Voi vitsi kun on edistyksellinen systeemi! Jotain tuttua tuossa ideassa kyllä on .

Katsokaa video täältä.

Tämä Nivomat tuli minulle tänään uutena asiana. Tiedän kyllä, että eri merkeillä on vaikka minkälaisia virityksiä tasonsäätöön, mutten ole niihin juurikaan tutustunut. Jollain patongin lukijoista on varmasti kokemusta muidenkin merkkien kuin Citroënin taakankantokyvystä. Mitä olen muiden merkkien keskustelupalstoja lukenut, niin niissä hyvin yleinen kommentti noihin "itsetasaaviin jousituksiin" on joko välttää niitä tai vaihdattaa automaattinen tasonsäätö tavallisiin vietereihin. Ainakin Volvo-, Subaru- ja Mersufoorumeilla olen tälläistä huomannut.

Totuus löytyy aina Sitruunapatongista. Onko kaasunestejousitus ykkönen "itsetasaamisessa"? Miten pärjäävät muut tekniikat esimerkiksi mukavuudessa (esim. ilmajousitus) ja huoltokuluissa verrattaessa Citroënin järjestelmään? Esim Nivomatia Volvomiehet pitävät kalliina.

Täällä on aika hyvät selostukset suurinpiirtein kaikista mahdollisista autojen jousitustavoista.
Ei nyt aivan tuohon tasonsäätöön liity, mutta mukavuudesta muista ominaisuuksista kyselit myös

http://www.carbibles.com/suspension_bible.html

Seuraavat osiot löytyvät sivun alareunan palkin kautta.

Nivomat-iskarit taitavat maksaa jotain 300-500 €/kpl mallista riippuen? Kestoikä muutama sata megametriä. Ilmeisesti ei ole tuossa mitään merkittävästi parempaa "tavanomaiseen" tai on jopa joltain osin huonompi, kun volvoilijat noita aika kovasti "tavanomaisiin" vaihtavat.

viewtopic.php?f=12&t=5227

Tuolla on jo paljon likeltä liippaavaa.

Ja Nivomat on siis itsesäätyvä iskari, joka pitää maavaran vakiona. Itse Nivomat-iskari on tavallista kovempi, eli sen kanssa käytetään löysempiä jousia. Nivomat ei tarvitse "ulkoista käyttövoimaa" ja on siten helppo korvattava/korvaava sekä valmistuksessakin kaakunpala, vain toiset jouset kaveriksi.

Mitä kestoikään tulee niin eipä Mersujen Citikalta ostettu takahydrauliikka ole sen erilaisempaa kestoikänsä puolesta kuin Vålvålla Nivomateissa, mutta korjauskulut kylläkin Nivomatin eduksi

Hinnoista puheenollen tässä huvittava lainaus tuolta mun linkistä:

"If you're loaded, you can buy cars with active anti-roll technology now. These sense the roll of the car into a corner and deflate the relevant suspension leg accordingly by pumping fluid in and out of the shock absorber. It's a high-tech, super expensive version of the good old mechanical anti-roll bar."

Activoita on täälläkin näkynyt parilla tonnilla myynnissä, siinä sitä "super expensive high-techiä"

Mersun farkuissa on käytetty "citikkajousia" ryhdin pitiminä iätajat. Peräpäässä on kyllä ihan vieteritkin, mutta lisäksi hydejousitolpat. Kuugelit löytyvät myös, joskin ovat ihan omanlaisensa mustat. Hinnaltaan 3-kertaa vihreät. Tolpat ovat lähes ikuiset, mutta niiden alapäässä oleva pallonivel väljistyy ja alkaa kolahdella jossain 300+ tkm paikkeilla. Palloniveltä ei saa erikseen.

Olette keskustelleet tästä minun kesäloman aikaan. Minä nikkaroin silloin taloa, joten ei tullut patonkia tarkkaan luettua . Reilusti yli +30 asteen helteet takasivat tuolloin lämpimät timpurihommat . No se on toinen juttu...

No juu, viestejä ketjuun tulee taas mukavaa vauhtia. Tuo Teuskin linkittämä sivu on mielenkiitoista asiaa täynnä. Pitää tutkia aikanaan tarkemmin. Zx-filesin linkittämän viestiketjun uumenista selviää eri merkkien käyttämiä systeemejä, mutta onko kenelläkään omakohtaista kokemusta muista kuin kaasunestejousituksella olevista "kuormajuhdista"?

Äkkiseltään katsottuna tuo Nivomat on vähän kuin laittaisi sitikkaan joka nurkkaan oman hydepumpun

Niin ja vähän samanoloinen, mitä sitikka kokeili ekan kerran B11 six -malleissa muistaakseni 1950 -luvun puolivälissä. Siis vain peräpäähän hydesysteemi. Joten on tässä sitikalla vähän suunnitteluetumatkaa muihin verrattuna
Mutta voihan se olla, että muut kirii kiinni etumatkaa...
Mutta onhan tämä sitikan hydesysteemi aika lailla pitkälle testattu ja hiottu - ainakin jos ajatellaan uusia autoja, joilla on tarkoitus ajaa se 6-7 vuotta ja kierrättää ne sen jälkeen (tällaisen arvion muistan jostain lukeneeni, että autotehtaat tähtäävät tuohon käyttöikään).
Hydevuodoista ja -ongelmistahan me tällä palstalla enimmäkseen jutellaan niitten n. yli 15 vuotta vanhojen suhteen. Pisteet minulta kuitenkin tässä kuormankanto-ominaisuudessa sitikalle. Ja oliko tuossa Nivomatissa kuitenkaan mukana myös jarruvoimien säätöä kuormauksen mukaan?

Millä ihmeellä Nivomat voisi liittyä jarruvoiman?
Ja Nivomatissa ei siis ole pumppua. Ei putkia. Ei letkuja. Nestettä vaimennuselementtinä ihan kuten perinteisessäkin iskarissa.

Nyt on taas aika ottaa citikkaruusunpunaiset lasit pois siitä sierainelimen päältä ja todeta tässä olevan erilainen tasonsäätöratkaisu. Halpa, helppo ja paljon yksinkertaisempi.
Ne jotka halusi parempaa mutta monimutkaisempaa osti hydesydeemin Citikalta eli MB ja R-R.

Onhan siinä eräänlainen pumppu joka saa voimansa jousituksen liikkeistä.
Lisäksi tuon ekan linkin kuvassa on tuo lisäsäiliö, jonka ainakin tässä PDF:ssä sanotaan olevan sähköinen apupumppu joka ei kylläkään ole pakollinen:
http://www.cadillacfaq.com/faq/answers/pdf/nivomat.pdf

On muuten äkkiseltään tutunoloisia kuvia

Bogen Nivomat lie melko vanha keksintö. Väärämmerkkisissä autoissani vastaava on ollut kahdessa, joista toisen mallisarja esiteltiin -70 ja toisen -76. Ensimmäisessä tosin systeemiä taidettiin kutsua nimellä Hydromat, mutta ajatus molemmissa kuitenkin oli lentokorkeuden vakiona pitäminen.

Syy siihen, että volvomiehet vaihtavat näitä pois lie kuitenkin enemmän taloudellinen, kuin se, että systeemi olisi erityisen epäluotettava tai huono.

Monroe toi Load-levelerinsä markkinoille jo -57. On vastaava systeemi, kuin tuo Nivomat.

Eikös Load-Leverer ollut ilmaiskari? Ilmaiskari taasen ei ole sama kuin Nivomat, vaan iskari, jossa on kumipussi, johon pumpataan painetta tarpeen mukaan.

"Pumppu" on iskarin sisällä, kannattaa lukea ajatuksella tuo sanakirjaenglanninnos.
...it does not need any external energy supply.
...the internal pump is operated by the relative movements between the body and the axle caused by road irregularities.

Lopussa sitten selostetaan erikoistapaukset joissa on ulkoinen käyttövoima, ja kerrotaan miksi.

Ei. Monroen ilmaiskari oli/on nimeltään Ride-Leveler.

Jos taka-akselilla mekaaninen on ALB-venttiili, se saa väärää tietoa taka-akselin kuormasta, kun perä ei painukaan alas. Tällöin takajarruilla vaikuttaa vain tyhjän auton mukainen jarruvoima.

Luetunytmmärtämiseen kun päästiin, niin miten "pumppu on iskarin sisällä" tarkoittaa samaa kuin "ei pumppua" ?

Ei sellaista pumppua, kuin täällä Citroenin tapauksessa oletetaan...

Onko asia sitten niin, että jos haluaa mukavasti (kuormankin) kuljettavan farmariauton, niin pitää ostaa Mercedes-Benz tai Citroën? Nivomatista ei kenelläkään patonkilaisella tunnu olevan teoriaa ja kuulopuheita kummempia kokemuksia.