Tulipa eräs "akkukokemus" mieleeni. Tässä muutama vuosi takaperin nostin auton akkua kuljetuslaatikosta ja ajattelin kokeilla sitä sellaisessa sähkökäyttöisessä veneen perämoottorissa. Akku ei ollut siis vielä kytkettynä mihinkään vehkeeseen kiinni. Akun merkki oli jokin ihan yleisesti tunnettu ja joissain piireissä laadukkaanakin pidetty. Muistaakseni Exide, mutta täysin varmaksi en nyt muista. Akku oli myös kohtuullisen uusi. Kävikin niin, että mitään ennakkoon varoittamatta, akku räjähti saman tien käsissäni kun aloin sitä nostamaan. Onneksi oli aurinkolasit päässä suojaamassa enimmiltä happoroiskeilta, mutta silti silmiinkin happoa joutui. Kirvelsi muuten aika paljon, mutta onneksi oli järvi vieressä, jossa pystyi silmiä huuhtomaan.

Siitä sitten kiireen vilkkaan terveyskeskukseen, missä ei tietenkään pidetty akkuhapon joutumista silmiin kiireellisenä tapauksena, joten pääsin jonottamaan vuoroani muiden asiakkaiden joukkoon. Siinä odotushuoneessa silmiä sirkistellessäni huomasin, että päällä oleva t-paita alkoi pikkuhiljaa haihtua olemattomiin. Syövyttävästä aineesta on siis kyse.

Se ei koskaan selvinnyt mikä sen akun silmilleni räjäytti, mutta aika varovasti tulee noita akkuja nykyään kohdeltua. Liekö yleistäkin tuollainen posahtelu?

AGM-akku, ja kenkä irti matkan ajaksi. Mulla oli tommonen akku varastossa melkein vuoden, näytti edelleen 14,7 volttia ja V6 hörähti kerrasta käymään.

Eikös lentokenttien parkeissa ole jotain (ylläpito-)latauspalveluitakin?

Meillä pamahti sotaväessä vain yksi kuorma-auton akku, kun kuski akkuhuoltoa tehdessään tipautti vahingossa jakarin/lenkkiavaimen sopivasti napojen väliin. Onni oli onnettomuudessa mukana siinäkin, eikä mitään vammoja kyseiselle kuskille oikeastaan tullut. Työkalu kyllä katosi kokonaan. Sen jälkeen tulivatkin suojalasit pakollisiksi akkuhuollon yhteydessä siellä.

Hyvä muistutus siitä että akku on pommi. Sopivasti akku lienee luovuttanut vetyä ilmaan tarpeeksi ja näin siitä tulee pommi. Akkua tulee aina käsitellä suojalasein, jos nýt ihan totta puhutaan ja tässä yllä oli hyvä esimerkki

Lentokentillä muuten ei ole minkään sortin latauspalveluita, tarjolla on vain helvetin korkeat hinnat auton säilytykseen.

Tuommoiset 15 vuotta ajasta jäljessä jos puhutaan auton akuista, mites nämä nuoret inssinplantut oikein on...
Eli suljetut akut on hapotettu jo tehtaalla.

Jaa, olikohan se toissavuonna, kun mie viimeksi akun ostin, eikä silloin ainakaan ollut valmiiksi hapotettu. Putkilot tulivat mukana. Korkkien sijasta kyllä sijasta oli tarra, jolla akku suljettiin hapotuksen jälkeen.

Tuo akun räjähtäminen on tullut todettua parikin kertaa. Kummallakin kerralla omaa tyhmyyttäni. Ensimmäinen pamaus oli kun hitsailin silloista kulkupeliä samalla kun akku oli latauksessa. Kipinä singahti jonnekin akun lähettyville, ja poks. Happoroiskeita ja muovinkappaleita talli täynnä. Onneksi olin itse katveessa, joten pääsin siivoamaan samantien. Toinen kerta lähes samalla tavalla, mutta suoraan ajosta ja konepellin saranalistaa heftaamaan. Tällä kertaa haalari tuhoutui pienellä viiveellä, mutta silmät ja naama säästyi kun oli maski kuonolla. Akkutapaturmasaldoon laskettaneen vielä lievä palovamma ranteessa (kellossa metalliranneke) ja leuoista sulanut 14 millin kiintoavain. Toki nykyisin vähän vanhempana mutta huomattavasti viisaampana käsittelen akkua kunnioituksella.

Akku voi kuolla varsin yllättäen. Minula oli yhdellä Saabilla outo kokemus. Aamulla starttasi ihan kiltisti, keli oli vähän pakkasella. Ajelin sata kilometriä Kuopioon toriparkkiin ja kävin asioillani, tunti pari. Lähtiessä ei jaksa pyörittää! No konstiksi apuvirtaa ystävälliseltä vieruskaverilta, lähti. Mutta kun otti kaapelit irti niin sammui siihen! Kokeiltiin useita kertoja. Ajattelin, että kyllä nyt autossa täytyy olla jotain vikaa ja hommasin hinausauton. Mutta pelkkä akun vaihto ja kaikki toimi kuin ei mitään! Onneksi vakuutus maksoi sen hinauksen. Ei maksanut akkua kuitenkaan

Minkäs merkkinen auton akku outous se oli, meinaan jos happotuubitkin on tulleet mukana ja suljetaan tarrallla

Ääni myös Optimalle. Kestää oikeastaan ihan hyvinkin kaikenlaista kolhua. Kaverin traktorikaivuriin vaihdeltiin ennen joka vuosi uusi akku. Optiman hankinnan jälkeen sama akku ollut jo jotain 8-10 vuotta. Ja samanlaista käyttöä koko ajan, joten ei ole levänyt laakereilla. Samaisen metsätraktorissa tuli oksa Optiman läpi, toimii edelleenkin...

Keitere, näin kävi minullekin, mutta keskellä kesää.
Ajattelin vaihtaa akun vasta syksyllä, kun tiesin sen olevan huonossa hapessa.
Oltiin menossa Äänekoskelle sukujuhlin, kun Bx sammui vauhdissa 20 km ennen juhlapaikkaa.
Kukaan ei pysähtynyt, vaikka kaikki luukut oli ylhäällä, paitsi yksi kännissä oleva fillaristi olisi muuten tullut autostaan antamaan virtaa, mutta ei voinut ajaa.
Soitin juhlapaikalle, ja sieltä tultiin auttamaan, mutta akku oli täysin oikarissa, eli ei suostunut käymään yhtään.
Onneksi mäen takana oli huoltoasema ja autosähkökorjaamo.
Omistaja myi turistille akun edullisesti ja varmuuden vuoksi mittasi latauksenkin samaan hintaan.
Tankkaan aina siinä asemalla, niin ystävällitä oli palvelu, eikä haluttu käyttää hyväksi toisen hädäalaista tilannetta.

Lentoparkissa saa käynnistysapuacv samaan hintaan tai ainakin sai (Helsinki Vantaa)

Mulla Optima startti/apuakkuna ollut toistakymmentä vuotta seisonut vuoden silti täyshönkä akussa.

Piti etsiskellä arkistoista faktaaa, esim pienemmissä Citikoissa yleinen 55Ah peruspatteri painoi 90-luvun alussa korkillisena perusversiona 14,2kg ja CCA-arvo oli 260A/EN.
Tämän päivän tyypillinen kalsium-version massa on 12,7kg mutta CCA-arvo on 420A/EN.
Samoissa kuorissa oleva 62Ah ennen 16,1kg ja 320A/EN mutta nyt hopeaversiona karvan alle 16kg ja jopa 600A/EN.

Eli kylmäkäynnistysvirta on noussut julmetusti, massa laskenut hieman.
Pitää jossain välissä kysellä parilta akkufirmalta mikä on hapon määrä noissa nykyisissä, se löytyi kellastuneista kirjoista että esimerkin wanhuksissa happoa oli 4,5kg eli peräti noin kolmasosa kokonaismassasta. Paljonko painon muutoksesta on hapossa ja paljonko kuorissa vs levyissä ei siis selviä vielä. Veikkaan levyissä tapahtuneen massan kevennystä valmistusteknologian kautta, "grid" ei ole enää tasainen tiheä ruudukko vaan ikään kuin harva viuhka, jolla saadaan paremmat ominaisuudet. Jossain arkistojeni kätköissä niistäkin on ottamiani kuvia.

Outous johtuu ehkä siitä, että tuli tuohon japsikulkineeseen. Autoihin en ole tosiaan ihan muutamaan vuoteen joutunut ostamaan akkua, kun niissähän ne kestävät helposti sen 10 vuotta. Tuon akun merkkiä en kyllä muista. AD-varaosamaailmasta se on kuitenkin 90 % varmasti ostettu, sen muistan. Johonkin pyörään olen tainnut Eurogloben hakea, ehkä tuo voisi olla...

jos tähän topikkiin otetaan mukaan mp-akut niin varmaan olisi syytä mainita asia. Ne on oma maailmansa, pakkasominaisuudetkaan ei ole ykkössijalla...

Löytyihän niitä kuvia:


Tässä on iso ero nykyakuissa, levyn massa ei olekaan yhtä tärkeää kuin oikea malli. Viuhkamainen harvempi lyijyritilälevy on tehokkaampi kuin perinteinen tiheä suora ristikko.


Valmis viuhkalevy, ennen pussitusta


Toinen iso parannus on levyerottimet eli pussit. Pussit estää kenno-oikosulkua kun akku sulfatoituu, ja näin akun ikä pitenee.





Puolivalmiiksi koottu akku, eli levypinkat erotinpusseineen on kennoissaan mutta pinkkojen yhdistäminen kennosta toiseen on vielä tekemättä. Nykyakkuihin mahtuu enemmän pinkkoja per kenno kiitos fiksumpien levyjen, ja näin CCA-arvosta saadaan suurempi.