Tänään tulee kuluneeksi 20 vuotta Steve Ray Vaughanin kuolemasta. Onko patongissa muita SRV:n diggaajia?
Jumpperissa on aina muutama cd työpäivän ratoksi. Illalla muutama malja Steven muistolle ja nupit kaakkoon.
Citroen is my Pride and Joy

Jees, Steve Ray rulettaa... hänhän muistaakseni kuoli kopterionnettomuudessa vähän sen jälkeen kun oli ollut Pori Jazzeilla esiintymässä.

Meinas mennä ohi, mutt nyt saa työkaveritkin nautiskella Stratocasterin laulusta koko päivän! Koskahan joku lyö ton oven kiinni...

Kehveli kun meinasi mennä ohi. Kiitos huomautuksesta. Heti lähti Scuttle Buttin' soimaan Spotifysta

Tuli nähty Steve Ray Oulun Kuusrockissa 1988. Kovalle Hendrix diggarillekin kelpasi Steve Rayn versio Voodoo Childista. Keikka on jäänyt elävästi mieleen.

R.I.P.

Velipoika taitaa vielä kuitenkin soittopuuhissa olla mukana, liekö bändi vielä Fabulous Thunderbirds?

Nooh - sitikkaharrastusta kai tämäkin sivuaa...

Stang's swang soimaan - jazzia

Kyllä siinä ehti onneksi vierähtää 5 vuotta Porin keikan ja Wisconsin kopteriturman välillä.
Kuuntelin sinäputkesta peräkkäin SRV:n esittämiä Hendrix piisejä ja Jimin itsensä versiota.
Sanoisimpa melkein covereiden päihittävän originaalit, jotka nekin ovat tietty täyttä rautaa.
Ja vielä pieni tilkka Larssenia, kiitos.

Jimmie V. jätti T-birdit -89. Keväällä ilmestyi miehen viides soololevy. Hieno soittaja, vaikka ei ole yltänyt yhtä vavahduttaviin suorituksiin kuin pikkuveljensä. The house is rockin´!

Ai pirskatti, Stiiville wiskiä, löytyy muuten vinyylinäkin..

Mielestäni juuri Jimmie on se veljesparin tyylikkäämpi kitaristi. Taisi itse B.B. King sanoa, että bluesissa tärkeää ei ole se, kuinka paljon tai nopeasti soittaa, vaan se minkä osaa jättää soittamatta.

Stevie Rayn vinyylit tuli kyllä aikanaan hankittua, oli se sen verran kovaa tavaraa, ja on tietysti vieläkin, mutta näin vanhemmiten tuo Jimmien vähäeleisempi soitto on alkanut miellyttää enemmän. Tiedä sitten mihin suuntaan Stevie olisi kehittänyt musiikkiaan, jos olisi saanut jatkaa täällä...

talkin' 'bout good things and singin' the blues

Nettiradiovinkki bluesin ystäville

Kansas City Online Radio

Tätä on tullut kuunneltua ahkerasti viime aikoina.

Musiikki on loistavaa, äänenlaatu on perseestä kun toi on kompressoitu tommoseksi diskanttikihinäksi, ja tuo jatkuva lahjoituksenkerjääminen ärsyttää. Perrrkele, tämmönenkin hyvä radio pitänyt pilata..

Tästä taas tajuaa ajan kulun. Muistan päivän hyvin. Radio cityssä soitetiin Stevie Rayta mikä oli aika harvinaista. Kaveripiirissä mietittiin miksi sekopäiset virtuoosit aina poistuu kesken uransa huippua. 20 vuotta on pitkä aika, mutta Stevien soundi kuulostaa tänäkin päivänä raikkaalta. Minusta voisi nostaa maljan myös Jaco Pastoriuksen muistolle, hän lähti vähän aikaisemmin, syyskuussa -87.

Kyllä tälle! Nostan ja kumarran ja laitan vinyylin taas soimaan...

Tänään sää tosin suosi moottoripyöräilyä, mutta tämä soi silti päässä:
http://open.spotify.com/track/5HDvQApGjUbbIMqRBeRm2e
Ensi viikolla hyräilen luultavasti samaa kun syyssade pyrkii sisään rättärin tuuletusluukusta .

Viime lauantaina Dave Lindholm & Jake's Blues Band soittivat pari Stevie Rayn biisiä, ja voin sanoa että meno oli sekä lauteilla että lattian puolella aikas villiä

Päivitetäänpäs tämäkin ketju ajan tasalle, kun aihetta on ilmaantunut.

Kuningas lähti pitkän ja ansiokkaan päivä- ja yötyön tehneenä, kauan eläköön kuningas.

Reilu satsi Larsenia BB Kingin muistolle, Everyday I Have the Blues.

Ja tässä ystävät https://www.youtube.com/watch?v=4fk2prKnYnI

Suurena musiikin ystävänä ja kuuntelijana sekä levyjenkerääjänä ja kovana bluesystävänä, liian monta on mennyt, mutta onneksi musiikki on jäänyt heiltä elämään monina tallenteina, siitä kiitos että joku keksi tallennuslaitteet, saamme nauttia soittajien musiikista jälkeenpäinkin, kun heistä on aika jättänyt, muistellen SRV:tä ja B.B:tä ja monia muita, äsken meni juuri Gary Moore, monien esikuvat. Kiitos ja nähdään......