Miksihän siellä yleensä on se moottoritie, kun siinä ajetaan kesät talvet 70km/h.. Siinähän ehtii hyvän jarruttaa ja pysäyttä päästääkseen sen Petoselta tulevan vaarin siihen eteen

Aika usein sen vaarin sijaan sieltä kyllä myös tulee joku dynaaminen nuori heppu lippalakki nurinperin päässä, allaan joku madallettu ja liekitetty japsisportti, jossa renkaan virkaa tekee sotamuseon tykinlavetista varastetut helkutin isot valssit joiden ympäri on kierretty pari varvia mustaa mailaerkkaa...ja vauhtia on näissä tapauksissa min 150 km/h...mutta ei nekään ketään väistä, päälle ne tunkee....

Mitäs, jos tieosuudella on 80 km/h:n rajoitus? Kyllä, se rajoitin on siellä 89 km/h:n tuntumassa, ja sitä vasten paukutetaan, välittämättä rajoituksista. Nykyisin kyllä ilahduttavasti näiden kuskien määrä on vähentynyt, kuten tuolla jossain aiemmin mainittiinkin, että rajoittimia tiputetaan alemmas polttoainesäästön toivossa.

Useat öljy-yhtiöt ovat määränneet myös omat rajoitukset säiliöautoihin. Muistaakseni Neste on määrännyt rajoittimet 80km/h. Toinen tapa öljy-yhtiöillä on velvoittaa kuljetusyrittäjät valvomaan ajopiirturien avulla kuljettajien ylinopeuksia. Ylinopeutta ajaneet kuljettajat tulee asettaa toisiin tehtäviin, muuten menettää ajot.
Seuratkaapa vaikkapa Nesteen säiliöautojen nopeuksia. Eivät tule huohottamaan taakse. En ainakaan itse ole huomannut.

Rajoittimilla ei tule polttoainesäästöä rekoissa.
Se on kokeitu vuosikymmenien aikana.
Vapaiden nopeuksien aikana vähemmillä akseleilla ja melkein suuremmilla laittomilla kuormilla meni 42 litraa satasella.
Nyt ei mene.
Konginkankaan turmaakaan ei olisi tullut, jos rekkakuski olisi saanut antaa kenkää mäkeen.
Nyt rajoitin jarrutti ja perävaunu otti veturin paikan.
Bussikuskikin oli sokea, kun ei varautunut tilanteeseen.
Itelläkin kävi vesijäällä tilanne täyden kärryn kanssa motarille kiihdytettäessä, että kärry lähti seilaamaan koko leveydellään.
Pikaisen harkinnan jälkeen kaasupoljin pohjaan ainoa viimeinen vaihtoehto.
Siitä se oikeni, ja paita kuivui.
Paljon on muutakin käynyt liukkailla, kolareitakin, mutta aina syyttömäksi tuomittu jopa ilman sakkoja.
Onneksi kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut.
Onnea tietenkin mukana ja lasten antama maskotti jossa luki aja hiljaa Isi!
Se roikkuu nyt tietsikan yläpuolella kunniapaikalla.
Sekin jäi eläkkeelle.
Liikenneministeriö on suurin syyllinen, kun hyväksyivät perävaunun kokonaispainon suuremmaksi kuin veturin.
Markkinavoimat on suurin syyllinen rekkaonnettomuuksiin.
Siitä pysähtymisestä sen verran, että kinnerillä ja pikkupakulla mulla on aikaa pysähtyä, mutta se raskas yhdistelmä on liukkaalla ihan pakko antaa olla vähän liikkeessä eteenpäin koko liikenteen kannalta.
Se kun on linkussa ja luisuu taaksepäin, niin loppuu jupiltakin kiire.
Pysähdytään nyt Isänpäivänä ainakin.

Ei tule ei, mutta sillä tulee, jos ajetaan 89km/h sijasta 80km/h.

valitettavan yleinen tapa löytyy noista tonnin painoisistakin kotteroista. on helvetillinen kiire päästä ohi tuommosesta yhdistelmästä ,mutta sitten se kiire loppuukin. sitten jäädäänkin tupeksimaan siihen eteen. jos kerran halutaan päästä ohi ,niin siitä vaan ,mutta eikö olisi sitten myös syytä jatkaa sitä vauhdinpitoo edelleenkin.
jos taas ei haluu pitää sitä vauhtii ,niin kai sitä on yhtä hyvä tumpuloida siellä rekan takanankin jossain puolenkilometrin päässä.
ei oo tuon vaikeempaa.

Ja toinen aivan turha asia on, jos itse sattuu ajamaan juuri hieman päälle tuon talvisen 80km/h, niin joku saavuttaa nopeasti, ohittaa, köröttelee hetken edellä ja parin kilometrin päästä kääntyy pois. Minkä ihmeen takia pitää ohittaa jos kuitenkin on juuri pian kääntymässä? Ja usein myös valoristeyksissä näkee välillä autoja, jotka painoivat kymmeniä kilometrejä sitten ohi, eli saavutettu aikasäästö menetettiin niihin valoihin.

Ja sitten kun itse joskus jostain ohi haluaisi, niin noissa kolmikaistaisissa ohituspaikoissa aina edellä menevä jostain syystä kiihdyttää yhtäkkiä 10-20 km/h ja ohituskaistan jälkeen taas hidastaa siihen matelunopeuteen.


Ja nyt en tosiaankaan puhunut raskaasta liikenteestä, eli siinä mielessä aihepiiri taas rönsyili.

Ei Aakku tule matikalla säästöä.
Se tulee kokemuksella.
Se on vaan niin yksinkertainen juttu, että jyrkkä ylämäki kuuskyttonnisella ja 80 .
Mäen päällä 50, jos sitäkään.
Vauhti ennen vastamäkeä mieluummin hetkellisesti 90-100.
Mäen päällä 70.
Automaatilla kokeiltu, ja raskaalla syö löpöä enempi kuin manuaalilla.
Ei tämä toimi matikalla.
Pitää olla näyttöä.

Kyllä näitä on käytännössä mittailtu vuosikymmeniä ja teoriat jää teorioiksi.

Ei näitä käsittääkseni pelkällä teorialla ole laskettu. Tarkkuusmittarilla on kiivetty mäkikokeissa täydellä kuormalla. Keskikulutus ei nouse, vaikka ajaisikin rajoitusten mukaan mäen alle. Tarpeeksi jyrkässä mäessä on mitattu loppunopeudeksi sama, tuli sitten millä nopeudella mäen alle. Teho ja ennen kaikkea vääntö ratkaisee. On sanottu, että nämä nopeusrajoitetummat autot vaativat vääntävämmät koneet. Toisaalta esim. puuajossa on tehokkaimpien autojen suosio laskenut juuri kulutuksen takia. Yhä enemmän seurataan vääntöä. Ajon laatu lopulta ratkaisee.
Tuo rajoittimen asettaminen 80km/h tuntumaan vähentää kyllä kulutusta. Hyvä kuljettaja ei moista rajoitinta edes tarvitsisi, mutta sitten niiden loppujen menohaluja ja sitä kautta kulutusta saadaan nopeutta rajoittamalla laskettua. Kysymyshän ei ole siitä mäestä pelkästään vaan tasaisella pidettävästä matkanopeudesta.

Vahingossa suoritettiin joskus asiasta käytännön kokeilu. Lähdettiin Haminasta Kotkaan emännän kanssa peräkkäin, minä edelle Vanilla ja emäntä perässä Xantialla. Moottoritiellä (Vt7) Summan kohdalla (Vt26 liittymä) kun rajoitus vaihtui 100->120 km/h, niin emäntä ajoi ohi ja alkoi ajaa todellista nopeutta 120 km/h, minä jatkoin todellista 100 km/h. Näin jatkui 10 km matkan ABC Amiraalille asti (170:n liittymä), jonka kohdalla emäntä taas tipautti rajoituksen muuttumisen takia 120->100 km/h. Tästä eteenpäin taas samaa vauhtia 7 km, jonka jälkeen reitillä vastaan tulivat "Sutelan valot" (poistuminen Vt7:lta 352:lle). Emäntä pysähtyi punaisiin valoihin ja ennen kuin valot ehtivät vaihtua vihreiksi, pysähdyin minä Vanilla perään. No, tässä tietenkin vaadittiin se, että valot sattuivat juuri vaihtumaan punaisiksi, kun emäntä saapui risteykseen, sillä eroahan pitäisi tuolla matkalla tulla 1 min ja tuskin kovin paljoa sitä kauempaa punaisina ovat kerrallaan.Matematiikalla tuskin, mutta fysiikka mukaan ottamalla olisi mahdollisuuksia, kun vaan mallinnetaan riittävän tarkasti. Äärimmäistä tarkkuutta ei kuitenkaan tarvita.

Kyllähän se liikenne kulkee sujuvammin, kun rekat kulkisi 90.
Olisi vähemmän ohitustarvetta, eikä ne ryytyisi jokaiseen nyppylään "polttoainetta säästämään"
Samalla henkilöautoille rajoitin 90 polttoainetta säästämään.
Se on kummallinen rekkavastaisuusasenne muutamilla, vaikka ei ilman rekkamiesten työtä olisi heilläkään paidanhelma paskassa.

Sahtivaarilla on ihan hyvä ja oikeansuuntainen pointti nopeuden suhteen. 90-95 kmh olisi tutkimuksienkin mukaan ideaalinen maantienopeus täysperävaunuyhdistelmälle. Me kaikki jotka päivittäin yhdistelmää ajamme tiedämme että nykyinen rajoitettu max 87 kmh ei sovellu nykyisiin vaihteistoihin.
Miksi muuten (tälläkin) palstalla jankutetaan yhdistelmän ohitustarpeesta kun kerran talvirajoitus on 80 kmh. Oikein mielenkiinnolla ja vähän ärsyyntyneenä lueskelen täällä rahtareita haukkuvia kommentteja, jankutetaan kuinka yhdistelmä roikkuu persuksissa jne jne koskaan ei mainita kuinka tsiljioonia tapauksia esiintyy käytännössä liikenteessä kun se henkilöautoilia roikkuu ohitusta kytätessään aivan perävaunun valorampissa kiinni ja koukkii hengenvaarallisesti vastaantulevien kaistalle yrittäessään ohitusta 80 kmh alueella kun yhdistelmä jolkottaa tuota 87 kmh. On pelastettu enemmän kuin yhden citroen kuskin henki runttaamalla jarrut pohjaan kun on pakko antaa tilaa kiilaajalle ohitustilanteessa.
Ja muistakaa käyttää sitä vilkkua, sitä (useimmiten) keltaista vilkkuvaa valoa auton etu ja takakulmassa jolla ilmaistaan suunnanmutoksesta jolloin rahtarikin ajoissa tietää aikeistanne kääntyä ois hyvä jos se välkkyis reilusti ennen kuin rattia käännetään.

Tuosta stop merkistä vielä, kyllä me ammattiautoiliat sitä noudatamme keskivertokuskia paremmin. Tästä lyön vetoa vaikka yhden c 5:n hinnan

"Jos liikennetilanteen takia ei ole aivan pakko, niin erittäin harva noudattaa Stop-merkkiä.
Mites Sinä?"

Erityisen huolellinen olen silloin kun on lapset kyydissä, etteivät saisi huonoa esimerkkiä. Yksin liikkuessani pysään TOPS-merkin eteen 99,9 prosenttisesti.

Eniten vtuuttaa pyöräilijät, he eivät näköjään pysää KOSKAAN tops merkin eteen. Olen meinannut liiskata muutaman pyöräilijän ihan sen vuoksi.

Puoli vuotta yhdistelmän rattiin, ainakin osa siitä talvella, niin raskasajoneuvovastaisuus loppuisi siihen. Käytännössa tietenkin mahdotonta. Asiantuntemuksen puutteestahan siinä on kyse.



Tuon kysymyksenhän laitoin ihan mielenkiinnosta. Ja sellaisia vastauksia on näköjään tullut, mitä arvelinkin. Toistan tuon väittämäni, 'erittäin harva noudattaa Stop-merkkiä.'
Sen verran, mitä tuota asiaa olen käytännössä seurannut, niin yksi, korkeintaan kaksi kymmenestä. Jos asialle riittää mielenkiintoa, niin seuratkaapa joskus hetken sivusta pysähtyykö ajoneuvot.
Ilmeisesti on niin, että aivan yleisesti ajoneuvon kuljettaja katsoo pysähtyneensä, kunhan hiljentää sellaiseen liruvauhtiin ja sitten menoksi. Mutta se ei ole pysähtyminen. Käytännössähän asia on merkityksetön.
Raskasajoneuvolla tuo liruttelu on ihan käytännön syistä monessakin paikassa täysin ymmärrettävä, harvoin henkilöautolla.

Minulla täällä satakunnassa kotikulmillani on vt 11 risteys jossa on niin jyrkkä nousu sivutieltä vt 11:lle jossa on stopp merkki ettei kertakaikkiaan yhdistelmällä ole mahdollisuutta pysähtyä. Joka kerta kun risteykseen ajaa saa jännittää tuleeko päätietä joku ja jos tulee kun on liukas risteys niin tietää se useamman kerran edestakas vekslausta, yleensä tietää myös henkilöauton kuski keskaria näyttämässä perävaunun puskurissa. Mihis menet kun eteen eikä taakseppäin pääse.
Sitten kun olet kävellyt sen ensimmäisen citroen kuskin puheille ja selittänyt tarpeestasi peruuttaa kävellyt hyttiin ja jumalauta siellä onkin jo seuraava saxo nyrkkiään puimassa.

Yritän tässä sanoa, jos joku ei vielä ymmärrä, että liikenteessä saa käyttää ns: maalaisjärkeä eikä aina tuiottaa prikulleen pykäliin.

Autokoulu Haaviston veljeksistä nuorempi antoi noottia aikoinaan meikäläiselle kun pysäytin liian lyhyeksi ajaksi stop-merkin luo. Sanoi että et millään ehdi katsoa tuleeko ketään jos lähdet samantien liikkeelle. Toisaalta monissa paikoissa stop-merkki onkin ennen suojatietä, jolloin paras näkemäalue on vasta suojatien jälkeen risteävän tien "reunalla". Näissähän käsittääkseni pyritään suojaamaan jalankulkijoita ja ottamaan vauhti pois vaaralliseen risteykseen tultaessa. Harva stop-merkki on ns. turhassa paikassa, en muista yhtään tällaista paikkaa nähneeni.

Raskaan kaluston kuljettajat ovat kyllä muita tarkemmassa valvonnassa. Muun muassa syyttämiskynnys
heidän osaltaan on huomattavasti alempana kuin muilla. Esimerkiksi Jyväskylässä käydään oikeutta 21-vuotiasta
rekkakuskia vastaan, syytteenä on liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Rekan pyörä oli irronnut kesken
ajon osuen vastaantulleeseen autoon ja edelleen tienvieressä olleeseen navettaan.

Kuljettaja vaaransi liikenneturvallisuuden sillä, ettei oletettavasti ennen ajoon lähtöään ollut varmistanut
pyöränpulttien kireyttä. Kuljettajan tulee aina ennen liikenteeseen lähtöä tarkistaa, että ajoneuvo on
kaikinpuolin kunnossa. Tämä koskee tosin myös henkilöautolla liikkeellä olevia. Siksi rohkenenkin uudistaa
aiemmin tässä viestiketjussa esittämäni kysymykseni:

Liikennesääntöjen pilkulleen noudattamisesta jatkaisin viestiketjun aloittajan linjalla tiedustellen,
että kuinka moni patonkilaisista tarkistaa autonsa valot, jarrut ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat
laitteet JOKA KERTA ennen liikenteeseen lähtöään?

Omien havaintojeni perusteella duunipaikan ja täkäläisen marketin parkkipaikoilla aika harva tarkistaa
esimerkiksi pyöränpulttien kireyden ennen liikkeelle lähtöään. Tai edes valojen ja jarrujen toimivuutta.

Se, että pysähtyyko stop-merkin kohdalle kokonaan vai ajaako sen ohi mateluvauhtia, on mielestäni
käytännössä aivan se ja sama. Pääasia on, että väistämisvelvollisuus tulee täytettyä. Kontrollifriikit
gestapomiehet ja kukkahattutädit tosin pitävät tässäkin asiassa muotoseikkoja tärkeinä.

Olen tästä samaa mieltä, vaikka itse tuleekin pysähdyttyä. Mutta kun mielessä, on että jospa poliisit vaanivat jossain piilossa

Tietenkin pysähdyn stop-merkillä jos tilanne sitä vaatii.

Jep. Kyllä minäkin olen sitä mieltä että varmasti noita STOP merkin nouttamatta jättäviä löytyy tavallisista hlöauto kuskeista enemmän kuin ammattikuskeista.
Ja tuossa tuli esiin aika iso pointti, mikä on usein suuri vaikuttaja siihen että raskasliikenne ottaa riskejä liikenteessä ja joskus tapahtuu ikäviä onnettomuuksia. Se syy on "Markkinavoimat". Asiakkaat (yritykset) vaativat nopeita kuljetuksia ja niillä ei ole "maalaisjärkeä" mikä pitäisi aina olla mukana jos keliolot ovat huonot tms.
En tosin ymmärrä miksi rekalla olisi turvallisempaa ajaa 80 km/h 5 cm sohjossa kuin henkilöautolla? Tämän tilanteen olen muutaman kerran kohdannut... Tavallisella 80 km/h valtatiellä hirvessä sohjossa, tuulessa ja räntäsateessa, rekka hiostaa takapuskurissa, kun ei henkilöautolla uskalla ajaa kuin vähän yli 70 km/h. Mutta nämä ovat tuiki harvinaisia tilanteita.
Sitten tuossa puhuttiin siitä renkaan irtoamisesta. Tuossa on pointtia. Eli miksi ei linja-auton, rekan ja kuorma-auton ammattikuljettajilta vaadittaisi myös ns. päivätarkastusta, missä kuljettaja heti työpäivän alussa tarkistaisi kulkuneuvon kunnon.
Tarkastusta varten olisi määritetty ns. primäärikohteet mitkä tulee toimia tai liikkeelle ei lähdetä.
Vastaavanlainen käytäntö on mm. ilmailussa.
Jo harrastelentäjältä vaaditaan erinäisten tarkistuksien teko ennen lentoon lähtöä, vaikka koneella juuri joku toinen olisi ollut ilmassa.
Vielä tänäkin päiväni lentokoneiden kapteenit kiertävät koneen ennen lentoon lähtö tarkistaakseen nuo primäärikohteet myös hlökohtaisesti (poikkeuksia tietenkin löytyy tähänkin, mutta olen monasti nähnyt tuon tehtävän).
Tälläinen päivätarkastus ja sen vaatimukset tulisi olla kirjattu lakiin tai pykäliin, jolloin sen tärkeys ymmärrettäisiin ja sitä noudatettaisiin.

Näillä jarruvikaisilla sitä sitten ajellaan tappituntumassa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... ojen-takia

Tuo "joka kerta ennen liikenteeseen lähtöä" voidaan mielestäni käsittää siten, että kun lähdetään sinne kauppareissulle, niin katsotaan siinä vaiheessa ne valot yms läpi ja se on "sillä hyvä" kotiinpaluuseen asti. Tästä soveltaen erilaisiin tilanteisiin. Ja tuohon tapaanhan ainakin sotaväen autkoulussa opetettiin tekemään ja sanomista tuli, jos oli tekemättä.

Kesällä tulee kyllä valitettavan harvoin katseltua autosta nuo perusjutut, pitäisi semmoinenkin tapa opetella. Talvella tulee helposti autoa lumesta pyyhkiessä samalla kaikki valot katsottua tietenkin (pl. jarruvalot). Moottoripyörästä kyllä tulee yleensä valot yms katsottua ajoon lähtiessä useammin kuin autoillessa.

Pysähdyn aina, tilanteesta riippumatta. (Tietty tämän puusilmän pitäis myös huomata ko. merkki.) Useista syistä ei vähäisimpänä se että uskon ehdollistamisen voimaan eli ikäänkuin yksi täysin turha asia vähemmän mietittävänä liikenneympäristössä.

Mielenkiintoinen keskustelu täällä.

Stop-merkkiin pysähtymisessä risteää kaksi eri säännöstöä: oma laki ja Suomen laki. Noin 90% tapauksissa nämä kaksi ovat yksi ja sama asia. Toinen kääntöpuoli on sitten, että ehkä 10% stop-merkeistä on ns. turhia ja toinen, että ehkä 10% hankalista risteyksistä taas on jäänyt jostain syystä ilman stop-merkkiä.

Vastaukseni tähän ketjuun siis on, että pysähdyn aina, kun joko Suomen laki vaatii tai oma laki vaatii

Jos risteyksessä on stop-merkki, olen todennut, että pysähtyminen on vaivattomampaa kuin ihmetellä joka kerta erikseen, että kuinka vaarallinen risteys oikeastaan on kyseessä, ja että onko poliiseja mahdollisesti jossain kytiksellä. Ja sitten jos risteys on hankala eikä stop-merkkiä näy, pysähdyn joka tapauksessa.


y