Siivapyörää tuossa ei sentään enää ole, vaan ihan moniurahihnalle tarkoitettu hihnapyörä siellä on. Kuitenkin - HDI:sta kirjoiteltujen perusteellahan se hihnapyörä saattaa levitä aika vauhdillakin ja varsin ikävin seurauksin, eli vian havaitsemisen jälkeen ei kannattane enää remonttia lykätä. Olikos tuossa 1.8 8v:ssä oma kiilansa kummallekin hihnapyörälle (hammashihna ja moniurahihna)? Jos oli, niin pysyiväthän tallessa varmasti? Voi olla ikävä yllätys starttaillessa, jos sisempi puuttuu...
Mineraalitärpättihän syövyttää kumia (ja joitain muovejakin) kaiketi?

OT: Siivasta on ollut joskus juttua. Eikös siivapyörä olekin varsinaisesti lattahihnapyörä. Jollaisia oli mm. vanhoissa puimakoneissa, joita traktoreilla ja paikallismoottoreilla käytettiin. Myös entisaikaisissa tehdassaleissa, joissa käyttövoima otettiin katossa olevasta ns. valta-akselista lattahihnojen välityksellä koneille.

Näinhän sen todettiin tosiaan olevan. Valta-akselikäyttö on voinut kyllä mennä katon sijasta lähempänä lattiaakin ja siitä on voitu ottaa voima käyttökohteille esimerkiksi kulmavaihteillakin. Löytyyköhän Suomesta vielä valta-akselikäyttöistä paperikonetta?

Hyvin hörähti käymään ja käykin aika nätisti. Ilmeisesti kiilatkin ovat sitten paikallaan, lattialtakaan niitä ei löytynyt. Hihnapyöräkään ei näytä vipottavan yhtään. Huohotinputket eivät sentään sulaneet tärpättiin, eiköhän nuo kestä teollisuusliuottimia aika hyvin, siinä kuin bensaa ja öljyäkin.

Koeajossa huomattua: Nopeusmittarin anturin johto jäi kiinnittämättä, kytkin on kevyttoiminen ja pelaa sinänsä ihan hyvin, mutta kytkentäpiste on yhä aika korkealla. Beksin kokemuksen perusteella oletin sen siirtyvän reilusti alemmaksi. Poljinkin on ehkä aavistuksen liian korkealla, vaatinee vielä säätöä. Aurauskulmatkin pitäisi säätää, varsinkin kun nyt on kaikki nivelet ja puslat ehjiä.

Olen valta-akselikäyttöisen paperikoneen kyllä nähnyt toiminnassa 20 vuotta sitten. Anjalankoskella oli yksi vanha kartonkikone tuommoinen. Liekö enää toiminnassa. Joku toinenkin oli, mutten enää muista missä.

Omien kokemusten perusteella se Haynesin neuvoma säätö on Xantian kytkimelle yleensä ihan hyvä.Niin siellä Inkeroisissahan (ovat Inkeroisten kartonkitehdas ja Anjalan paperitehdas, vaikka vierekkäin ovatkin) noita tosiaan harrastettiin aika pitkään. Itse olen käynyt vain paperitehtaan puolella pariin kertaan. KK4 on kai ainut 1970-luvun jälkeen siellä pyörinyt kartonkikone (lukuunottamatta Ankkapurhassa olevaa museoitua KK1:stä ja Metson koekonetta) ja sekin on uusittu pari vuotta sitten, niin eiköhän sinnekin ole erilliskäytöt tuolloin laitettu.

Hieman off-topic. Kartonkikone taisi olla kuitenkin paperitehtaan alueella, siinä oli muistaakseni voimalaitos vieressä. Koekoneella kävin muutaman kerran etsiskelemässä tavaroita, joiden piti tulla PK2:n uusintatyömaalle. Taisivat senkin koneen jo laittaa stoppiin. Kyseisen koneen hydrauliikkasysteemit olivat meikäläisen käsialaa. Beksillä siellä tuli käytyä useammankin kerran, sen verran on sitikan kanssa tekemistä.

Kytkimen säädin Haynesin mukaan 150 mm liikevaralle, mutta mittaustekniikassa saattoi olla puutteita.

Jatketaan offtopicia vielä kuitenkin. PK2 taitaa edelleen pyöriä. Olikohan 2008 vai 2009, kun kävin siellä työhommissa rullanseurantaan tutustumassa. PK1 ja PK2 kai olivat vierekkäin, tajuttoman kapealla keskikäytävällä erotettuna? PK1 on noista käsittääkseni pysäytettäväksi joutunut ja PK2 muutettiin toiselle tuotteelle.

Siellä oli varsin kiva tehdä hommia, kun se PK1 jyrisi vieressä. PK2:n puristinteloja kun laitettiin paikalleen, ne jouduttiin nostamaan osin PK1:n päälle. Joku oli sitten unohtanut ruuvimeisselin puristintelan päälle. Meisseli tietenkin putosi PK1:n viiralle, joka meni pilalle. Kallis meisseli, jota kukaan ei tunnustanut omistavansa.