijaan jälkipolville jää ihmeteltäväksi esim. ulkomailta 2000-luvulla tuotuja entisöityjä loisto- ja urheiluautoja, joita mahdollisesti ei milloinkaan ole edes myyty Suomessa., mutta suomalaisen museorekisterin vaatimukset ne täyttävät.

Nykyinen uudistettu käyttömaksusysteemi on tuonut uusia ongelmia nimenomaan autoharrastajille. Käyttömaksu vanhemmissa autoissa määräytyy aina painon mukaan, jolloin tietyille harrastajille tämä on merkinnyt käyttömaksun jopa viisinkertaistumista, kun taas kevyiden autojen kohdalla maksu on yllättäen jopa hieman alentunut. Vuotuisen käyttömaksun haitari vanhoille autoille on nykyisin 75-485 euroa. Käyttäjän kannalta nämä vanhat autot ovat yleensä kuitenkin samalla tavalla nimenomaan harrastuksen kohteita, ei jokapäiväisessä käytössä olevia kulkuneuvoja. Liikennekäytöstä poiston mahdollisuus helpottaa kustannuksia, mutta estää puolestaan harrasteajoneuvon käytön ja harrastuksesta nauttimisen tehokkaasti.

Tasapuolinen ratkaisu tähän olisikin uuden harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin museoluokan lisäksi. Se voisi olla samantapainen kuin museoajoneuvoluokka, mutta hieman kevyimmin eduin. EU-alueella Suomi lienee harvoja maita, jossa yleistä harrasteajoneuvoluokkaa ei ole. Muissa maissa yleinen ikäraja luokkaan pääsylle on 25-30 vuotta.

Esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa harrasteajoneuvot on vapautettu käyttömaksusta ja niillä on edullisempi vakuutus. Rajoituksena siellä on kielletty työmatkat tai ammattiin liittyvä ajo ko. luokan autolla. Toimiva Ruotsin malli olisi pääpiirteissään kopioitavissa Suomeen. Veronkierron mahdollisuuden minimoimiseksi edellytettäisiin luokkaan pyrkivän ajoneuvon omistajalta jäsenyyttä jossain rekisteröidyssä harrasteajoneuvoyhdistyksessä ja lausunnon hankkimista ko. taholta siitä, että kyseessä on nimenomaan harrasteajoneuvo. Edellytettäisiin siis jonkinlaista kulkuneuvon tarkastusta esimerkiksi valokuvien perusteella. Katsastusvelvollisuus voisi olla luokan ajoneuvoille vaikkapa joka toinen vuosi ja vuotuiset käyttöpäivät rajattu esimerkiksi 30-90 vrk sekä kohtuullistettu vakuutusmaksu.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uuden yleisen harrasteajoneuvoluokan perustamiseksi ajoneuvorekisteriin?

Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2010
Petri Salo /kok

Käsittämättömän viisaita ajatuksia kokoomuslaisen esittämiksi, olkoonkin että tuollaisen saamisesta tänne autoilun kehitysmaahankin on höpisty jo vuosia...

Kyllä tällainen harrasteajoneuvoluokka olisi tosiaan hyvä. Pessimistit sanovat, että näitä on puuhattu vuosia ja ettei tule koskaan tapahtumaan. Minä positiivisena ihmisenä uskon, että joskus vielä harrasteautoilijoille saadaan helpotusta.

Tuo työmatkakielto on vähän pöljä. Näin kesäaikaan töissä käyminen on mukavaa juuri siksi, että tuon tylsän työmatkan saa taittaa harrasteajoneuvolla (joka tällä hetkellä valitettavasti ei ole Citroën).

Työmatkakiellon voisi ehkä muotoilla niin että harrasteauton rinnalla on omistajalla oltava myös normaali käyttöauto. Kumpaa sitten tosiasiallisesti käytetään mihinkin ajoon olisi sitten sekundaarista.

Onkohan tuo Ruotsissa rekisteröity kutoskoneinen VW-Rättäri juuri tämän harrasteautorekisteriin merkitty?

Viilaisin tuon "pikaisiin toimenpiteisiin" pois, hallituksella on tärkeämpiäkin tehtäviä kuin harrasteajoneuvoista säätäminen eikä tämä asia ole sillä tavalla kiireellinen. Mutta asia on pienitöinen jos vain tahtoa olisi.

hmm... kannattaisikohna arvon edustajalle kertoa, että asiasta on vireillä laki-ehdotus, taisi olla jumissa vero-valiokunnassa/jaoksessa tms. laki-aloite tehty viime syksynä...

http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?f=12&t=3102

asiaa puitu tuollakin.

liekkö tarkoituksena vaihdittaa kyseistä aloitetta

Mitä on työmatka-ajo? Siis kodin ja työpaikan välinen ajelu vai laskutettava esim. työpaikan ja asiakkaan välinen? Jos kaikki työpaikalle liikennöinti on kiellettyä, niin tuohan ajaa varsinaiseen turhakekäyttöön. Hyödyllinen ajo on kriminalisoitu.

Minulla on hyvin vähän aikaa harrastaa autolla ajelua. Sen sijaan ajelen näin kesäaikaan amilla töihin, jolloin saan harrastaa kätevästi työmatkoilla.

Olkoon vaikka kommunisti kun puhuu asiaa autoharrastajien puolesta.
Ainut, joka jäi mietityttämään ...olla jonkin yhdistyksen jäsen... taitaa sotia perustuslakia vastaa. Asepuolella (lakiluonnoksessa) ainakin on todettu yhdistykseen "pakoittaminen" lainhengen vastaiseksi.
Vilpittömästi toivon ja odotan, että jotain alkaisi tapahtumaan harrasteauto puolella. Vuosikymmenet sitä on jauhettu. Museokatsatetut ajoneuvot harrastajineen alkaa olemaan jo elitistisiä. Vaativat kohta, museoauto on museoauto kun se on valmistettu ennen vuotta 1975. Niin ja sen pitää kiiltää.