Vaasasta meillekin tulee tuo riisto, eikun sähkö.
Mut perkule, kun ei pääse siitä valtionyhtiöstä millään eroon
Sekin pitäisi voida kilpailuttaa...

Juuri näin. Mää olen pysynyt sähköntoimittajassa oman kaupungin firmassa: "Support your local dealer" sanoo jo vanha amerikkalainen myyntiargumenttikin ja toivoa ainakin sopii, että lojaalius näkyy edes kunnallisverotuksessa ...?

Mitähän valtionyhtiötä tässä nyt meinataan?

Mutta siihen sähkönhintaan: jos se kerran on riistoa, niin eikö sitten tosiaan kannattaisi pistää esimerkiksi kylän väen kesken pystyyn oma pieni voimalaitos ja alkaa sillä naapurikyliinkin myydä sähköä? Jos noiden isompien firmojen hinnat ovat kerran niin kovaa riistoa, niin kyllä varmasti sitä teidän halvempaa sähköä ostaisivat monet ja teille jäisi vielä rahaa taskuihin...

Meille on tullut jo vuosia pääasiassa pk-seudulta, joko Vantaalta tai Hgistä, nyt on vuorossa Vantaa. Tais tulla Savostakin joskus, ja Turusta. Mutta forttumi se on vaan aina laskuttamassa siirrosta, ei siitä pääse mihinkään

Fortumi on hienosti hoitanut asian, rahaa palaa paljon, vaikka ei sähkö kuluttaisikaan. Voi olla, että siirtomaksut tullevat nousemaan heille, jotka ostavat sähkönsä muualta.

http://motiva.fi/ajankohtaista/motivan_ ... tusta.html

En ymmärrä Motivaa. Mistä ne on repineet noi ilmalämpöpumpun jäähdytyskäytön kulutukset? En nyt juurikaan näistä asioista ymmärrä, mutta meidän Carrierin kulutus on mittarin mukaan jotain reilusti alle euron luokkaa päivässä.

Motivassa asuu joukko idiootteja.

Jos käyttää maalaisjärkeä niin kesähelteellä koitetaan ilmalämpöpumpulla pitää lämpötilaero muutaman asteen alempana kuin mitä se on ulkona VARJOSSA.
Talvella samalla vehkeellä koitetaan pitää kämpän lämpötila 35 astetta ulkoilmaa lämpöisempänä niin johan törpömpikin tajuaa että SUOMEN ilmastossa viileän teko EI näy laskussa. Kesäiset Delta T tilanteet joissa lämpötilaero on "suuri" ovat vähissä mutta talvella on vain pelkkää "suurta".

Olen tätä testannut jo 11 vuotta ja takaan että EI näy laskussa. Vuonna 2000 "tavallisesti" lämmitetty talo vei 12 000 mk vuodessa. Nyt se talo vie euroissa lämpöpumpulla 1600 euro vuodessa vaikka energian hinta on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja todellakin, pumppua on kesäisin AINA käytetty kylmän tekoon.

Sitä mieltä minäkin olin. Mutta jotenkin on tarvii vaan jonkun muunkin sanomaan, että "ammattilaiset" on kuspäitä tai sitten niillä on joku agenda.

Ja oikeat tutkijat tuon tiedostavatkin. Joku aika sitten täällä puhuin koulussamme tehdystä dippatyöstä lämpöpumppuihin liittyen. En muista oliko samasta työstä, mutta muistaakseni samalla luennolla ainakin proffa esitteli juurikin vuotuisia lämmitys-/jäähdytystarvekäppyröitä muutamissa eri paikoissa ja kyllä tosiaan on melko pieni jäähdytystarve täällä.

Uskomatonta, jos mikään muu sellainen asia talossa ei ole muuttunut joka vähentää energian kulutusta, paitsi lämpöpumppu lisätty. Ja sen myötä on vielä alettu jäähdyttää taloa kesäisin. Tietenkin vain tarvittaessa. Toisin sanoen vuoteen 2000 verraten talon energiankulutusta on lisätty.
Tuon mukaan nykyinen sähkönkulutus noin 13 300 kWh/v Hintana käytin 12 s/kWh, mikä ehkä vähän yläkanttiin. Tuskin paljon.
Vuonna 2000 siis sähköä olisi mennyt noin 33 300 kWh. Hintana kertomasi puolet nykyisestä sähkönhinnasta. 33 300 kWh x 0,06 €/kwh = 1998 € eli noin 12 000 mk.

Aivan uskomatonta.

Täällä on etäluettavat mittarit olleet jo kymmenenvuotta.
Totta, että kyllä kyrsii toi siirtohinta, esim mökillä sähkön hinta viimesen 2 kk aikana oli 32 euroa, mutta siirto maksoikin 62 euroa.
Kotona taasen kulutus maksoi 35,34 euroa, ja siirto 47,87 euroa. Imatran vesivoimalaitokselle on matkaa 5 km, eli hinta on yli 9 euroa / km. No mistä sen tietää jos vaikka sähkö tuleekin siperiasta, pitäähän se suomen maksaa nekin linjat.

Mökillä hintaa varmasti tekee asiakkaiden vähäinen tiheys, se tuskin on yllätys. Tuo siirto Imatrankoskelta kotiisi sitten... haluatko olla ihan pelkästään Imatran vesivoimalaitoksen sähkön "armoilla"? Eli siellä mahdolliseti olevien huoltojen (esim. muuntajahuollot) aikana olet ilman sähköjä ja jos tuon vesivoimalaitoksen perässä onkin vain pieni kuorma, kun ei ole saatu muuhun verkkoon liitettyä, voi sähkön laatu olla mitä sattuu? Jos tämä kelpaa, niin silloin on toki perusteltua ihmetellä 9 €/km siirtohintaa. Toisaalta liekö järkevää laskea pelkästään etäisyyttä, kun olisi ehkä syytä ottaa laskuissa huomioon erikseen matkalle mahtuvat muunnot, varasyötöt yms? Muuntajakin kun on linjan mekaanisesta pituudesta varsin lyhyt osa, mutta kyllä jo pieni 20/0,4 kV-puistomuuntamokin jo sen verran maksaa, ettei semmoista ihan jokainen viitsi pihalleen koristeeksi hommata.

Eipä ole tullut aiheeseen liittyvää lakitekstiä katseltua, mutta onko periaatteessa kenen tahansa (riittävät sähköpätevyydet nyt toki jne) mahdollista perustaa kilpailevia jakeluverkkoja? Entäpä siirtoverkkoja? Ensimmäistä noista pitäisin varsin mahdollisena ja siten toki ehdotan siirtohintaa tuskaileville taas oman jakeluverkon perustamista

www.ilmaisenergia.fi/foorumi

Tuolta saa sitten hieman tarkempaa tietoa näistä(kin) asioista, kuten myös ajatuksia energian omavaraiseen tuottoon (lähes) tavalla kuin tavalla... Pienellä kritiikillä kun lukee niin hyvä, tosin foorumilaiset hoitavat keskenään tuon kritisoinninkin

Mutta tämä asumisen kallistuminen (ilmeisesti pääosin energiaveron ja/tai päästökaupan ansiosta?) ei kyllä naurata.

R_A_N_U, ihan pikku korjaus, muutakin on tehty eli kierrätysvillaa lisätty vintille omin käsin 200 mm ja hinta 0 euroa/markkaa koska noudin kivivillat purettavasta koulusta omin käsin (no joo, nafat lainapakuun varmaan 100 mk vuonna 2000). Lisäksi olohuoneen seinät sisältä lisäeristetty 30 mm polyuretaanilla ja uudella gyprocilla noin 200 euron hintaan ja polyurtsilla. Tietty uudet tapetit maksoi toiset 200
Ja edelleen, uudet ikkunatiivarit tais maksaa noin 100 mk vuonna 2000... elämä on!

Täällä toisessa viestissä juttua, että etäluettavat mittarit polttavat himmentimien sulakkeita.
Sellaista en ole havainnut, vaikka meilläkin on 15 himmennintä käytössä. Muutama sulake vuodessa ja 22 hehkulamppua viime vuoden aikana paloi. Himmentimen sulakkeen paloon aina syynä hehkulamppu, tai siis sen palaminen.

Sitten ealab kyseli: "Onko sähkön kulutus "pysynyt aisoissa" mittarivaihdon jälkeen. Kun on lueskellut juttuja entisten mittareiden lukuvirheistä."

Sähkönkulutusta olen seurannut jo usean vuoden ajalta päivittäin. Siinä ei eroja. Ja eipä tietenkään. Kyllä ne mekaaniset mittarit tarkkoja olivat. Paljonhan niitä tarinoita kylillä liikkuu, mutta kun asiaa tarkemmin tutki, niin aina sieltä syitä niihin kulutusheittoihin löytyi muualta kuin mittarivirheistä.

Kun tuosta katsoin muistiinpanoja, niin tästä päivästä vuosi ja kaksi taaksepäin: prosentin ero vuosikulutuksissa. Kahden vuoden takaisessa siis puoli vuotta mekaaninen mittari vielä käytössä.

Tietenkin ihan sattumaa, että noin tasoille kahden vuoden kulutukset osuu.

Kilpailevan jakeluverkon rakentaminen on kielletty. Tai ei aivan, mutta se ei saa olla kytkettynä valtakunnanverkkoon. Esim. Kempeleen ekokylä, joka tuottaa keskitetysti oman sähkönsä ja lämpönsä, ei voisi myydä asukkailleen sähköä ilman paikallisen sähkönsiirtomonopolin välistävetoa, jos sähköä olisi mahdollista syöttää oman laitoksen lisäksi muualta.

Toivottavasti niiden tilalle on vaihdettu jotain kestävämpiä ratkaisuja sitten. Meillä taitaa vielä olla käytössä 2005 ja 2006 hommattuja E27-pienoisputkia liitäntälaitteineen, energiansäästölampuiksikin moisia jotkut haukkuvat. Tässä asunnossa asumisen eli viimeisen 2,5 vuoden aikana ei ainakaan ole varmasti yksikään hajonnut.

Miten niin? Mikä vika meidän valaistuslaitteissa on? Olen sen matkan varrella kyllä huomannut, että yleensä sinä ja sinun ratkaisusi ovat sinun mielestäsi niitä ainoita oikeita, olipahan kyse miltei asiasta kuin asiasta. Ja usein kerrot asioista tyyliin: taitaa, muistaakseni, eikö se noin mahtanut olla, jne...

Ja jos asiaa tietämätön kyselee vaikkapa jakohihnan vaihdosta, niin vastaat "pikku homma". Ota vanha pois ja laita uusi tilalle. Siinä se, ja aikaa siinä hommassa ei juurikaan tuhraannu.
Jos tuollaisia kyselyjä tulee, niin eivät kyselijät ole ollenkaan kiinnostuneita siitä, kuinka nopsaan sinä homman teet. Kysyjällä ehkä ensimmäinen jakohihnan vaihto ja silloin toivoisi hieman yksityiskohtaisempia ohjeita. Jos et niitä viitsi antaa, silloin voit siinä kohtaa olla vastaamatta. Sellaiset ylimieliset omakehut voit jättää pois.

Kaikki eivät vaan ajattele asioista samoin kuin sinä. Meillä on ihan tietoinen valinta nuo hehkulamput. Valaisinpisteitä on 70-80. Suurin osa hehkulamppuja. On yksi energiansäästölamppukin. Se palaa jatkuvasti. Ensimmäinen, Megaman Liliput SLU 208i 220-240 V 65 mA 2700 K, kesti 19680 h. Siis reilut 2 vuotta. Sille luvattiin 15000 käyttötuntia. Verrattuna 25 W:n hehkulamppuihin, siitä tuli "säästöä" hieman yli 20 €. Tuossa siis lamppu- ja energiakustannus huomioitu. Mutta - asia ei ole noin yksinkertainen. Meillä myös lämmitetään osittain sähköllä. Ja silloin tuo säästö ei enää noin toteudukaan.
Kyllä kyllä, 8 W energiasäästölamppu vastaa valoteholtaan 40 W hehkulamppua.

Seuraavaksi samassa valaisimessa oli Airam Spiraali 220-240 V 500 Lumen 3000 K. Hinta 8,95 € Citymarket Pori. Sille luvattiin 10000 h. Se kesti 1296 h. Nyt paikalla taas Megaman Liliput SLU 208i 220-240 V 65 mA 2700K. Hinta 10,90 € Motonet Pori.
Hehkulamppuja olen aikoinaan ostanut hieman jemmaan. Niiden hinta 40-60 snt/kpl tehosta riippuen.

Aiemmin jo kerroit, ettet sinä ainakaan viitsi "aina" olla lamppuja vaihtamassa. Jos pari lamppua keskimäärin kuukaudessa vaihtaa, niin sitä en sellaiseksi vaivaksi näe, ettenkö viitsi sitä tehdä.
Edellä kerrotun lisäksi, himmentimet joiden takana suurin osa meidän valaisimista on, eivät sovellu niiden sinun ehdottamiesi kestävämpien ratkaisujen säätöön.

Sitä ei EU:ssa ole tajuttu, että pohjoismaissa hehkulampun sisäkäytössä, varsinkin vähän viileämpänä vuodenaikana hyötysuhde taitaa olla 100%. Joten olisi hyvin perusteltua edelleen sallia hehkulamppujen käyttö näillämain. Mikä sitten tekisi lamppuja suhteellisen pieniä määriä.

EU teki emäryssin hyväksyessään energiansäästölamput ilman häiriönpoisto piiriä. Sen kustannus olisi ollut valmistajille joitakin prosentteja lampun hinnasta. Tämän häiriöpiirin puuttuessa energiaverkko menee "vinoon" kasvaneen loistehon seurauksena mistä johtuen verkkoon pitää syöttää ylitehoa, jotta verkon laatu pysyy normaalina. Euroopan sähköverkot ovat täynnä "paskaa" päättäjien tyhmyyden tuloksena ja siitä voi seurata tulevaisuudessa valtavia ongelmia tai ihan lisävoimaloiden tarvetta, kun "yli"syötetään tehoa verkkoon paskojen energialamppujen vuoksi.

Eihän niitä loisteputkia kannatakaan sähkön säästämisen takia suoralla sähkölämmityksellä oleviin kohteisiin laittaa. Lähinnä tuo innokkuus lyhytikäisiin tuotteisiin ihmetyttää. Citikkaankin saisi halvalla niveliä vaikka Kiinasta, mutta itse maksan ennemmin hieman enemmän kunnollisesta ja vaihtelen vähän harvemmin, eipä tarvi roskiinkaan ihan niin kovasti tavaraa heittää. No, lampuissa toki jätteen määrä vaihtelee lampputyypeittäin.