Talvisin(kin) mm. työmatkat pyöräilevänä käytän kyllä kypärää. Jos täytyy valita lyönkö kumisevan pääni jäätikköön/auton tuulilasiin pelkkä pipo vai kypärä päässä niin jälkimmäinen vaihtoehto miellyttää itseäni enemmän. Ja kypäriäkin on moneen makuun.. Pari tuttavaa on ottaneet kontaktia päällään kovempaan materiaaliin pyöräillessään, toinen kaatui jäiselle risteysalueelle, henki pois (ei kypärää), toinen otti kimmokkeen *olvon tuulilasin kautta pientareelle, taju pois ja kylkiluita poikki mutta henki säästyi, tohtorien mukaan vain siksi että kypärä oli päässä ja pysyi paikallaan...

...silloin on tosissaan syytä kehitellä sellaisia kypäriä, joita yökkäilevätkin voi käyttää. Mun hammaslääkärikin on jo oppinut, että yökkäilen ja mulla on "herkästi reagoiva nielu" tai jotain sinnepäin

Liikennekuolemat tammikuu 2010, Moottori-lehdestä, pelkistä otsikoistakin voi päätellä aika paljon.
-Rikkoutunut rekka ei näkynyt,27v. -Alentunut ajokyky,69v. -Vakava sairaskohtaus,65v. -Liian lujaa tunneliin,25v. -Havaintovirhe tutussa risteyksessä, 81v. -Iäkkään mopoilijan virhe,77v. -Todennäköisesti sairaskohtaus,76v. -Mahdollinen sairaskohtaus,76v. -Ei havaintoa sumussa,74v.

4 sairaskohtausta joista 2 olisi kuollut kotonaankin, silti ne laskettiin mukaan liikenneonnettomuuksiin?

Ja ensimmäinen, rekka tienlaidassa, heijastamaton varoituskolmio,likaiset valot,hinausauto tilattu tuntien matkan päästä, kele, muualla moiset hinataan tien päältä suht välittömästi viranomaisten toimesta

en oo vielä ehtinyt lukea tammikuun Moottori-lehteä, mutta huomenna olen viisaampi...
Lehti kyllä on minusta ollut ainakin tähän asti erittäin hyvä!

Tämä on vähän propagandankäryistä uutisointia kyllä. Poliisi madalsi puuttumiskynnystä eli kamerat alkoivat välähtelemään jo ihan pienistä ylityksistä. Sitten uutisoitiin isoon ääneen, että kovien ylinopeuksien suhteellinen määrä laski. Orly? Mun mielestä olisi ollut äärimmäisen huolestuttavaa, jos suhde olisi pysynyt samana.

Jos poliisi haluaisi oikeasti parantaa liikenneturvallisuutta, ne lisäisivät omaa näkyvyyttään liikenteessä. Siviilikalustolla saa napsittua yksittäisiä ongelmatapauksia pois, joo. Kameroilla saa kustannustehokkaasti valvottua (vain) nopeuksia tietyillä tieosuuksilla. Mutta jos poliisi olisi näkyvästi läsnä liikenteessä, saataisiin ehkä massojen käyttäytymistä muutettua parempaan suuntaan ihan oikeasti.

Liikenneturvan valistustyö on mielestäni uskomatonta sormi pystyssä saarnaamista ja moralisointia. Kuka on kuullut radiomainoksen jossa sanotaan jotain tyyliin "Nyt kun olet liikenteessä, tarkista onko takapenkillä turvavyöt kiinni. Jos ei ole, pysäytä auto äläkä jatka ennenkuin kaikilla on vyöt kiinni koska olisihan se todella tyhmää jos et niin tekisi kun erikseen sanottiin ja ajaisit kolarin." Tuntuu siltä, kuin ne pitäisivät ihmisiä ihan stnan typerinä (ja siinä sivussa itseään todella erinomaisina). Vertailun vuoksi mun mielestä todella hyvä valistusvideo, joka vetoaa porukan järkeen ilman jeesustelua ja sormenheristelyä löytyy täältä.

Kyllä kaluston "parantuminen" on auttanut onnettomuuksia ja kuolemaa vähentämään. Minä olen AINA ajanut 20 vuotialla romuilla ja ajan edelleen mutta nyt niissä vanhoissa romuissakin alkaa olla ABS:t ja jo tänä talvena olen välttänyt kaksi selkeää peltikolaria niiden avulla kun on se ohjattavuus jarruttaessa ...tämä talvi kun on ollut melko luikas.
Lisäksi turpa- ja sivutyyny pelastaa kuollettavalta iskulta, ihan taatusti.

Ja rakenne on muutenkin kehittynyt: http://www.youtube.com/watch?v=qBDyeWofcLY

Tämä se onkin jännä juttu. Kun ABS:it oli vielä lapsenkengissä, Münchenissa varustettiin osa takseista ABSeilla ja osaa ei, jotta nähtäisiin erot kolarikäyttäytymisessä. Yllättäen ABSeillä ajavat taksikuskit olivat suuremmassa riskissä joutua onnettomuuteen, sillä he ulosmittasivat teknologian tuovan lisäturvallisuuden muuttamalla omaa ajoaan riskialttiimmaksi. Pelkkään teknologiaan nojaaminen ei ole hyvä tie, sillä auton aktiivisten turvavarusteiden merkitys muuttuu olemattomaksi, jos kuljettaja (tiedostaen tai tiedostamattaan!) ei osaa esimerkiksi sovittaa nopeutta oikein tilanteeseen nähden.

Mun mielestä pitäisi panostaa enemmän kuljettajakoulutukseen. Ajokortin hintaa ei voi enää nostaa, mutta voisiko vapaaehtoiseen koulutukseen osallistuvia tukea jotenkin - vakuutusyhtiöiden toimesta ehkä? Oikeasti monet hurjan tärkeät asiat, kuten se, miltä auto tuntuu sivuttais- tai pitkittäispidon rajalla ja miten nopeuden nouseminen oikeasti vaikuttaa pysähtymismatkaan, ovat sellaisia, ettei niitä tajua, ennenkuin itse kokeilee.

Caferacer on osittain oikeassa, tuohon tekniikkaan myös nojataan liian helposti ja aivot ovat narikassa. Asiahan on niin että monilla kestää vuosia tajuta että sitä RATTIA VOI KÄÄNTÄÄ LUKKOJARRAUKSEN AIKANA. Ja näin varmasti alkuvuosina monesti kävi että ei tajuttu sitä pientä juttua, autossa on yllättäen ohjattavuus jarratessa, toisin kuin vanhalla tekniikalla.

Näitähän kyllä harjoitellaan liukkaan kelin ajoradalla, mutta tuskin riittävästi tietenkään. Siellähän kokeillaan kuitenkin juurikin arvioida pysähtymismatkaa kun vauhti kasvaa tietyn määrän ja kokeillaan sitten myös itse. Liukas mutka koitetaan ajaa läpi niin kovaa kuin millä vauhdilla siitä uskoo selviytyvänsä ja sen jälkeen kasvatetaan / pudotetaan vauhtia tarpeen mukaan ja kokeillaan uudestaan. Ja sen jälkeen lisätään jarrutukset mukaan yms yms. Kyllähän sitä harjoitusta siis oikeasti tulee noistakin asioista, mutta määrä on tuskin riittävä ja kertausta olisi syytä olla.

Kuorma-autoilla ja raskailla yhdistelmillä liukasteluradalla ainakin meidän koulutuksessä lähdettiin oikeasta ajoasennosta ja sen myötä "perstuntumasta". Niillä äärirajoilla liukastelu, erityisesti yhdistelmillä oli sitten vähän rajoittuneempaa, kun radan koko ei ihan kaikkea sallinut ja muutenkin voi saada kärryn kanssa helposti ihan hyvän hässäkän aikaiseksi periaatteessa hallituissa olosuhteissakin. Toisesta harjoitusryhmästä yksi intoutuikin kokeilemaan sen verran, että liikkeen lakattua oli täysperä vetoauton vieressä.

Parhaat liukastelumuistot ovat kyllä XA-180:llä sotaväen autokoulussa vaunukurssin aikana. Jarrutus ja väistö ovat sillä varsin mielenkiintoiset, voimansiirto kun ei kerkeä niissä mukaan vaan lyö moottorin seis jarrutuksessa ja sitten onkin väistössä ajajan paikka käsiä täynnä, kun käännetään kahta akselillista riittävän kokoisia maastorenkaita ilman tehostinta ja 13,5 tonnin massa liukuu ja liukuu ja liukuu... kivaa touhua silti

Liukkaan kelin harjoitusrata on yksinkertaisesti liian liukas. Ei siellä saa mitään tuntumaa mihinkään.

Jäärata, tuhansien järvien maassa se on helpoin ja halvin turvallisuuden lisääjä, varsinkin jos ajaminen on ohjattua.

Tosin tämä kun muka saastuttaa, autojen päästöt menee vesistöihin, saattaa ne tosin mennä sadeveden ja muutaman tuhannen lumikuorman mukanakin

Öljytty rata on, jäädytetty ei. Kannattaa siis ainakin B-kortin 2. vaiheen liukastelu ajoittaa jäädytetylle radalle, sen ajankohdan kun voi itse päättää. Ja voihan sen ykkösvaiheenkin ja CE-kortin suorittamisenkin toki talviaikaan ajoittaa

Tuliko kallis remppa, vai säilyikö aisa linjassa?

Sviddu sanon mä noista luikkaan kelin radoista. This is so called "reilu meininki" kun tuollasia tehdään vaikka meillä on liukkaita jääratoja valmiina. Ihan kuin ei olis mahdollista kouluttaa liukas keli ajo talvella... sit tehdään luikuripeltiratoja Suomeen jossa on pitkä aika vuodesta liukasta ihan luonnollisen oikeasti.
Voiko olla enää tyhmempää keksintöä kuin keinotekoinen luikurirata jossa käydään ajokoulun kanssa parin minuutin jutut läpi.
Öljyttyä peltiä, huh tästä syntyy kohta random raivokohtaus.

Tunnen hlökohtaisesti 2 ihmistä jotka ovat hengissä juurikin suojattoman kananmunakennon takia. Jos kennoa ei olisi ollut päässä niin nämä molemmat olisivat haudassa. Toinen joutui auton töytäisemäksi (autoilijan vika), toiselta oli hajonnut ajaessa pyörän etuhaarukka.

Eipä muistaakseni tullut ihmeemmin rempattavaa, mm. aisa siis pysyi kunnossa. Vauhti kun oli kuitenkin maltillinen ja pinta riittävän liukas, niin ei päässyt tulemaan mahdotonta nykäisyä. Itse en siis ollut paikalla näkemässä tilannetta, vaan olin toisen harjoitusryhmän mukana muualla silloin.Ei sentään vain paria minuuttia ole, kyllähän siellä ihan "jonkun aikaa" ajellaan, etenkin kun kaikki kerrat laskee mukaan. Itsellä ainakin oli liukkaan radalle harjoittelijana reissuja viisi kertaa, kyytiläisenä / auton omistajana muuten vaan istumassa kerran ja kerran apukouluttajana.Kotimaista laatutyötä vai ovatko kiinalaiset jo kopioineet suomalaisen laadunkin? Parikymmentä vuotta sittenhän tuo oli ainakin yhdessä kotimaisessa pyörämerkissä varsin yleinen vika...

^ Peugeotin maastopyörä, ikää oli ~10 vuotta.

Suomalainen osaaminen on viety siis vasta Ranskaan asti. Vielä kun se saataisiin vietyä sinne Kiinaan

Jos oli joustohaarukka, niin tuskinpa oli peugeotin tekele. Toisaalta 10-vuotias joustohaarukka on muutenkin yhtä tyhjän kanssa, ellei ole asiallisesti huollettu.

Pyöräilykypäriä on tosiaan semmosia kuristamattomiakin malleja. Itselläni on sellainen työmatkakäytössä. Harrastekäytössä on sitten vähän köykäisempi ja hengittävämpi malli, ja sen hihnat kyllä tuntee kurkussa joka kerta kun sen laittaa päähän. Onneksi en ole yökkäilyherkkä, ja muutaman minuutin ajon jälkeen niihin ei kiinnitä huomiota.

ACryn talviratapäivillä Joutsassa oli mielestäni hyvät olosuhteet liukkaan kelin harjoitteluun, kun se kenttä ei ollut mallia luistinrata. Lunta tosin oli aika reilusti (ja tuli koko ajan lisää ).

Jos katselee onnettomuuskäyriä vuodesta -70 tähän päivään, niin näkee miten autojen kolariturvallisuuden ja liikenneympäristön parantaminen on vaikuttanut. Sen sijaan jos puhutaan viime vuodesta verrattuna sitä edelliseen, väitän ettei autojen parantuminen vaikuta lukuihin juuri mitenkään.

Liukkaankelin ajoradoista tulee minullekin mieleen armeijajuttu:

Yleensä Puolustusvoimien tekemiset varusmieskoulutuksessa naurettavuudessaan naurattavat, mutta ainakin Savon Prikaatissa yksi asia osattiin tehdä paremmin kuin "normaalissa elämässä". Liukkaankelin ajoharjoittelu oli kuorma-autoille järjestetty suljetulle lentokentälle. Kenttä oli aurattu lumesta ja kun siellä 10 tuntia hinkattiin kuorma-autoilla perävaunujen kanssa ja ilman, niin radan pinnan lumi tamppautui ja olosuhteet muistuttivat aivan oikeaa liukasta talvista ajotietä. Ei siis sellaista "yliliukasta peltilevyä" kuten siviiliajokouluissa. Radalla oli sitten kaikenmaailman keilojen pujottelukokeita yms. aiheeseen kuuluvaa.

Radalla sallitusta ajonopeudesta tuli selkeä ohje: "Saatte ajaa niin kovaa kun haluatte, kunhan autot kestävät radalla." Tuo ajokoulutus opetti ainakin minua löytämään omien ajotaitojen rajoja. Yllätti myös se miten paljon jo 5 km/h nopeudenmuutos vaikuttaa kuorma-auton käsittelyyn liukkaalla väistössä.

Onnekseni sain kossina sahata jokijäälle tehdyllä jääradalla. Paljon. Siitä oli totta vieköön hyötyä! Jos nyt vähän lehmää tai muutama tippa öljyä tirskuu lumelle niin ei se minusta nyt kuitenkaan mikään kuolemansynti ole, varsinkaan jos sillä edes yksi ihmishenki säästyisi. Ympäristönsuojelu on hyvä asia, mutta joskus se vedetään liiankin pitkälle.

...ja ajattelemisen aihetta antaa poliisi:

http://www.poliisi.fi/poliisi/etela-sav ... A5003869F4

Samaa mieltä olen suomalaisesta valistuksesta, se on melkoista lässytystä. Toisaalta, nythän todistimme sen, että valistus on edes jonkun korvien väliin jäänyt, koska se on aiheuttanut ylläkuvatun reaktion. Tietysti tehosiko valistus, onkin asia erikseen.

Yllättävää on myös, että liikennekuolemat ovat vähentyneet, vaikka samalla poliisi raportoi turvavöiden käyttökulttuurin olevan rapistumaan päin. Yllättävän moni autoilija ei (kuulemma) nykyään käytä turvavöitä, mikä minusta tuntuu käsittämättömältä.

Itse pidän Brittien valistusvideoita hyvinä. Niitten teho perustuukin lähinnä shokeeraavuuteen, joten täällä meillä kukkahattutäti voisi vetää palkokasvin hengitystiehyeeseen esimerkikisi TÄLLÄISESTA valistuksesta...