Hei,

olen harrastanut valokuvausta muodossa ja toisessa 60-luvun alkupuolelta eli pikkupojasta alkaen ja hurahtanut digivehkeisiin 6-7 vuotta sitten, jolloin myin 6x6-kalustoni ja lopetin myös kinokoolla kuvaamisen. Digejä on ollut sen jälkeen kaikkiaan ehkä n. 15 - 20 kpl, eri kokoisia, eri merkkisiä. Yhteistä kaikille on se, että kun joku asia on hyvin (eli jokin ominaisuus on ok), niin sitten joku toinen asia ei ole kunnossa. Eli joka ikinen digikamera on kompromissi, kalleimmasta päästä kompromissin muodostaa hinta..... Se, millaisen kameran hankkii, riippuu siitä, mihin kameraa tarvitsee. Ja tämä onkin se tavallisen kamerankäyttäjän ongelma: hän ei oikein tiedä, mihin kameraa tarvitsee... Ja myyjältä tähän ongelmaan ei apua löydy. Asetan vastauksen näin: Osta pieni EI ulostyöntyvällä objektiivilla varustettu kamera (siis sellainen, jossa zoom mekanismi on piilotettu kameran sisään (jolloin linssisyteemiin kuuluu prisma tai peili). Kaikilla merkeillä on sellaisia. Etu: kamera todennäköisesti kestää käytössä paremmin, on helppo kuljettaa mukana eikä edes maksa paljon. Haitta: kuvan laatu kärsii jonkin verran verrattuna saman luokan ulostyöntyvällä objektiivilla varustettuun kameraan (joka menee ennemmin tai myöhemmin jumiin objektiivin mekanismin osalta). Jos haluat parempaa kuvanlaatua: osta ns. hybridi- tai bridge-kamera. Etu: laajempi zoomausalue, ehkä kestävämpi rakenne ja joidenkin mallien kohdalla järkevämpi rakenne. Haitta: koko. Tässä uskallan antaa omien kokemusten osalta jopa suosituksenskin: Fujifilm Finepix HS-10: se että tämä voitti jonkun saakutin testin, on yhtä tyhjän kanssa, mutta ko. kamerassa on eräitä ominaisuuksia, joilla se (tällä hetkellä) päihittää kilpailijansa omassa luokassaan: manuaalisesti toimiva zoomaus (=kestävämpi rakenne), laajakulmapäässä 24 mm kinokokoa vastaava laajakulma, telepäässä yli 700 mm kinokokoa vastaava tele, ulkopuolisen salaman istukka, joka mahdollistaa halvan ylöspäin kääntyvän perussalaman käytön (välttämätön sisätiloissa kunnon salamavalaistujen kuvien saamiseksi), asiallinen ja tukeva rakenne (=voi olettaa, että kestää käytössäkin); toimiva kuvanvakain ja kohtuullisen tasapainoin värintoistokyky ja dynamiikka. Haittana: tarkennus (se automaattinen) on joissakin olosuhteissa hitaahko, ohjelmisto eli käyttöjärjestelmä ei ihan loppuun asti mietitty ja tekee joskus "temppuja" (joista pääsee menemällä resettiin...). Tällä hetkellä kilpailee ehdottomasti tavallisen käyttäjän valinnoissa halpis-järkkäreiden kanssa (tiedän: se kuvan laatu... mutta teetkö yli 30 x 40 cm suurennoksi?). Täytyy sanoa, että en suosittele järkkärin ostamista. Miksi? Siksi, että nyt ollaan samassa jamassa kuin 70-luvulla järkkäribuumin aikoihin eli markkinoille tulee uutta lelua melkein viikottain ja ostamalla nyt jonkin järkkärin (halpiksen), olet vaihto/lisälinssiliemessä seuraavat kymmenen vuotta.... joka lienee valmistajien tarkoituskin. Jos nyt välttämättä haluat ostaa järkkärin, niin odota vuoden verran: sinä aikana pitäisi tulla markkinoille Sigman sd-1... Hohhoijjaa... tästä alkaa keskustelu....

HS-10 kiinnostaa ihan oikeasti itseäni, ainoa mikä arveluttaa on dynamiikka & värit. Pärjääkö edes likelle S5proota? Digilux 2 on pikkusen kookas pitää esim mopon mukana reissuilla, mutta se kakkula & perinteiset kontrollit on minulle ehdottomat hyvät. Näyttäisi siltä että tuo HS-10 sopisi sen kaveriksi

Tuossa hs-10:ssä on perinteistä poiketen sonyn cmos kenno eikä fujin oma superccd. Johtuen siitä, että kameran koon kurissa pitämiseksi (30x zoom) on pitänyt valita pienempi kennokoko. Itsellä on käytössä mm. Finepix F70 EXR ja siihen verrattuna HS-10 tuottaa ihan kelpo värit ja dynamiikan. En ole pixelifriikki vaan tuijotan kuvissa kokonaisvaikutelmaa ja sitä, kuinka ison paperisuurennoksen kuvasta voi tehdä, paperilla kun kuva saattaa näyttää erilaiselta kuin ruudussa kropattuna. Pikselimäärä ei sitä kerro, kuinka ison kuvan saa tehtyä, se on kokeiltava käytännössä. Niinpä esim. 4 megapikselin kameralla olen saanut virheettömiä 50 x 70 cm kuvasuurennoksia aikaiseksi, vaikka joka oppikirjassa sanotaan, ettei se ole mahdollista.
Katsopa seuraavaa linkkiä, jossa on käytännön testausta HS-10 versus Nikon Coolpix P100: http://www.wolfgangsteiner.com/blog-do- ... id-86.html
Valitettavasti on saksaksi, mutta kuvat puhuvat puolestaan. Esim. letkukuvan osasuurennokset...

HS-10:ssä on paljon markkinahumua eli noita hupiominaisuuksia, itse käytän sitä lähes yksinomaan P, A, S ja M asennoissa eli perinteisesti, koska älykkäät toiminnot ovat sitä itseään... useimmiten...

Megapikselit on mainosmiesten humpuukia huijaamaan kuluttajia jotka ymmärtävät vain isoja lukuja, eikä itse kuvaa

Saksa vääntyy sen verran että kyllä tuo auttoi, ja etenkin sateenkaarikuvan vasen alakulma vielä enemmän. Fujilla metsä ei ole mustaa mössöä, vaikka kirkas pää on siinä yhtä hyvä. Ja värit kanssa omalle silmälle mukavampia. Kiitos!

Kameraa hankkiessa kannattaa myös varmistaa että kuvat voi tallentaa suoraan pakkaamattomassa
RAW-muodossa. Tällöin voidaan tehdä paitsi samat temput mitä kameran ohjelmisto kuvaa pakattaessa, myös aikalailla valotus-, värilämpötila-, terävöitys ym. muokkauksia. Haittapuolena RAW:ssa tietenkin että muistikortti täyttyy nopeasti, mutta nehän eivät nykyisin paljoa maksa.

Ei vaan kameran pitää pystyä tekemään niin hyvää jiipekkiä ettei raakaa tarvita!
Ja sen että pystyy tietää fujistit

Periaatteessa kannattaisi aina kuvata RAW-moodissa, koska se vastaa tietyllä tavalla filmikauden negatiivia. Kokemuksieni mukaan RAW-datassa on kuitenkin ongelmia: koko tosiaan saattaa olla aika iso mutta nykyisillä muistikorteilla ei välttämättä ongelma. Sen sijaan ongelmaksi saattaa muodostua se, että hyvää raw-jpg muunnosohjelmaa ole, varsinkin harrastelijakameroille. Photoshop vääntää useimpia (mutta miten?), valmistajilla on omansa ja sitten on muita vaihtoehtojakin. Eroja lopputuloksessa voi kuitenkin olla paljon. Joissakin tapauksissa kameran oma jpg-konvertteri (eli se, joka vääntää kameran sisällä raakadatasta jpg:n) tekee parempaa työtä kuin kameran valmistajan tietokoneohjelma! Näin on esim.juuri HS-10:n kanssa (ellei uutta ohjelmaversiota ole tullut). Päinvastainen esimerkki on Sigman digit, joissa kameran sisäinen jpg-konvertteri on maailman surkein ja tästä syystä testit, joissa on tarkasteltu sigman ottamia kuvia kamerasta otettuina jiipeggeinä, ovat murskaavia. Sen sijaan Sigman PC-ohjelma on yksi parhaimpia eli Sigman kameroilla kannattaa kuvata pelkästään rawina. Tai siis VOI kuvata vain rawina... Kun sigman kameran näyttöön tuleva kuva tulee jpg-konvertterin kautta, niin sekin on surkea. Kuvan tason näkee vasta tietokoneella. Joissakin muissa kameroissa taas kameran näytössä kuvat saattavat näyttää tosi hienoilta mutta koneella näky onkin toisenlainen... HS-10:ssäkin voi toki kuvata tallentamalla kuvasta molemmat, siis sekä rawin että jiipegin. Huonosta konvertterista johtuen ei ole tullut käytettyä.

RAWin iso ongelma on aika. Silloin kun otan ison määrän kuvia pitää niistä vauhdilla valita jatkoon menevät ja sitten vielä hieroa nekin. Aikaa (ja kärsivällisyyttä) muuhun kuin suoraan jiipekkiin ei vaan ole. Toisaalta en sitten halua muutakaan rawin kautta kun olen jiipekkiin oppinut...
Ja veikkaan että valtaosa Fujin digijärkkärin ostaneista on pitnyt kriteereinään juuri 1) hyvä dynamiikka 2) väritoisto 3) kelpo jpg. Ovat myös merkkiuskollisia, vaikka vaihto esim Nikoniin onnistuisi helposti lisälaitteiden puolesta.

RAWaan kun kuvaan jotain tärkeää tai huonoissa valaistusolosuhteissa. Silloin niistä raweista saa kuitenkin paljon enemmän sävyjä irti kuin jpegeistä. Hyvässä valaistuksessa kuvatessa eroa ei juuri ole. Mitä kaipaan on riittävän valovoimainen objektiivi, seuraavassa kamerassa kiinnitän enemmän huomoita siihen! Ja isompi kamera tuntuu sopivan mukavammin käteen kuin pikkukamera. Pieni on lähinnä matkakamera, aina mukana kulkeva.

Canoniltakin on tullut myyntiin superzoom bridge-kamera tyypiltään sx30is, jossa on jopakin 35x zoom. Uteliaisuuttani katselin hieman testikuvia Imaging resource-sivustolla ja huomasin, että vaikka Canonilla varmasti on optiikka hallinnassa, niin tällaiseen malliin ei intoa ole kuitenkaan riittänyt. Kuvissa on hämmästyttäviä määriä värivirheitä, siis purple fringeä ja myös vastaavaa vihreää värjäytymistä. Vertasin samoja kuvia Canonin ja Fujifilm HS10:n välillä ja ero on aika musertava Fujin hyväksi. Canonilla värivirheitä näkyy jopa keskellä kuvaa ei vain reuna-alueilla. Ja vaikka Canonissa on 14 mpikselin kenno verrattuna Fujin 10 mpikseliin, niin kuvan laatu on koko läpi koko herkkyysskaalan fujissa parempi. Long live canon!

No mutta eihän niin suosittu kuin Canon voi olla huono
Seuraavaksi joku kertoo että maailman ziljoonat kärpäsetkin ovat väärässä kun syövät pas...

Meinaatte, ettei vaikkapa Nikonilta löydy yhtään huonoa pokkarimallia? Mielipiteitähän on kaikilla, jopa niillä kärpäsillä, mutta silti sanoisin ettei laadukas Canon (oli se sitten runko tai linssi) ole huono.

"vaikka Canonilla varmasti on optiikka hallinnassa, niin tällaiseen malliin ei intoa ole kuitenkaan riittänyt.." eli tässähän se oli se ajatukseni ydin. Luulen, että myöskään halpis-järkkäri-linsseihin ei into riitä.... eli että se Canonin laatu on siellä jossain yläpäässä...

Juu, 5D on ihan hyvä kamera. Parisen tonnia runko...

Nyt olisi muuten myynnissä sellainen paketti joka kuvaa niin rajua RAW:ta ettei tosi.
"Pikkupokkari" Asahi Pentax 6X7, 85/2,8 ja 135/2,8 takumar-linssit. Filmistä riippuen tämän negatiiveja katsellaan mikroskoopilla, ei luupilla. Myös vaihto Nikonin "kultarengas" -obkjektiiveihin.

Myös joitakin Nikon -kinarirunkoja saattaisi löytyä.

Ai saakeli, nokitetaan 9x12 Fotokorilla
Kokoelmaesineiksi on kyllä haussa rungot F4'stä ylöspäin, mutta kun niistä pyydetään ovistoppariksi liian kovia

Vaihdoin jo vuosia sitten Plaubelin 9X12:sen Fiat 600:een. Plaubeliin maksoi pelkkä tähyslasin vaihto saman kun tehdaskunnostettu kusiaisen kone, että ehkä se kuitenkin oli hyvä kauppa . Minun F4:selle kävi niin että se meni vaihdossa kun hankin D1x:n. Haluaisitko siitä ovistopaarin? Neljä megapikseliä, ja huikeankokoinen akku joka kesti about yhden muistikortillisen, eli 512 megaa .
Tuon 6X7:n myynti-ilmo täällä: http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?f=18&t=6095

Itse asiassa digiäkin pitäisi alkaa ottaa talteen jo nyt. Yritäpäs löytää jostain Kodak-Nikon...

Leica Digilux vuodelta 98 on nyt kokoelmassa.
Ja vaimo sai joululahjaksi HS-10 Fujin

Välineiden omistaminen vielä tee kenestäkään taitajaa
Me ollaan lahjotettu kaikki turha / ylimääräinen välineistö tms Ollelle
http://www.aland.com/en/fotografiskamuseum
Tuo on ihan kiva ja kiinnostava yksityinen museo, jossa tosiaan riittää nähtävää valokuvauksesta kiinnostuneille

Javisst siellä on käyty
Meikäläisen pienimuotoisessa kokoelmassa onkin vasta kolmisen sataa kameraa

On muuten käymisen arvoinen paikka ja kaveri on tosi mukava. Sisään kun astuu siihen ekaan huoneeseen niin tuntuu ihan kuin olis tullut ajaasa taaksepäin ja reilusti.
Ainoastaan harmitti kun siellä ei saanut kuvata.

Ekassa huoneessa eli ns myymälässä sai kyllä kuvata kun kiltisti kysyi
Ja Affis on muutenkin ihan mukava paikka, etenkin mopolla/fillarillaa ja saariston yhteysaluksilla kulkien. Autoa on hankalampi saada parkkiinkin kun tulee kuvattavaa.

Koska muuten olette käyneet Affenmaan fotograafisessa museossa? Se muutti pari vuotta sitten, mutta ei kovin kauas, olisko ollut kork. 1-2 km päähän. Auton sain hyvinkin parkkiin kun näin kauniin maiseman jossa halusin sen kuvata

Viime kesänä: