Mä voisin tilata yhden ydinmiilun takapihalle

Joo, kyllä kiven (hiekan) varauskyky tiedetään mutta se pitäs eristää, varsin hyvin. Potkurilla siirretty energia lämmöksi hiekkaan on hyötysuhdevitsi. Se pitää tehä auringolla ja suurella linssillä/peilillä niin alkaa jo kivi jopa sulaa.

Perhana, ei vaan tuule riittävästi, tuulee aina väärässä paikassa, liian kaukana mistään kohteesta jossa on elämää. Sähkö pitäs siirtää langattomasti.

Sitten kun aletaan oikeasti varaamaan lämpöä niin hommataan se hemmetin tuulimylly naapurin kiusaksi ja varataan lämpö suoraan ÖLJYYN eli siis tankki täyteen vaikkka rypsiä koska sen kiehumispiste on noin 200 astetta C. Eipä tarvii montaa litraa ööliä hoitamaan talon kuumavesipuolta + saatanalliset eristykset tekniseen tilaan jos öölit sattuu syttymään

Tästä tuli mieleen, että naapurimaassa käytettiin joissain ydinreaktoreissa väliaineena nestemäistä metallia. Siihen sitä lämpöä vasta saisikin.
Johan vuonna 2015 on jokaiselle saatavana oma Mr. Fusion sinne pannuhuoneeseen.

Se vaan, että öljyn ominaislämpökapasiteetti on vain puolet veden vastaavasta, eli saman energiamäärän varastointi vaatisi kaksinkertaisen lämpötilaeron. Ja lisäksi lämmön siirto 200-asteisesta öljystä veteen vaatisi hyvän dynaamisen mitoituksen ja varotoimet sen varalle, että kierto kierukassa pysähtyisi.

Semmoisia parafiinipalloja on myynnissä, joissa tapahtuu faasimuutos kiinteästä nestemäiseksi halutulla n. 50 - 80 asteen lämpötilalla, ja näitä myydään ihan kaupallisesti vesivaraajan sisälle kaadettavaksi. Tällä konstilla voi saada vesivaraajan lämmönvarauskyvyn tuplattua.

Itänaapurista kun tuli puhe, oli siellä 80-luvulla sellainenkin reaktorikonsepti, jossa painevesireaktorin primääripiirissä oli vesi korvattu dieselöljyllä. Saatiin 300-asteista primäärijäähdytettä höyrystimiin paljon pienemmässä paineessa kuin painevesilaitoksissa, ja lisäksi vältettyä typpi-16-gammat, jolloin säteilysuojia voitiin keventää. Värkki oli rakennettu neljän tela-ajoneuvon päälle niin, että ensimmäisessä kulki reaktori, toisessa höyrystimet, kolmannessa turpiinilaitos ja neljännessä valvomo.

"Semmoisia parafiinipalloja on myynnissä, joissa tapahtuu faasimuutos kiinteästä nestemäiseksi halutulla n. 50 - 80 asteen lämpötilalla, ja näitä myydään ihan kaupallisesti vesivaraajan sisälle kaadettavaksi. Tällä konstilla voi saada vesivaraajan lämmönvarauskyvyn tuplattua"

Juu, vähän tähän tyyliin meinasin. Parhaimmat tähän hommaan fiksatut öljyt kestää tuonne 300 asteeseen lämmittämisen. Siinä sais varaajan kokoa melkoisesti pienennettyä.

Noissa parafiinisysteemeissä energia varastoituu nimenomaan siihen sulamis-jähmettymis-prosessiin, joka tapahtuu vakiolämpötilassa jossain 100 asteen alla parafiinityypistä riippuen. Jatkolämmittämisestä parafiinin sulamisen jälkeen ei enää ole mahdottomasti hyötyä, koska öljyn ominaislämpökapasiteetti on niin huono (luokkaa 2 kJ/kgK), ja mitä korkeampi on lämpötila, sitä suuremmaksi kasvavat myös vuotohäviöt varaajasta. Ideana on, että parafiinipallot ovat lämpöä kestävän kuoren sisällä, ja pallojen välisessä tilassa on vettä.

http://www.pcmproducts.net/

Vesi on itseasiassa yksi parhaista aineista varaamaan lämpöä. Sulat metallit pärjäävät lämpötilansa takia, mutta veden ominaislämpökapasiteetti kiloa kohti on
suuri. Parempia ovat lähinnä kaasut: Helium vakiopaineessa on samaa luokkaa mutta vedyn ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa on 3,5 kertainen veteen verrattuna. 285 kg vetyä pystyy vakiopaineessa sitomaan saman määrän energiaa, kuin 1000 kg vettä.

Toisaalta tuon vetymäärän säilytys tuo omat ongelmansa. joku laskimen ääressä oleva voisi laskea, paljonko tarvitaan painetta, että 285 kg vetyä saadaan tungettua 1000 litran säiliöön.

Palatakseni tuohon hiekkaan varastoimiseen niin tosiaan kyllä tuon savimaan pitäs hakata hiekka lämmönvaraamisessa koska vesihan on ominaislämpökapasiteetiltaan noin 4.1 ja hiekka on siinä noin 2.
Hiekka olis märkänä myös hyvä varasto koska vesi assisteeraa lämmön tunkeumaa ja jakautumista. Kuiva hiekka johtaa lämpöä todella huonosti.

Vety olisi huono aine, koska se tihkuu teräsastiasta läpi. Sen vuoksi sen käyttö liikennepolttoaineena ei ole hyvä ajatus. Parkkihalli täynnä vetyautoja, joissa vety pysyy sisällä yhtä hyvin kuin lhm sitikassa on aika räjähdysaltis. Ja jos vety varastoidaan vaikka metallihydridiin, on lopputulos niin painava ettei siinäkään ole järkeä.