Heips tietoniekat
Katselin CX basiksen sivuja ja siellä on kuvasarja Utrechtin messuilta, jossa heillä oli esillä Prestigen raakakori, joka
näyttäisi kokonaan sinkkialtaassa uineelta. Vai onko se ollut vain jossain happokylvyssä? Onnistuuko kokonaisen
korin sinkkaus Suomessa (cx break)? Saako sinkkipinnasta maalauskelpoisen? Onko kokemuksia moisesta ja onko
sinkkaus kallistakin lystiä?
Pihalla seisoo käytännöllisesti katsoen ruosteeton breakin korihylsy, joka olisi sopiva aihio moiseen kokeiluun.

kun olen noita peräkärrin runkoa ja CX:n takakelkkaa käyttäny sinkityksessä, olen sitä(kin) udellut, ja periatteessa kyllä onnistuu, pitää vain olla riittävän isot valuma-aukot, että liika sinkki pääsee poistumaan, ja tietty vahat/maalit/massat pitäisi olla pois...

sinänsä kori on tehty aika tasapaksuista pelleistä, sanoivat että suurin murhe on semmoiset rakennelmat, joissa on ainevahvuuksissa suuria paksuus eroja, elävät eri tavalla lämmönvaihteluissa.

onhan 2CV:n kori suomessa sinkittykin?

Mistään mitään ymmärrä, mutta omassa työpaikassa kuumasinkkautetaan useiden metrien kokoisia metallikappaleita, jotka näyttäisi olevan noin 5 mm teräksestä hitsattuja. Joskus siitä kyselin ja sanoivat että lämpövetelyt on tietyn sortin ongelma, eli rakenteet täytyy suunnitella alusta pitäen sinkkauskäsittely mielessä.
Muistakin yhteyksistä jäänyt se käsitys että autokorin pellit on liian ohuita kestämään vetelemättä sulaan sinkkiin upotusta.

Sähkösinkitys sitten olisi varmaan se vaihtoehto, sitähän voi tehdä jopa kotioloissakin, tosin en kokonaista koria tiedä kenenkään sinkanneen...

Kuumasinkitys ei liene tee hyvää pintajälkeä. Alustan osiin sopinee paremmin. Mutta miten olisi sinkkikatodi auton pohjassa? Paateissa toimii, tosin on eri olosuhteetkin.

Muutama Rättärin kori on "täyssinkitty" tässä maassa, kyllä se jossain määrin ryppyyn vetää myös kaarevaa pintaakin. Rättärin kohdalla, sieltä oopperaikkunan kohdalta viimeistään näyttää kiskaisevan...

Viimeisin sinkitys Rättärille, siinä testimielessä käytettiin käytännössä kaikki palikat altaassa, oikeastaan mitään suoraa peltiosaa ei voi enää kutsua suoraksi kylvyn jälkeen. Takaluukkua ei pysty enää käyttämään, ovista sai vielä käyttökelpoiset... Vaan ympärivuotiseksi ei-niin-kauniiksi käyttöpeliksi kun kaveri sitä väsäsi, niin ulkonäköseikoilla ei ollut väliä...

Sähkösinkitys tehdään hapossa ja sinkki ei kukeudu rakoihin. Happo taas on hankala pestä raoista pois. Sähkösinkitys saattaa siis jopa siirtää paalauspäivää (huomattavasti) lähemmäksi. Autotehtailla on ilmeisesti vähän kehittyneemmät prosessit sähkösinkitykseen.

Juu, faijalla on sinkitty rättäri, mutta hän viisaasti jätti ovet, takaluukun ja takalokarit pois kuumasinkistä, ja sähkösinkitytti nuo. Kyllä veteli koria kuprulle, ja vaikka valumareikiä tehtiin vähän joka paikkaan, epäilen että jossakin on joku kotelopalkki valettu tavaraa täyteen, sen verran tuli korille lisäpainoa .
Maali on pysynyt hyvin kiinni, tosin pohjalle vedettiin jotakin todella myrkyllistä kaksikomponenttista happomaalia. Sellaista jota ei enää saa laillisesti myydä.
Kaikki pulttien kierteet piti kairata uudestaan, samoin pienet reiät ja esim konepellin sarana tuotti ongelmia. Maalinpoisto oli myös työläs ja kalliskin. Kaiken pitää lisäksi olla ehdottoman kuivaa, koska pienikin vesimäärä umpinaisessa palkissa saattaa räjäyttää rakenteisiin uusia valuma-aukkoja .

Sinkkianodin toiminta perustuu elektrolyysiin, joten käsittääkseni tarvitsee vähintään sen koko pohjan kattavan yhtenäisen vesikalvon.

"elävät eri tavalla lämmönvaihteluissa."

Hyvä idea mutta kaikki ns suuremmat peltipinnat vääntyilee ihan miten sattuu. Kova homma suoristaa.

Mistä jos nyt hommaat vaan lisää CX:iä pihaan. Tai aja osa suoraan sulatusuuniin, jookos? Ei CX:n pellejä saa kestämään ruostetta vastaan.

Näinhän se tekee. Olin juuri ehdottamassa että toimiihan se jos auto ajetaan kotipihassa aina suolavesialtaaseen. Makeavesiveneissä käyttävät magnesiumanodeita mutta ne pitää sitten taas harjata säännöllisesti (tai siis useammin kuin sinkkianodi) puhtaaksi hapettumasta.

Toisaalta luulis että sinkkianodi toimii auton pohjassakin koska pohjahan on aina jonkin sortin paskan ja pölyn valtaama ja kun se kostuu niin se lika sitoo kosteutta ja näin ollen pohja on Suomen olosuhteissa aina kostea = sähköä johtava. Pieniä anodeita pohjaan monta niin ei se ainakaan haitaksi ole.

Onko se paska+pöly+vesi varmasti oikea elektrolyytti tuohon? No, voihan sitä kokeilla, jos haluaa...

Tämähän se sinkityksen idea on: koko pohja on peitetty sillä anodilla ja jos alta paljastuu terästä niin siinä heti vieressä on se anodi tarjoamassa suojaa. En usko kuitenkaan että irtonapeilla toteutettuna suojaus toimisi, viisikin senttiä on varmasti liikaa jos elektrolyyttiä on vain kalvo.