Sen kameran mäkin haluan nähdä joka edelläajavasta autosta kuvaa takana tulevan prätkän kilven

Just tuli Kymppi-uutisissa oikeusministeri Braxin kommentti, jossa hän kertoi olevan suunnitteilla liikenteen sakkorahojen käytöstä kameravalvonnan lisäämiseksi. Näin saataisiin liikenteen turvallisuutta lisättyä.

On siis valintakysymys: jos ajan ylinopeutta, olen kustantamassa osaltani lisää peltipoliiseja, tai jos ajan sallittua nopeutta, en tue yhteiskuntaa lisätolppien pystyttämiseksi

...Suomessa ei ole sakkotuloja budjetoitu ... vielä...

Edellä ajavasta marsusta tuli heijastus ja pakettiautosta salamavalo, missä kohtaa tuossa lukee että kuvattiin edellä menevästä autosta poliisin kameratutka-autot väijyy pysäköitynä.

Kannattaa lukea järjellä noita tekstejä, tosiaan paku oli pysäksissä ja havahduin aluksi siihen että salama heijastui Mesestä. Empä usko että se mua pystyi kuvaamaan takaa koska het posliiniauton jälkeen oli aika paljon esteitä. Mutta, odotan mielenkiinnolla tuleeko tiketti vai ei.

Olin tulossa Joensuusta Imatralle. Oli koko lauantai-illan satanut sakeasti lunta.
Oritlammella, moottoritien juuri alkaessa, huomasin takaatulevan rekan lähestyvän ripeästi. Rekan siirryttyä viereeni ohituskaistalle huomasin ihmeekseni, että rekkamies ajeli partaansa ajaessaan!
Rekan kiilattua eteeni jouduin jarruttamaan voimakkaasti, jolloin voileivälläni olleet oliivit alkoivat pyöriä lattialle. Yrittäessäni tavoittaa edes yhtä niistä näppeihini, kännykkäni ei enää pysynyt korvan ja olkapään välissä, vaan putosi penkin alle.

En yleensä provosoidu liikenteessä, mutta rahtarin teko oli niin törkeä, että päätin osoittaa mielipiteeni siitä. Onneksi Joensuussa olimme kaverini kanssa vaihtaneet -85 1.6-litrasen Sierraani 2-litraseen, joten vetämästäni asuntovaunusta huolimatta pikku kauppakassini siirtyi ripeästi rekan rinnalle

Laskin voileivän apukuskin penkille ja tavoitin katsekontaktin rekkamieheen Nostaessani oikean käteni tervehdykseen, keskisormeni osui taustapeilissä roikkuneeseen Pirellin tyttökalenteriin, joka putosi etupenkkien väliin kaataen siinä olleen viinipullon. Vaikka pullossa oli vain tilkkanen jäljellä, riitti se kastelemaan pilalle ristikkolehden, jonka olin ostanut Kiteeltä, ja jonka olin saanut jo melkein täytettyä.

Sitten kännykkäni soi. Tavoittaakseni kännykkäni penkin alta, en pystynyt enää ohjaamaan autoa polvillani, vaan minun oli laskettava kahvimuki kädestäni ja tartuttava rattiin vasemmalla kädelläni. Yrittäessäni hapuilla puhelintani penkin alta, käteni osui johtonippuun, jolloin ajovalot sammuivat. Myös radio ja matka-TV vaikenivat. Moottoritie oli valaistu, joten ajokaistat erottuivat melko selvästi sakeasta lumisateesta huolimatta. Kokeillessani äänimerkkiä, sähkölaitteet alkoivat jälleen toimia, ja ehdin juuri ja juuri nähdä SaiPa:n tekemän hienon voittomaalin (2-1) Pelicaaneja vastaan. Pääsin rivakasti rekan ohi. Juuri sopivasti ennen Niskan poistumisramppia. Myöhemmin kotona, asuntovaunussa olleet lapseni kertoivat, että rekkakuski oli jatkanut partansa ajamista vielä ohituksemme jälkeenkin.

Vielä seuraavanakin päivänä, vaihtaessani autooni talvirenkaita, ihmettelin rekkakuskin törkeää ajotapaa.

ei taida edes Sitikalla kukaan Patonkilaisista pystyä monipuolisempaan toimintaan ajon aikana

Joskus kuulin jutun kaverista joka joi aamukahvit ajaessa töihin, söi leivän ja päälle kusi ovenraosta ajaessaan

Ei sentään keittäny niitä kahveja samalla ja tiskannut vielä astioita ennen töihin saapumista?