Sitruunapatonki.fi

Akaile kirjoitti:+22 000km

Vanha Kummelivitsi "helmat kukkii! issshhhhh *suun suhinaa*... No ei onneksi vielä, mutta kaukana ei ollut. Viime talven suolat söi vanhan röpelömassan puhki ja jälki oli sen mukaista. Päätin oikaista tilanteen ennen seuraavia suoloja:

Pelkääjänpuoli



Bitumipohjaista röpelömassaa



Kuskinpuoli



Kivasti näkyy kuinka vuosi sitten koteloihin lorotellut öljyt puskevat saumoista läpi ja nyt jo pukkaavat näin pitkällä tällä puolen koheesion voimalla





Schellasta tänään.

Vähän ehkä vanhaan aiheeseen mutta putsasitko helmoja sen kummemmin? Ja laitoitko kotelosuoja-aineen myös peltien ulkopinnalle massan alle?

Eeska91 kirjoitti:
Vähän ehkä vanhaan aiheeseen mutta putsasitko helmoja sen kummemmin? Ja laitoitko kotelosuoja-aineen myös peltien ulkopinnalle massan alle?

En. Rapsuttelin helposti irtoavat riekaleet irti ja alla olevan !ruosteettoman! pinnan suojasin kiveniskemiä vastaan uudella massalla. Näissä sinkkikorisissa, jos pinta on ehjä niin ei tarvitse pahemmin huolehtia. Toki helmakotelot oli imuroitu ja puhallettu jo ennen tätä remppaa, sillä minulle saapuessa ainakin toinen kynnyskotelon takatulppa oli muistini mukaan rikki. Ovikarmeihin helmakoteiloiden osalta porasin reikiä ja lorotin tippakannulla öljyä koteloon useammasta kohtaa. Tämä samainen öljy on pikkuhiljaa tullut kynnyskotelon alapistehitsaussaumasta läpi ja pintajännityksensä avustuksella levinnyt nätisti tuon sauman ympäristöön. Tästä tietää, että se öljy on kulkeutunut sinne minne pitääkin.

Vaimokkeen -99 on jo hitsattu koteloistaan, mutta tässä tuntuu olevan vielä kovaa puuta originaalit toistaiseksi, eli ehkä olen tätä lahopaikkaa siirtänyt tulevaisuuteen?

Akaile kirjoitti:

Eeska91 kirjoitti:
Vähän ehkä vanhaan aiheeseen mutta putsasitko helmoja sen kummemmin? Ja laitoitko kotelosuoja-aineen myös peltien ulkopinnalle massan alle?

En. Rapsuttelin helposti irtoavat riekaleet irti ja alla olevan !ruosteettoman! pinnan suojasin kiveniskemiä vastaan uudella massalla. Näissä sinkkikorisissa, jos pinta on ehjä niin ei tarvitse pahemmin huolehtia. Toki helmakotelot oli imuroitu ja puhallettu jo ennen tätä remppaa, sillä minulle saapuessa ainakin toinen kynnyskotelon takatulppa oli muistini mukaan rikki. Ovikarmeihin helmakoteiloiden osalta porasin reikiä ja lorotin tippakannulla öljyä koteloon useammasta kohtaa. Tämä samainen öljy on pikkuhiljaa tullut kynnyskotelon alapistehitsaussaumasta läpi ja pintajännityksensä avustuksella levinnyt nätisti tuon sauman ympäristöön. Tästä tietää, että se öljy on kulkeutunut sinne minne pitääkin.

Vaimokkeen -99 on jo hitsattu koteloistaan, mutta tässä tuntuu olevan vielä kovaa puuta originaalit toistaiseksi, eli ehkä olen tätä lahopaikkaa siirtänyt tulevaisuuteen?

Nii jos se on ehjä hyvä että oli ehjä sinkki. Eturoiskeläpät estää kummasti ainakin osittain sinkin poistumisen helmoista.

+61 000

Asiathan voi tehdä joko vaikeasti tai helposti. Eilen jostain syystä päädyin taas tähän vaikeampaan malliin, masokistinen luonne. Kuten lukea saattaa, joitakin viikkoja sitten olin huollossa ja lämmin hallitila oli käytössä. Jostain ihmeen syystä en tullut tarkastaneeksi jarrupaloja, sillä seisonnan jälkeen ruosteisten levyjen rohinaa oli ihan riittävästi. No se rohina ei ajamalla poistunut pelkääjän puolen etujarrusta, vaan päinvastoin, voimistui pentele. Ensin lykkäsin hommaa viikonlopun yli, seuraavat päivät ja vasta eilen kahdeksan jälkeen illalla sain itseni pihalle kevyeeseen jouluhankeen otsalampun kanssa. Tuomio oli melko selvä; sisempi jarrupala oli käytetty huolella ja tuhlailematta loppuun, eli metalli vasten metallia. Tästähän homma etenee selkeästi, uudet palat paikalleen (löytyi omasta varastosta) mäntä sisään ja jarrusatula takas nippuun. Niinhän sitä luulisi! Eipä mennyt mäntä sisään, pyöri kyllä, mutta tietyn pisteen jälkeen ei mihinkään, eikä millään.

Siinä jo meinasi epätoivo iskeä, sillä töihin pitäisi seuraavana päivänä mennä. Toki rahalla saa ja rättärillä pääsee, mutta kun ei viitsisi juuri tällä kelillä suolassa uittaa... Sen verran olin kaukaa viisas, että etsiskelin jarrusatuloita Patongin kautta viime kuussa ja ne löydetyt satulat sattui olemaan vielä takakontissa. Eihän se auta, kun käyttää hankittua arsenaalia. Satula paikalleen, mäntä sisään, uudet palat, jarrujen ilmaus ja vaaka-asentoa kohti klo. 21.30.

Mukava oli ajella jälleen normaaleilla hyvin pitävillä jarruilla

Jos nyt joku ihmettelee mitä järkeä rempata yhden puolen jarrua ja ylipäätään vaihtaa paloja koskematta levyihin? Vastaus on, että ei mitään, mutta tähän hätään se oli pakko tehdä. Teen laajemman etujarruremontin viimeistään ennen katsastusta, sen lupaan tässä jo itselleni, että voin taas lykätä sitä viimeiseen iltaan

Akaile kirjoitti:Jos nyt joku ihmettelee mitä järkeä rempata yhden puolen jarrua ja ylipäätään vaihtaa paloja koskematta levyihin?

Oot sä siitä mieltä että levyjen kanssa pitäisi tehdä jotain aina jos paloja vaihdetaan? Se on minulle uusi tietoa.

Siert kirjoitti:

Akaile kirjoitti:Jos nyt joku ihmettelee mitä järkeä rempata yhden puolen jarrua ja ylipäätään vaihtaa paloja koskematta levyihin?

Oot sä siitä mieltä että levyjen kanssa pitäisi tehdä jotain aina jos paloja vaihdetaan? Se on minulle uusi tietoa.

Joo melkolailla, koska monesti jarrupalojen elinkaaren aikana levytkin happanee etelän teillä melko hätäisesti, lähes samaa vauhtia kuin palatkin, ainakin nykyisillä hylkypaksuuksilla. (ja meikäläisen osavuosipaikallaanseisottamisella...) Jarrupinnan ulkopuolelle jäävä reunus ei välttämättä kulu pois uudella palallakaan, joten tämä voi muodostua ongelmaksi jarrupalan kaivautuessa syvemmälle levyyn ja ko. reunan kasvaessa.

Epätasaisilla levyillä ajettuja paloja taasen on melko turha laittaa uusien levyjen kanssa, kun huonoimmassa tapauksessa tällainen pala kuluttaa uuttakin levyä väärin.

Kolmannekseen; nämä jos jotkut palikat ovat kulutusosia ja vieläpä turvallisuuden kannalta merkittäviä, joten huono paikka säästää, kun eivät edes ole kalliita. Mutta mitäpä tässä saarnaamaan, kun en toissapäivänä edes noudattanut omia oppejani

Edit: Ainiin, ja jos hoitaa vain toista puolta ja toisella puolella onkin paloissa enää muutama hassu milli jarrupintaa niin teoriassa kovassa lukkojarrutuksessa (=noh, abs jarrutuksessa) on mahdollisuus epätasaiseen jarrubalanssiin, sillä jo pienissäkin nopeuksissa tuon metalli vasten metallia puolen huonompi pito tuntui...tottakai. Omassani tämä toisen puolen käsijarrumännän jumittelu oli todennäköisesti syönyt sen sisemmän palan, joten en ole tästä niin kamalan huolissani.

Tietysti uudet levyt kanssa pitäisi käyttää uudet palat, ja palat vaihdetaan aina parittain. En vain ole ihan sama mieltä että levyjen elinkaari on (lähes) yhtä lyhyt kuin palojen. Mutta jo, jos ruosteessa ovat pahasti, niin tietysti.

Siert kirjoitti:Tietysti uudet levyt kanssa pitäisi käyttää uudet palat, ja palat vaihdetaan aina parittain. En vain ole ihan sama mieltä että levyjen elinkaari on (lähes) yhtä lyhyt kuin palojen. Mutta jo, jos ruosteessa ovat pahasti, niin tietysti.

Juu, ei ainakaan GS:ssä ole tätä ongelmaa, kun jarrut ovat poissa suurimmalta suolasateelta ja aktiivinen ruosteenestojärjestelmäkin toimii lähes poikkeuksetta Tämä ei sitten ole kettuilua, vaan faktaa. Rättärin levyilläkin ajaa useamman sataatuhatta, joten tuntuuhan se hassulta joutua tekemään näille jotain kerran neljään vuoteen. (pl. takajarrujen herkistelyt, jotka teen lähes joka huollossa)

Siert kirjoitti:Tietysti uudet levyt kanssa pitäisi käyttää uudet palat, ja palat vaihdetaan aina parittain. En vain ole ihan sama mieltä että levyjen elinkaari on (lähes) yhtä lyhyt kuin palojen. Mutta jo, jos ruosteessa ovat pahasti, niin tietysti.

Nää on nää nykyautot, 19 Rellu lähti multa eteenpäin todennäköisesti alkuperäisillä jarrulevyillä, ostaessa 100tkm ja myydessä 320tkm, Xantiassa 350tkm ja ostaessa samat 100tkm ja jarrulevyjä on mennyt tuo 250tkm aikana läjäpäin.

Akaile kirjoitti:Joo melkolailla, koska monesti jarrupalojen elinkaaren aikana levytkin happanee etelän teillä melko hätäisesti, lähes samaa vauhtia kuin palatkin, ainakin nykyisillä hylkypaksuuksilla. (ja meikäläisen osavuosipaikallaanseisottamisella...)

Nykyiset jarrulevyt tuppaavat kestämään enintään kahdet palat kun levyjen paksuudesta on tingitty painonsäästön takia. Ja samalla, kun jarrupalojen sideaineena käytetty asbesti korvattiin 80-luvun lopulla metallikuiduilla, lisääntyi levyjen kuluminen ja vanteiden likaantuminen.

Kun alkuperäisessä on 12mm? kierre ohjausventtiilijuntturissa, niin onko Motonet-putkessa vastaava kierre? 10mm kierre kyllä sopisi paremmin kumiputken liitokseen. Toisaalta sitten, miten vakuutusyhtiöt suhtautuisivat tällaiseen "virittelyyn", mahdollisen ronttumin sattuessa.
Ps: Etukiekot ja -palat vaihdettu heti alkuunsa <50tkm ajettuna, oli kuluneet tolkuttoman laahaamisen takia, toisen kerran 152tkm. Takakiekot 123tkm. Nyt ajettu 210tkm. Seuraavaksi, joskus, kun palat vaihtuu, niin kiekotkin. Paloja on muuten mennyt vasta parit, kolmet.

ealab kirjoitti:Toisaalta sitten, miten vakuutusyhtiöt suhtautuisivat tällaiseen "virittelyyn", mahdollisen ronttumin sattuessa.

Kyllä ne pyörät kääntyvät ilman ohjaustehostintakin. On siis melko epätodennäköistä, että ohjaustehostimen pettämisen vuoksi kävisi muuta kuin ympäristövahinko.

Mitenhän vakuutusyhtiö suhtautuu siihen, kun porukka ajelee totaalisen rapsakoilla tihkuvilla ohjaustehostimen putkilla, jotka voivat räjähtää hetkellä minä hyvänsä ja varsinkin pakkasella tuntuu jopa käyvän? Niimpä, ei mitenkään.

Tarkastin, ja tuolla korjatulla putkella on nyt ajettu kolmatta vuotta ja 20tkm. Saman korjauksen tein vaimokkeen Xanttuun.

ealab kirjoitti:Kun alkuperäisessä on 12mm? kierre ohjausventtiilijuntturissa, niin onko Motonet-putkessa vastaava kierre? 10mm kierre kyllä sopisi paremmin kumiputken liitokseen. Toisaalta sitten, miten vakuutusyhtiöt suhtautuisivat tällaiseen "virittelyyn", mahdollisen ronttumin sattuessa.

http://www.motonet.fi/fi/haku?q=JARRUPUTKI&category=887
Tuosta, löytyy monenlaista liitintä, kummallakin vaihtoehtoisella kierteellä putken lähtöön. Jos siis sieltä asti on uusiksi tekemässä. Mutta tuossa mainittu kierre on putken ja letkun välistä liitäntää varten...

Vakuutusyhtiöt osaa kyllä halutessaan kaivaa syyn hylkäämiseen, vaikka sille ei perusteita olisikaan, toisinaan käyttävät myös ns. väsytystaktiikkaa, toivoen että heille epäedullinen korvauksenhakija joko kyllästyy tai kuolee pois ennen asian loppuun saattamista...

Jos jarru- tai ohjaustehostimen putkitukseen ei saisi käyttää muita kuin tehdasvalmisteisia (ja joo, niitäkin paukkuu) osia, niin ei noita kai saisi edes myydä sellaisilla nimikkeillä mitkä kertoo mihin ovat tarkoitettu..? Väittäisin kuitenkin, että asiallisesti tehtynä uusista osista ja uudella cu-ni -putkella tehtynä, ovat parempia kuin alkuperäiset vuosikymmeniä muhineet putket...

Akaile kirjoitti:Mitenhän vakuutusyhtiö suhtautuu siihen, kun porukka ajelee totaalisen rapsakoilla tihkuvilla ohjaustehostimen putkilla, jotka voivat räjähtää hetkellä minä hyvänsä ja varsinkin pakkasella tuntuu jopa käyvän? Niimpä, ei mitenkään.

Ei tuo ainakaan katsastusmiestä pahemmin kiinnostanut, katseli kyllä mistä putki tulee ja mihin menee, ei kommentoinut, jarruputkella korjattu.

+70 000km:
Nokkaremmi nro 3 vaihtui oheishilppeineen nokalle. Samalla selvisi, että edellinen remmi oli ajoitettu hampaan pieleen, joten koko minun aikani tämä on ollut laiska 1.8:ksi. Takapään putkistot olivat pelkkää ruosteista paperia ja sinne on nyt tehty melkoisen pysyvä ratkaisu. Edellisen huollon yhteydessä taiteiltu ohjausventtiili ei ollut tihkunut yhtään, joten varsin tyytyväinen saa olla tähän ensikorjaukseen vaikeahkolla tiivistesarjalla.
-Takapallojen paineet nosteltu
-Lämmönsäätövipujen valot vaihdettu (Pimenivät muuten vain viikko sen jälkeen, kun mittariston kaikki valot oli uusittu )
-Ensimmäinen pallonivel vaihdettu
-Käsijarruvaijerit
-Tulpat
-Öljyt+suodin
Tästä huollosta kaikki kunnia ja kiitos Francelle!