Aikoinaan mulla oli -92 Xantia ja sillä päästelin maailman tappiin ja vikoja ei ollut, no tämä uudempi potilas -98 16v ilmastoinnilla .... ei vielä päivää että kaikki toimisi ,aina joku hemmetin valo loimottaa...huononeeko laatu kun mallia on tehty kauemmin ... muissa vehkeissä kun menee toisten päin.....

Olisiko tuo 1992 ollut sen takia kestävämpi, että oli joku käsin tehty prototyyppi eikä vielä tuotantomalli?

Itsellä on 1994-mallinen Xantia, jokseenkin sama kuin tuo ensimmäisen-, eli 1993-vuoden malli. Ihan huoleton peli on mielestäni ollut. Vaikka kyllähän sitä vanhassa autossa aina pientä kränää on - osa ajan ja kilometrien aiheuttamia, osa riittämättömän tai väärin tehdyn huolenpidon. Uudemmista malleista ei ole kokemusta, mutta kyllähän sitä tuonkin ikäisessä jo kostautuu jos auton huoltaminen on tehty vähän sinne päin.

Meillä on 94 mallin xanttu, toistaiseksi on pelittänyt kuin enkeli. Tytär sen ensiautokseen osti ja silloin pääsin tähän citikka taivaaseen. Enkä kadu että tällaisen pelin hankki, nykyään se on vaimon kauppakassi ja on niin tyylikäs muodoiltaan kuin kiihottava blondi. En luovu autosta ehkä ikinä ko mulla on tuo varaosa autokin pihassa joten tarpeelliset osat saan tuosta romusta. Tuskin ikinä enään automaailman muotoiliat luovat jotain vastaavaa kaunotarta. Ainoa kauneusvirhe pelissä on, se kuljettajan puoleinen takalokasuojan keskelle syntyvä ruostereikä, mikä sen aiheuttaa en tiedä mutta lähes kaikissa 94 95 xantioissa se esiintyy. No meidän peli aikanaan maalataan kauttaaltaan ja se lokasuoja paikataan kunnolla, nykyisen tilapäispaikan siaaan.
Harva uudempi auto tarjoaa noin miellyttävää kyytiä. Auto lämpenee talviajossa jopa parissa minutissa (nyky peleissä) voi vain unelmoida moisesta, maantiellä ei vetele eikä metelöi. Leimalta aina kerrasta läpi, ensikerralla tosin on tuo ohjausvaihde saatava kuivaksi ennen konttorille menoa tai sitten on oltava kurakeli kun vie sen leimalle.
Tällaisia kokemuksia xantusta vm 94, mutta ei tuo 99 farkkukaan pöllömpi ole.

Ehkä sekin voi vaikuttaa niitten valojen palamisen määrään että ihan ekoissa xantioissa ei ollut edes kuskin airbaggiä, abseista, vyönkiristäjistä ja sivutyynyistä puhumattakaan.

Enemmän himmeleitä, enemmän vikoja.

Työkaverilla on -99 Xanttu 2.0 16v, ajettu vaan 180000 km. Auton historia on tarkkaan tiedossa kun on ollut työkaverilla lähes koko ajan. Ei ole ylimääräisiä tarvinnut korjata tai turhia valoja kattella. Tolla Xantulla on vielä paljon kilometrejä edessä ja onhan se tyylikäs auto!

Takalokasuojan kantti ruostuu koska taka sisälokari päättyy siihen ja väliin menee kura jota ei kehdata tai ei tiedetä puhdistaa..

Olin omistanut yhden ajokortin ja reilun määrän eri merkkisiä autoja 30v, kun tuli tarvis ostaa kakkosauto. Ostin 10 vuotta vanhan Xantian koska ”halavalla sain”. Vuoden kuluttua se ykkösautokin vaihtui Xanttuun.
Ennen piti vanhojen autojen peltejä hitsata ja maalipintoja korjailla joka puolelta . 2-300tkm ajettuihin autoihin niveliä, pakoputkia, jarrulevyjä ja –paloja kyllä vaihtaa, se on kertaluonteista hommaa. Kun täytyy mennä kompostoituneen pellin korjailuun, siitä ei sitten tule loppua. Nyt 14 vuotiaisiin Xantioihin ei ole tarvinnut ruosteongelmiin koskea kertaakaan. LHM:n vaihto on aika harvinainen lisätyö muiden normaalien huoltotoimenpiteiden lisäksi. Melkein jokaiseen omistamaani autoon olen joutunut vaihtamaan ainakin eteen iskarit. Hinnallisesti ja työnä se on McPerssoneihin ihan eri kaliiberin homma kuin vanhojen pallojen pyöräytys irti ja uutta tilalle. Nykyään ärsyttää pomppuvieterijousisten autojen hyppivä kulku. Kyydissä olen istunut, ajamaan en edes mielellään lähde, ainakaan huonommille teille.