Ja itse tilasto: http://www.liikennevakuutuskeskus.fi/mo ... =1&C=58500

Keskiarvo vahinkojen määrälle / 100 ajoneuvoa vm. -97 ja vanhemmille on 2,8 ja näitä uudemmille 3,0. Jostain syystä sekä Xantia I ja Xantia II ovat selvästi yli keskiarvon. Ykköskorinen 4,1 ja kakkoskorinen 3,8.

Xantia I:n ikäryhmässä eniten vahinkoja sattuu juuri Xantialla ja Mazda 323F:llä.

Kakkoskorista Xantiaa enemmän sattuu vahinkoja vain Chrysler Grand Voyagerilla, Chrysler Voyagerilla, Kia Sorentolla, Mersun ja Toyotan maastureilla ja Volvo XC90:llä, jotka ovat siis Xantiaa isompia tila-autoja tai maastureita ja joiden painopiste on selkeästi ylempänä.

Tämä selittää Xantian korkeita vakuutusmaksuja mutta on samalla ainakin peiliin katsomisen paikka jokaiselle Xantiakuskille.
Onko vika Xantian ominaisuuksissa vai ratin ja selkänojan välissä?

On. Se nyt vaan on niin pirun hyvä ajaa että herkästi tulee ajettua huonossakin kelissä kympin kovempaa ja sitten kun tulee yllättävä tilanne niin heti kolahtaa.

Ainakin oma viime keväinen kolarini (2011 eli ei näy vielä tässä tilastossa) peilijäisellä pikkutiellä johtui pitkältikin liian suuresta nopeudesta. Vastaantulija pysähtyi, ei toki ihan laitaan, enkä saanut Xantiaa mahtumaan auton korkuisen penkan ja Hiluxin välistä vaan Hiluxiin tuli auton pituinen raita Xantian etukulmasta. Penkkakin oli sen verran kova ettei siitä päässyt läpi

Kyllähän se aina lähtee penkin ja ratin välistä. Eilen juuri näki taas vaikka ajokeli oli mikä oli, niin sellaista kiirettä mille ei ole mitään perusteluja.
Muistan aikanaan kun ekan Citikan ostin ja se oli juuri Xantia, miten vakuutusmaksut oli taivaissa jo silloin. Auto itsessään ei ole vaarallinen, eihän se mene kuin sinne minne käsketään. Ja jos menee muualle, kuljettaja on jo tehnyt ajo/arviointi virheen

Nopealla vilkaisulla näytti siltä, että taulukossa ei ole huomioitu ajosuoritetta. Tähän epäkohtaanhan viitatankin taulukon johdantotekstissä. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Taulukkoa pitää siis tulkita oikein. Jos ajetaan Nissan Micralla kerran viikossa kauppaan viiden kilometrin päähän tai ajetaan Xantialla 500 km viikossa ja molemmille sattuu vahinko kerran vaikkapa 500000 km matkalla, niin tekeekö se toisesta mallista onnettomuusherkemmän? Kyllä tekee, jos jätetään tuo ajosuorite huomioimatta. Xantian onnettomuusherkkyys on tuossa tapauksessa viisikymmenkertainen Micraan verrattaessa. Päästäkseen samaan onnettomuusherkkyyteen, saisi Xantialla tapahtua siis vain yksi onnettomuus 25 miljoonan ajokilometrin matkalla. Ja nämä esimerkkiluvut olivat sitten täysin tuulesta temmattuja, ideana vain saada ymmärtämään, mistä on kysymys.

Juuri näin. Mutta taulukossa on autoja joilla ajetaan melko varmasti enemmänkin kuin Xantioilla ja silti Xantia on molempien listojen kärkisijoilla. Henkilövahinkoja sattuu kuitenkin keskiarvoja vähemmän.

Omasta mielestäni Xantian riskejä ovat ainakin alhaalla oleva peruutuspeili, joka peittää näkyvyyttä oikealle sekä suhteellisen paksut ja kaltevat A-pilarit, jotka myös haittaavat näkyvyyttä varsinkin risteyksissä.

Aika vaikea sanoa, tilastot kun ei oikeen osaa valehdella. Oman kokemuksen perusteella Xantia käyttäytyy ääritilanteissa uskomattoman hyvin ja menee aina sinne mihin käsketään. Näkyvyyden heikkoudesta en oikein tiedä, en ole sitäkään kovin huonoksi mieltänyt. Ajamistani autoista vm. 2001 Volvo V70:ssä on ehdottomasti huonoin näkyvyys.
Mutta ei tätä varmaan voi pelkällä sattumalla selittää?

eiös se menny jotenkin noin, että : 1. eduskunta
2: poliitikko
3: vale
4: emävale
5: tilasto
6: taksikoppi
7: bussikuskien taukopaikka
8: rekkakuskien taukopaikka
9: mummojen ompeluseura
10: raviradat

Jos tuota tilastoa viritellään sen mukaan, mistä löytyy suhteellisesti ottaen eniten edellä ajavan takapuskurissa roikkuvia fakiireja*, niin:
8 onkin 1
6 onkin 2
9 onkin 10
*On sellainen, joka saa auton pysähtymään ihmetavalla, tapahtui mitä tahansa. Siis puolivakavasti sanottuna.

iilappi. . sillon kun sun puskurissas roikkuu joku rekka , niin sillon olisin valmis miettimään myös omaa menemistäni. riippuen mikä on tilanne etupuskurin edessä. sama koskee takseja . mummoihin en ota kantaa enemmin. jos et itse halua eikä ole mahdollisuutta muuttaa etenemistä rivakammaksi ,niin suosittelisin omaa menetelmääni jota käytän usen kun itellä ei ole kiire, väistän vaikka bussipysäkille ja annan kiireisimpien mennä menojaan. minua kiusaa myös nuo junnaajat ja mittarintuijottajat kuten tänä aaamuna . ilman sovinismia ....jälleen kyseessä oli nainen joka oli peloteltu autokoulun/viranomaisten/viherpiipertäjien taholta niin pelokkaaksi ,että piteli ratistakin kiinni kuin ELOKUVIEN ohjaksista.= kuljin vie kuskia ,eikä kuten pitäisi, kuski vie kuljinta ,veti perässään letkaa jolla ei ollut mahdollisuutta päästä eroon siitä.
helpointa on jos ei itse halua tai uskalla ,jättää väliin koko lähteminen tai valita jos on mahdollista liikkumis-aikansa tai sitten liikkua muun liikenteen rytmin mukaan. jokainen oman tiensä kulkija = minä ajan just niinku ite tahon , on riski itelleen ja muille.

LÄÄKE: kulje muun liikenteen rytmin mukaan tai sovita kulkemisesi hiljaisempiin hetkiin.
jos joku roikkuu puskurissa ,niin on syytä tarkistaa mittari . Kuorma-autot 89 km/h bussit 109/ kmh ja PIIRTUREILLA.

Minä olen aina luullut, että jos lakikirjan mukaan ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on vaikkapa 80 km, se tarkoittaa sitä, että tuota nopeutta ei saa ylittää missään olosuhteissa. Miten siis on mahdollista että yhdistelmä roikkuu takapuskurissa jos vaikka ajankin GPS:n mukaan 85-90 km/h? Kenenkähän on silloin oikeastaan syytä miettiä omaa menemistään?

Helsingin yliopistossa valmistui juuri väitöskirja, jossa tutkittiin ammattikuljetajien liikennekäytöstä. Asennevammaisia ammattilaisia on liikenteessä valitettavan paljon.

Kertokaapa alan ammattilaiset. Miksi raskaalla kalustolla pitää saada ajaa aina ylinopeutta? Miksi "minä ajan just niinku ite tahon"?

Vai että oikein väitöskirja. Asennevammaisuutta on liikenteessä valitettavan paljon. Johtunee siitä, kun siellä ihmiset ovat pääroolissa. Olishan se kummaa, jos raskasajoneuvokuljettajat olisivat puhtaita pulmusia. Asennevammaisuutta on juuri se, kun arvostellaan toisten liikennekäyttäytymistä.

Kuten 'koke' tuossa edellä neuvoi, keskity omaan ajoosi, ole joustava, huomioi muut. Anna toisten ajaa tavallaan. Niin on taas yksi asennevammainen vähemmän liikenteessä.

Muuten, tuo otsikon kysymys on outo. Autot ovat erilaisia. Kuljettajan, joka sillä ajaa, pitää ottaa huomioon auton kummallisuudet ja ajaa sen mukaan.

Tietysti raskaan liikenteen kannalta minun pitää olla pahoillani ajaessani "ei riittävää ylinopeutta", ja tosiaan väistellä pitkin penkkoja, saatana. Oikeinhan se on?. Olenko minä siten liikenteen kusipää? Mitä? Enköhän väistele joustavasti ihan tarpeeksi, ihan vaan henkeni pitimiksi. On turhaa ylimielisyyttä väitellä jotain muuta. Ja tosiaan mietin menemisiäni, aina minimointiin asti, joskus vaan pitää lähteä maantielle. Eikä tosiaan muiden kiusaksi.
En myös ymmärrä raskaankin liikenteen öykkärimäistä ja vastuuntunnotonta liikennekäyttäytymistä, sen puolustamista ja lähes ihannoimista. Päin vastoin, sellainen pitäisi yksimielisesti ja yleisesti "tuomita". Soppaan tuo uudet eväät polttoainehintojen nousut. Pitäisi entistä nopeammin saada roinat levitettyä pitkin maata.

Mitkä olisivat niitä ja missä, "hiljaisia hetkiä", jolloin tavalliset pulliaiset voisivat turvallisesti liikkua. Siinä ei auta, että joskus on oltava jossain klo se ja se. Eikä se, että aina on myös mustia mersubemaricitymaastureita ja muita ajattelemattomia....Pitäisikö säätää maanteille aikataulut eri liikennemuotoja varten. Rekat silloin, muut tällöin. Olen jutellut mp-poliisin kanssa, kyllä he nämä rekat tietävät. Painopiste liikennevalvonnassa taitaa olla vielä muussa.
Takiani ei yksikään raskasliikenne ole joutunut alentamaan ylinopeuttansa. Paitsi kerran jopa stoppaamaan, kun sitikkani runttasi.

Noita onkin tosi helppo väistellä sinne bussipysäkille, kun liimautuvat puskuriin ennen ensimmäisenkään bussipysäkin näkymistä siten, että ei näy peilistä edes AINACS-tekstiä enää. Kun bongaa bussipysäkin, niin ei ole mitään mahdollisuutta väistää sinne saamatta sitä roikkujaa takakonttiinsa.

Autokoulussa muuten neuvottiin, että jos pelivara takana vähenee, niin täytyy kasvattaa pelivaraa edessä ts. hidastaa vauhtia. Jos se pikku pikku hiljaa tuossa onnistuu, niin sillai sitten.

Ihmettelinkin juuri sitä, minkä takia Xantia poikkeaa aika selkeästi ylöspäin keskiarvosta. Ajetaanko Xantioilla paljon? Ovatko Xantiakuskit keskimääräistä tumpelompia? Onko Xantian ominaisuuksissa jotain, mikä aiheuttaa vaaratilanteita?
Jokaista sattunutta onnettomuutta kohti tapahtuu ainakin kymmenen läheltä piti tapahtumaa.

Muistelen lukeneeni jostain ruotsalaisesta (?) tutkimuksesta jossa Xantia taasen katsottiin turvalliseksi autoksi tosielämän onnettomuuksissa, vaikka NCAP-testin tulos ei niin anna ymmärtääkään. Eli tulokset kompensoivat toisiaan.

Otsikkoon liittyen, onko Xantia mielestänne etuvetoiseksi normaalia yliohjaavampi käytökseltään? 1-korisen käytöstä en enää muista mutta tämä facelift tykkää heittää perää sivulle kurvissa abs-jarrutuksessakin, lievästi ja rauhallisesti, mutta kuitenkin hyvin selvästi. Ilmiö tuli aikanaan esille kun vaimon kanssa pyörittiin liukkaan kelin ajoharjoitusradalla, ja kyllä perän saa irti ihan normaali tieliikenteessäkin talvella jos jarrut tumppaa pohjaan kurvissa. Myös kaasun nosto kurvissa saa perän irti helposti, jokuhan voisi pitää tällaista vaarallisena käytöksenä...

Ei. Ihan normaali se on, juuri sellainen kuin auton kuuluukin olla. Monet muut etuvedontekijät eivät ole yhtä normaalia onnistuneet tekemään vaan

NCAP-testiin ikävä kyllä jostain syystä valikoitui postinjakoauto eli kuljettaja ja moottori olivat samalla puolella. Suurin pisteitä laskenut tekijä oli että moottori työnsi polkimet kuskin jalkojen sekaan. Tätä tuskin olisi tapahtunut jos törmäys olisi tullut vaihdelaatikon puolelle.

Xantia on yksi mukavimpia ja parhaimpia autoja millä minä olen ajanut. Tuo pihassa seisova C5 ei istu käteen yhtä hyvin, yhteisiä kilsoja toki takana vasta muutama tuhat, Xantioilla tuli kelattua huomattavasti enemmän (70+40+70+160). Nopeus kyllä tuppasi noilla nousemaan, varsinkin huonossa säässä. Silloin se ajaminenkin vasta oikeasti iloksi muuttui

Lähin kolaritilanne taisi todellakin olla rekan kanssa. Mahdottomassa paikassa ohi ja sitten melkein vei etunurkan mukanaan

Nykyään koetan välttää rekan edelle/edessä ajamista 50 alueella, kaupungissa, varsinkin kun liikennesuunta on 80:n alkuun päin. 80 kun alkaa, rekka loittonee*, eikä tule hiostamaan, eikä siitä mene ohi, vaikka näköpiirissä ei muita autoja olisikaan. Menen ohi vasta, kun alkaa 100. Erittäin joustavaa. Tuo pysäkille väistäminen onnistuu, vähän riippuu, kun ottaa helvetinmoisen ylinopeusspurtin.....*Itse ajan yli 80, mittarissa 90. Näköjään alkaa helpottaa, kun liikennevalvonnassa on nostettu ylinopeusrimaa. Niin paljon huomautuksia ja maksuja, ettei virasto pysy perässä. Näin toiminee kollektiivinen painostus. Ajetaan kaikki ylinopeutta, kyllä se siitä. Kaikkea muutakin voisi sitten tehdä......

En ole huomannut erikoista, yksinomaista yliohjaavuutta. Kaarreajossa peräpään renkaat vaikuttaa helposti kulkevan jopa eturenkaiden jälkien ulkopuolella. Tästä selviää ohjauksella ja monolla, kunhan pelivaraa on. Kun tilannetta "hyödyntää", voi kaarrenopeutta pitää normaalia suurempanakin. Jääratoja ei ole pitkään aikaan näkynyt, ei ole päässyt tahkoamaan Xantian ajokäytöstä selkäytimeen. Kuten kävi joskus Warre-kaudellani.
Myös bojot Xantian mukavuudelle.

Jaa oli joku kämmi käynyt viestiä kirjoitellessa ja koska editointi tuhoaisi maailman, niin laitetaanpa tämä uusiksi sitten. Kyllä on kätevää näin.
Joo ruotsalainen taisi olla. Sen tutkimuksen tulokset julkaistiin myös jossain kotimaisessa autolehdessä joskus talvella 2004-2005. Muistan hyvin, kun luin sitä juttua sotilaskodissa. Citikalla oli hallussa tulosten molemmat päät. C5 oli tutkituista paras ja AX oli häntäpäässä - en nyt muista, oliko ihan viimeinen. Xantia taisi olla suunnilleen kymmenenneksi paras?

Ei. Ihan normaali se on, juuri sellainen kuin auton kuuluukin olla. Monet muut etuvedontekijät eivät ole yhtä normaalia onnistuneet tekemään vaan

Komppaan edellistä. Kymmenen vuoden aikana olen usein huomannut ajavani yksin moottoritien vasenta kaistaa kun ajokeli on ollut huomattavasti normaalia huonompi. Tietty hyvä rengassarja on edellytyksenä mutta Xantian käytös on erinomaisen vakaa lumisella maantiellä. Hankalissa olosuhteissa tulee aina kiinnitettyä huomiota olemattomiin turvaetäisyyksiin jonossa ajettaessa.

Kyllähän Xantian perä melko helposti lähtee sivulle jos näin haluaa, mutta ei se mielestäni mitenkään väkisin sitä yritä sivulle tarjoilla jos nopeudet suhteuttaa keliin. Xantiaa on kyllä todella hauskaa viedä lumisilla mutkateillä kun pieni kaasunnosto saa auton kevyesti yliohjaamaan. Auto taittuu siis mutkiin tarvittaessa jopa pelottavan kovissa vauhdeissa. Vaaratilanteisiin en tämän takia ole vielä koskaan joutunut, koska olen koittanut pitää auton kiertymäkulman muutokset kohtuullisena, ts. en ole sladitellut... Ja tietty pudottanut nopeutta entisestään aina kun "mutkan taakse" ei ole näkyvyyttä.

Se, mikä Xantian ajokäytöksestä tekee niin luottamusta herättävän on se, miten perä lähtee niin pehmeästi ja hallitusti alta. Moni toinen etuvetoauto jota olen ajanut aliohjaa ensin ja sitten yhtäkkiä heittää sen perän sivulle niin että oikein pelästyy... Ja usein vielä sellaisissa nopeuksissa joita Xantialla pitää ihan normaalina matkanopeutena.

Jep, hyvä tietää että kyseessä on automallin ominaisuus, eikä esim. kulahtaneesta takatukivarsien laakeroinneista johtuva piirre. Sopivasti liukkaalla motarin jyrkästi kääntyvällä rampilla Xantia kyllä menee helposti hallittavasti pitkässä sladissa. Tuohon rauhalliseen käytökseen ja toisaalta hyvään pitoon vaikuttaa varmasti pitkän akselivälin lisäksi jousituksen pehmeys. Kilpa-autotkin säädetään alustaltaan aina niin pehmeiksi kun mahdollista, koska silloin pito on paras (varjopuolena tunnottomuus, riski jousituksen pohjaamiseen yms.).

Mutta eipä silti tuudittauduta ylimääräiseen hyvänolon suhteeseen, pysähtyy se talviliukkailla kuitenkin ihan yhtä huonosti kuin muutkin autot.