Tämä on meillä Högfors moduli 2000.
Nyt mättää lämpöä, vaikka ei tarvitse.
Jos löytyy alan ammattilaisia niin yyveetä kiitos!

Siis öljylämmityskattila? Oikeesti toimiessaan sen pitäisi koko ajan pyrkiä pitämään itsensä kuumana, esim 80°C. Eli tekeekö se sitä vai pyrkiikö se kuumenemaan tuosta vielä?
Vai onko sen päällä oleva sunttiventtiili jumissa tai rikki? Silloin se siirtää lämpöä pattereihin vaikkei tarviskaan.

Ai niin yyveetä... Mutta toisaalta mää mikään ammattilainen ole. Insinööri ainakaan

Hmm... Tää on nyt vähä sama kun tokasis tällä foorumilla että " Citikkani on rikki, auttakaa, kertokaa mikä siinä on vikanan?"

Joten arvoisa sahtivaari, kirjoitappas pikkuisen selvempi vikakuvaus niin insinöörisetät auttaa kyllä

-NOUNOU-

No, tarkennetaan ongelmaa.
Patteriverkoston lämmönsäätökytkimet on käännetty nollille kesäksi, mutta sisällä alkoi nyt olla 23 astetta.

Seuraavaksi käänsin modulin säätökytkimen lämpötilanpudotukselle, mutta sisätilan lämpö nousikin 27 asteeseen.
Nyt olen vaihtanut kahteen patteriin uudet termostaatit ja säätänyt kaikki nollille. Patterit sain viileiksi, mutta runkolinja on ainakin vielä lämmin.
Katotaan kuinka käy ja mitä sitten taas tapahtuu, kun lämpöä aletaan tarvita vähemmän kuin saunassa.

Syöttösekoitusventtiili on Oras 4200. Lieneekö siinä käsisäätömahdollisuus jo automatiikka ei toimi?

Syöttösekoitusventtiili = suntti on jumisssa pitkän kesän jälkeen.

Yleensä noissa automaattisäätimissä ei ole mekaanista säätömahdollisuutta. Pura automaattisäädin pois suntin edestä ja liikuttele sekoitusventtiiliä edestakaisin vaikka jakarilla tai tongeilla. Voitele venttiilin läpimenotiivistettä vaikka crcllä. Putkistossa oleva sakka on todennäköisesti jumittanut venttiilin, mutta kyllä se herkistelyn jälkeen taas toimii, kun nuo kelitkin alkavat vaihdella ja venttiilin säätöautomatiikka rupeaa sitä taas liikuttamaan.

Tämä ei myöskään ole ammattilaisen neuvo, vaan pitkän kokemuksen kautta kertynyttä epäilyttävää tietoa

Kompataan "ammattilaisena" eskereä

Saman huomasin itse joku vuosi sitten, kun lämmitysvehkeet oli kesän pois päältä niin talon ainoan patterin (ilmalämmitys) sähköohjattu lämmönsäätöventtiili on jumiutunut kalkin takia ja ei jaksanut kääntyä isommalla kun alettiin syksyllä tarvita lämpöä. Suntit sun muut venttiilit kalkkeutuu vanhemmiten jäykäksi.

Jep! Tämän jumpan tein itsekkin viime viikonloppuna. Kuumaa pukkasi runkolinjaan.

Kun nyt tälläinen ketju on, niin kysytään sitten hieman öljykattilasta.

Kävin tuossa vilkaisemassa öljykattilaa. Se on palanut nokeamatta, koska kurkitusluukusta näkyy hyvin palotilaan. Puhdistusta tarvinnee, kun seinät näkyivät olevan valkoisen karstan peitossa (liikaa ilmaa ?), savukaasut 160 astetta kattilan mittarin mukaan. Mutta se kysymys. Kurkistellesani palotilaan siellä näkyi noin tupakka-askin kokoinen aika suorakaiteen muotoinen karstaton läntti, josta yhdestä nurkasta oli vähän valumajäljen näköistä. Vesihän tunnetusti tuon karstan irroitaa, joten onko nyt sitten kattila puhki. Jos siellä on vuoto, niin voiko sen paikata hitsaamalla. Kattila on 22 vuotta vanha Arimax Eetta, joka nähdäkseni on levyrakenteinen eikä valettu palotilastaan. Siinä suhteessa ei pitäisi olla hitsaamiselle estettä. Paineet ovat toistaiseksi pysyneet järjestelmässä.

" Kattila on 22 vuotta vanha Arimax Eetta"


Vastasit juuri itse itsellesi
Kattila romikselle ja uutta sisään. Hyötysuhde paranee ihan huimasti.

Ei se hyötysuhde merkittävästi parane, tuo Arimax on jo yli 90 % hyötysuhteen omaava. Tosin öljylämmityksen hyötysuhde on jotain 50% - 70% luokkaa tai sitten öljylitran energiasisältö on jotain muuta kuin 10 kWh/litra, mutta se on toinen asia. Kun tuo valtiovalta soutaa ja huopaa noiden verojen kanssa ja muutenkin horjuu energiapolitiikassa, niin ajattelin ajaa vielä jonkun aikaa tuon vanhan systeemillä. Kun uusinta tulee eteen, niin sitten pitää harkita muitakin vaihtoehtoja, lähinnä mieleen on tullut vesi-ilpo tuon öljylämmityksen tilalle. Jos tuota uusintaa rupeaa nyt hankkimaan, on maassa korkea hanki ja pakkaset paukkuu ennen kuin uutta tavaraa on pannuhuoneessa. Jos siellä vuoto on, ajattelin vetäistä hitsillä reiän umpeen (jos mahdollista) ja kaikessa rauhassa ruveta miettimään uusintainvestointia.

Jos paineet eivät ole laskeneet verkostosta, niin tuskin silloin on vuotoa vielä olemassa. Karstaton läntti olla vain palamalla irtaantuvan karstan alta pilkottava puhdas pelti. Kattilan ikä on normaalisti ainakin 30v., joten ei sen vielä pitäisi olla finaalissa. On tietenkin poikkeuksia; jos on usein tarvinnut lisätä uutta vettä lämmityspuolelle, tulee siinä mukana hapekasta vettä, ja tämä jouduttaa puhkiruostumista.

Hitsaamalla tehtyä kattilaa voi tietysti korjata hitsaamalla, mutta jos kattila on todella jo syöpynyt puhki, niin silloin paikkahitsaamaan voi joutua jatkossa jatkuvasti.

Nykyisin monet vaihtavat öljystä muihin lämmitysmuotoihin, joten hyviä käytettyjä kattiloita on edullisestikin myynnissä.

Tietysti sinäkin olet tienhaarassa, panostaako vielä hiukan öljylaitteisiin vai siirtyäkö vesi-ilpoon, maalämpöön, kaukolämpöön, puulämmittämiseen sen eri muodoissa jne.. Kokonaan uusittava lämpöjärjestelmä tulee aika kalliiksi, mutta ymmärtääkseni valtiovaltakin on osaltaan painostamassa luopumaan öljylämmityksestä muutaman vuoden sisällä.

Tämä on ei ammattilaisen tuntumaa...

Edit: Kerroitkin uudessa viestissäsi tulevaisuuden näkymistäsi, mutta laitan oman käsitykseni tilanteesta näkösälle

Vuoto kyllä näkyisi tuhkaluukun alta tihkuvana tai jos on kovin olematon niin pelkästään verkostopaineen alenemisena. Tällöin ne muutamat tipat häipyy savukaasujen mukana ulos. Onko karstaton läntti öljypolttimen liekin nuolema paikka?

Teräslevykattilan keskimääräinen ikä on 25 vuotta joten kohta alkaa olla aika. Ilmalämpöpumppuja en kuitenkaan laske vaihtoehdoiksi päälämmitysjärjestelmää valittaessa. Tai sitten pitää olla varautunut siihen että talvipakkasilla on 100% sähkölämmittäjä.

"Kun uusinta tulee eteen, niin sitten pitää harkita muitakin vaihtoehtoja, lähinnä mieleen on tullut vesi-ilpo tuon öljylämmityksen tilalle. "

Vaikka talvet jatkuis kovina niin tuo on merkittävästi säästävä vehje mutta nykyäänhän saa tukea siihenkin kun fiksaa maalämpöpumpun, tosin urpot päättäjät keksivät että joka porareiälle pitää hakea lupa. Tosin, jos on riittävästi tonttia ja savimaa niin lupaa ei tarvita kun liuosputki kaivetaan metrin syvyyteen omaan tonttiin. Se on merkittävästi porareikää halvempikin. Lupamenettely nostaa vielä varmuudella kuluja.

Ensimmmäiseksi tietysti avaan kattilan ja katson onko siellä vuotoa. Illalla klo 23 en viitsinyt ruveta moiseen.
Päättäjiltä on lämpöpumppuinnostuksessa unohtunut se, että kovilla pakkasilla ne vastaavat suoraa sähkölämmitystä, joten kantaverkko on kovilla, kun se nyttenkin on jouluisin ollut varsin lähellä kapasiteetin loppua. Öljylämmittäjää vaan pidetään nykyään lähinnä roistona ja yhteiskunnan vihollisena. Odotettavissa on veroteknistä painostusta öljylämmityksen lopettamiseksi Suomesta.

Vaikka pystyisi vettä polttamaan ja sillä hoitaisi talon lämmityksen ilman päästöjä, niin kyllä siihenkin vero löytyisi. Vedenpolttovero, vedentuhlausvero tai luonnontasapainon järkytysvero.
Kyllä verottajalla mielikuvitusta riittää ja kansa maksaa.

Sahtivaari puhuu "asiaa" mutta juu ja hyi, kyllä maksaa pitää kaikesta ja aina. Onneksi viimeiset kymmenen vuotta on ollut niin että vesi ja paskavesi ovat olleet käytännössä ilmaisia, mitä nyt on pitänyt maksaa porakaivovedestä sen verran että sähköllähän se on sieltä noussut. Ei kait se montaa kymppiä 10 vuodessa tee.

Noista kattiloista tosiaan: hitsauslevytetty kattila kestää sen 20-25 vuotta ja valukattila 30 vuotta tai jopa yli.

Nyt on kattila avattu ja puhdistettu. Kyseessä oli näkövika. Valumajälki oli itse asiassa hitsisauma ja "puhdas" kohtakaan ei ollut puhdas vaan erivärinen kohta. Palosolien putsaus on tosi hankala tuossa vehkeessä. Tilasin 1500 litraa Nesteen Biojotain tupaöljyä. Onhan se hienoa, kun saa pelastaa maailmaa. Mitä siitä vaikka muutama alkuasukas joutuukin kerrostaloon ja sademetsää laitetaan vähän kumoon sen vuoksi.

Moottoripolttoöljy. Onko kommentteja tupaöljyyn verrattuna puolesta/vastaan? Hinnassa, lämpösisällössä tai sopivuudessa öljylämmitykseen???

Juttelin öljyntuojan kanssa tänään. Sanoi joidenkin käyttävän moottoripolttoöljyä sen rikittömyyden vuoksi. Pysyisi pannu puhtaanpana. Rikin puuttuminen tietenkin vaikuttaa rikkihapon muodostumiseen palokaasuissa.

Aluksi sanon että kenenkään ei kannata tästä kommentistani vetää hernettä nokkaan, korjaan vain pienen asiavirheen jotta tarinan ymmärrettävyys paranee.

1. Syöttösekoitusventtiili ei liity lämmitysverkostoon eli pattereissa kiertävään veteen millään tapaa. Sen tarkoituksena on sekoittaa kylmää käyttövettä ja kattilan käyttövesikierukassa lämmennyttä käyttövettä jotta hanasta saadaan sopivan lämpöistä vettä.
"Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 c..." Suomen rakentamismääräyskokoelma osa D1, kohta 2.3.8.
"...Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetusta lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla korkeampi kuin 65 C" SrMK D1, 2.3.9
Ja lisäksi estää takaisinvirtaus. " Vesilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, että haitallinen vedenvirtaus lämminvesijohdosta kylmävesijohtoon tai päinvastoin estyy." SrMK D1, 2.3.5

2. "suntti" on lämmitysverkoston osa, eli sen avulla sekoitetaan pattereilta palaavaa viileämpää vettä kuumaan kattilasta tulevaan. oikeampi nimitys olisi Kolmi- tai voipa joku nelitieventtiilistäkin puhua. Ja tähän venttiilin nokkaan voidaan sitten asentaa säätömoottori jota ohjaa säätöyksikkö ennalta määritellyn säätökäyrän mukaan. Yleensä säätökäyrä muuttuu ulkolämpötila kompensoidusti eli ulkolämpötilan mukaan.

Lisätietoja:
Syöttösekoitusventtiili:
http://www.oras.com/ProductDocuments/Sy ... ttiili.pdf
Suomen rakentamismääräyskokoelma D1:
http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf