Tämän "aseman" (sillä nimellä kytkentäkaavion listassa) pitäsi sijaita konehuoneen oikeassa etureunassa missä on ohjainyksikötkin, mutta mikä se niistä on. Pitäisi selvittää että että tuleeko laturilta tietoa sinne ja jatkaako se matkaansa sieltä eteenpäin. Tällä hetkellä kun vikana on laturin merkkivalon palaminen vaikka latausta on riittävästi (valo voimistuu kierrosten mukaan) ja samalla on myös lämmityslaite mykkä ja ilmeisesti istuinlämmittimet ja peilien/takalasinlämmitys. Löysin matkustamon sulakerasiasta ilmeisesti releen (informaatiorele, moottori käy) joka ohjaa näitä, mutta nyt pitäisi vielä tarkista johdotusta. Autossa on automaattiilmastointi silloin kun toimii

Latausmerkkivalon sähkö tullee virtalukolta, siitä samasta liittimestä otettaneen ainakin parkkivalojen sähkö.....Vikoina voi olla lukossa kosketinvika, latausvalo saanee sähkönsä muuta kautta ja sitten jännite-ero saa polttimon palamaan. Paljon on latausjännite? Olisiko virtalukon kosketin hoitamassa relettä, joka vastaa varsinaisesta sähkökuormasta, releen kunto? Myös laturin säädintasurin* diodivika saanee polttimon hehkumaan. *Ne kolme vähän pienempää diodia.

Nämä eivät varmaankaan päde noin uuteen enää?
http://www.citikka.info/gallery/d/52021-1/530-00-10-02.tif
http://www.citikka.info/gallery/d/52023-1/530-00-10-03.tif

/\
Joo ei päde toi enään -95:ssa. Kiertää ainakin kytkentäkaavan mukaan erilailla.

/\
/\
Latausjännite n. 14V ja ei muutu siitä pahemmin mihinkään suuntaan. Seuraavaksi kyllä kaivan laturin käsiin, alkanut itseäkkin epäillyttämään nämä kolme pienempää diodia.

Tarkennatko vielä vähän tuota latausvalo juttua. Omasta mielestäni kytkentäkaavan mukaan siihen tulee virtaa F5 sulakkeen kautta joka on tosiaan virtalukon takana ja sitten myös laturin ohkasemmasta piuhasta ( onko tää se ns. heräte piuha). Samaa kautta kulkee myös virta tälle releelle joka tunnistaa että auto käy ja antaa luvan käyttää lämmityslaitetta, istuinlämmitystä ja peilin sekä takalasinlämmitintä. Kytkentäkaavan mukaan tämä laturilta tuleva pienempi piuha menee sinne konehuoneen etureunaan oikealla ja tarkoittasikohan tämä "asema, antureiden seuranta" kaksoisrelettä josta sitten tieto kulkee eteenpäin sulakerasiaan.

Yhden kenttädiodin vastukseksi muuttumisen luulisi näkyvän skoopatessa jännitteen heiluntana? Varmaksi en kyllä sano, kun ei kokemusta aiheesta ole, eikä ole noihin latureihin tullut pahemmin perehdyttyä.
Tuo kuulostaakin paljon todennäköisemmältä kytkennältä uudemmassa, kuin tuo kuvien vanha kytkentä. Xantiassakin on nimittäin toteutettu tuohon "uuteen" tapaan. Ideahan on tosiaan tuo, että kenttädiodien kautta tuleva magnetointijännite ("herätepiuha") kytkee releen avulla nuo mainitut laitteet käyttöön. Käynnistysvaiheessahan tarvittava magnetointivirta saadaan latausvalon (ja/tai valon rinnalla olevan vastuksen) kautta kytkeytyvällä jännitteellä.

Mitä nyt voitaisiin arvioida: koska laturi lähtee lataamaan, niin herätepiirissä luulisi olevan jotain elämää, koska käynnistysvaiheen magnetointi saadaan aikaiseksi? Jos ei skooppia ole saatavilla, niin ei tuo kenttädiodien tarkastaminen ehkä huono idea ole... Mutta kuinka kirkkaasti latausvalo palaa auton käydessä?

Tuossa alemmassa kaaviossa on aivan sama kytkentä, kuin esim.-00 Xantiassa (haynes)ja sama kytkentä on ollut mm. -68- -88 Warressa. On hyvin yleinen herätekytkentä. Mitenkäs muuten. Heräte on ykshailee, vaikka ei olisi ollenkaan, kun lataus on alkanut. Joskus, joissakin vv-latureissa, sovelluksissa on käytetty painonappikytkintä sarjavastuksen(merkkilamppu?) kera. Ja toimisi yhä, kun vaan tehtäisiin niin. Näin olen tehnyt laturin testauksessa, pieni hipaisu heräteliittimeen, ja valkeus tulee. Kun käyttää ajovaloa kuormana. Porakoneella pyörittäen, siinä huomaa kierrosten merkityksen, kun tuo sama kuorma, niin porakoneen kokema kuormitus lisääntyy kierroksia laskettaessa. Ja jos käyttää jatkuvaa merkkilamppuherätettä, erillisestä virtalähteestä, niin kierrosten laskiessa tarpeeksi, alkaa lamppu hehkua. Aivan luonnollista, laturin antaman jännitteen laskiessa alle herätejännitteen, tuo jännite-ero saa polttimon hehkumaan.

Tyhjäkäynnillä ei kovin voimakkaasti, mutta kierroksia antaessa kirkastuu kummasti. Yritän huomenna kaivaa laturin pois.

Ja varmaan tiesitkin...
Pyöräkotelon kauttahan sen parhaiten saa pois ja takas.
Pihalla tehdessä meni vajaa pari tuntia aikaa, osa ajasta tosin sormia lämmitellessä.

Itseäkkin, minuakkin ihmetyttää, ruvennut epäilyttää, Haynes ei tunne mitään releitä. Jos sellainen käytännössä on, niin Haynes lienee turhan häveliäs ja vaatimaton kytkentäkaavioissaan? Ei olisi hassumpi ajatus avata laturia, siinä voi olla myös juotosvika. nämä diodi*-ja juotosviat ovat harvinaisia. Laakeritkin, säätimen hiilet, liukurenkaat... *Paitsi jos kyseessä olisi 70-luvun Lucas.

Mitsubishin valmistamassa laturissa (Mazdan keulilla) olen törmännyt diodivikaan...

Haynes, ja Xm:n sähköt, lähinnä vitsiksi voidaan kuvata tuo yhdistelmä...

Jos Haynesiin olisi painettu kaikki Xm:n sähkökuvat, niin kyseinen kirja olisi sen verran paksu ettei kukaan täysjärkinen sitä enää ostaisi. Eikä varmaan helposti kirjahyllyyn mahtuisikaan... Joskus kuulin eräältä Citroen-korjaamolta että Xm:ää varten olisi pari hyllymetriä sähkökuvia, kun niitä päivityksiä on "vähän" tullut...

Ja juu, noilla puutteellisilla kuvilla, millä jo jotenkin pärjää, mitä on tullut kaivettua interwebin ihmemaasta, niitäkin on pitkälle toista tuhatta sivua, ja varsin epätäydelliset kuvatukset ovat vielä nekin. Paljon vielä puuttuu, ja paljon on sellaista mukana mikä on vain tarttunut huonosti muistinsa pitävään päänuppiin...

Että tämä tästä ihmettelystä Ealabille... Ei tarvii enää ihmetellä...

Joskus haaveilin koostavani omaan yksilööni noista kuvista "täydelliset" sähkökuvat, mutta sekin osoittautui käytännössä mahdottomaksi, kun olisi pitänyt penkoa kuvia jos vaikka mistä, ja selvittää autosta että milloin se on oikeasti tehty. Ja sitten vielä ne Heuliez'illa tehdyt jutut, tutkia mitä sekä Saksassa että Ruotsissa on tehty, ja lisätä omat muutokset mukaan... En sitten viittiny...

En jaksanut alkaa selvittämään laturin vikaa. Eilen kun sain sen pois kaivettua ( tuli muuten ihan helposti alakautta koneen ja jäähdyttäjän palkin välistä) niin pyörittelin käsissä ja niin pahaa ääntä piti laakerointi että päätin suosiolla uusia koko laturin. Tänään heitin kiinni ja las laturin valo ei enöään pala, mutta ei se lämmityslaite silti lähtenyt pelittämään. Takalasinlämmitys kylläkin eli tästä voi päätellä että herätinvirta tieto kulkee eteenpäin, nyt täytyykin sitten tutkia lisää kytkentöjä

Ja niin tuota Haynesistä, se on tosiaan ihan pelkkä vitsi. Onneksi en maksanut siitä itseäni kipeeksi kun ebayn kautta huusin käytetyn kirjan.

No niin nyt homma ratkes. Laturin vaihto auttoi siihe että heräte tuli lämppärille ja sitten kun vielä selkis että että konehuoneen F2 sulake oli väärän kokoinen ja paloi 15 sekunnin käytön jälkeen niin homma pelittää. Oli laitettu 10a kun piti olla 30a sulake ja en sitä tajunnut ensin kun vaihdoin vaan samankokoisen kuin siellä olikin. Sitten vahingossa katsoin sulakerasian kuvaa kytkentäkaavioissa.