Onkos näistä kellään kokemuksia pitkän seisonnan jälkeen miksi rintapellin puolen venttiilit jää kantamaan? Eturivistä saan kylmänä 6-8 bar puristuksen mutta takarivi tarjoaa puhdasta nollaa?
Skoopilla näkee tulpan reijän reunasta toisen venttiilin lautasen. Pyöritettäessä aukeaa, mutta jää auki noin 2 mm. Välillä pyrittäessä kuuluu naputuksia joko männän ja venttiilin väliltä, tai venttiilin ja keinuvivun/hydraulisen nostajan. Avatahan tai vaihtaa tuo kone pittää joka tapauksessa, mutta onko moinen ilmiö tuttu? Itsellä ensimmäinen tuollainen.

Onko tullut liimaventtiilit? Itsellä C5 bensa teki tuon ja ihmettelyä riitti.
https://www.leksanet.com/index.php/auto ... aventtiili

Voisi olla liimassa nuo ja voi olla "liima" sitkeämpää tuon kuumempana käyvän taka rivin venttiileissä. Koitin kuumailmapuhaltimellä tulpanreijistä posotella mutta ei muutaman minuutin per pytty, lämityksellä herännyt. Ajattelinkin että oisko jokin PRV ominaisuus kyseessä?

Hydraulinostajatkin voi jumittua pitkiksi, mutta voiko millitolkulla?

Jos toi kone tarvitsee saada starttaamaan, niin lämmön luulisi auttavan (lohkolämmitin ja vällyjä, sisätilaouhallin tms...) ja joku irroitusöljykin venttiilin varteen, jos sitä jotain helppoa kautta saisi menemään, ehkä alakauttakin tulpanreiästä jotenkin hiipii (olin johonkin käyttöön joskus viritellyt monitoimiöljyspraypurkkiin pitkän 1/2 metrin pillin mutkapäällä...) kun venttiili kuitenkin jonkun matkaa liikkuu, olisikohan joku dieseli tms myös hyvää voitelemaan ja pesenään, dieseliä voisi ehkä laittaa öljyn joukkoonkin ja hinaten vatkata venttiileitä ja venttiilinnostimia jos manuaalimalli - mutta varsin hitaasti siellä yläpäässä ja etenkin nostajissa öljyt vaihtuu ja jos pahasti jää kantamaan, niin riski venttiilin taipumiselle yms. voi olla suuri...

ZX täytti hydraulinostajat aina jos erehtyi käyttämään lyhyesti ja sitten jätti pidempään lepoon. Pyöritti ilman puristuksia seuraavan kerran. Lähti kyllä lopuksi mutta sai sahata pitkään. Sittemmin kun ominaisuuden oppi niin käyttelin aina vähän lämpimämmäksi, tyyliin 10 minuuttia niin ei ongelmaa. 1.8i16V oli se.

Ok, täytyy vielä skooppailla näkyykö männän päissä jälkiä? Auto sammunut aikoinaan ajosta eikä saatu käyntiin. Kaikkea kokeiltu paitsi vauhtipyörä asennontunnistinta. En ensin saanut lexialla yhteyttä mihinkään, mutta sitten kävin ecun, maattojen ja sulakerasian, sinänsä ihan siistin näköiset kontaktit läpi ja johan löytyi yhteydet joka paikkaan:). Ja Feniksissä ainoa vika oli tuo kampuran tunnistin..

Tuli mieleen tarina yhdestä koneesta, josta oli taempi ketju poikki, pyöriikö takimmainen nokka varmasti mukana? Hydepumpun hihnapyörähän on siinä kiinni toisessa päässä, niin helppo tarkistaa...

Kyllä se mukana pyörii ja venttiilitkin liikkuvat skoopin silmin. Mutta nyt sain vähän paremmin skooppailtua takanurkan pytyn (6 ?) ja kyllähän molemmat venttiilit on mäntään naputtaneet.

Olisiko ollut takimmaisen sylinteririvin nokka-akselin ajoitus hitusen pielessä?

Historiatiedon mukaan sammunut ajosta. Voihan tuo asentoanturi olla sivujuonnekin siinä, mutta jos ajoitus pielessä, ei kai se voi olla muuten kuin ketjun kiristimen kulumisen/löystymisen myötä niin tehnyt?
Ja toisaalta kun ensimmäistä kertaa pyöritin naksunta ei alkanut heti ja loppuikin jonkin ajan kuluttua. Ei naksuta nytkään. Eli en muuta keksi kuin että liimautunut venttiili on kantanut ja hydenostaja korjannut liikaa? Nyt sit ehkä keinuvivut ottaneet kipeetä tai vain venttiilit vääntyneet ja nostajat asettuneet tasolle jolla ei enää mäntiin yletytä?
Ongelmaa ei ehkä olisi jos en olisi koittanut ensimmäistä kertaa pyörittää 10 asteen pakkasessa

Liimaventtiili? Ettäkö moottoriöljy liimaisi venttiilinvarren? Minun on tuota vaikea uskoa. Tämä siis vain henkilökohtainen epäilyni...

Kertokaapa muutkin, jotka ovat enemmän moottoreita tutkineet, onko tuosta ihan näyttöä olemassa.

Nimim. "Uskomaton Korialta"

Ihmettelin samaa, että on tuo totta vai tarua. Arvelin, että venttiilijousi on sen verran vahva, että sitä ei jäykkä öljy varren ja ohjurin välissä pysty pitelemään. Ja nyt pysähdyin miettimään, moottoriöljyn kyllä pitäisi olla aikasmoista liimaa, jos sillä varren voi liimata ohjuriin noin tiukaksi. Enpä siis usko varren liimautumiseen ohjuriin....

Mutta, eelaillessa eri palstoja jokin ilmiö taitaa olla, jota nimitetään liimaventtiiliksi.

Mun olis helpompi uskoa, että kyse voisi olla vahvasta karstasta venttiiin varren palotilassa olevassa osassa. Ohjurin alapäähän jumiutuva karsta voisi saada venttiilin jäämään ns. inansa auki. Pienikin rako kyllä päästää paineet starttausnopeuksilla karkuun palotilasta. Jos ilmiö olisi tuo, niin parempi olisi ehkä karstavartinen venttiili tms.

Ilmiöhän tuli tutuksi ysärillä kun "tankattiin Teboililla" .. Teboil toi lyijyn korvaavan lisäaineen ja bensiini sai kauppanimen Terra, -ja piakkoin lempinimen Tarra. Erityisesti Opelin koneissa oli ongelmia ja esimerkiksi Transportterin boxereissa. Lisäaine muodosti käyntiolosuhteissa sitkeää tahmaa venttiilin varsiin joka koneen jäähtyessä muuttui niin jäykäksi, että jousi ei jaksanut vetää venttiiliä. Opelissa syynä uskottiin olevan tavallista pienemmät varren ja ohjurin välykset. Myös hieman kartiomaiseksi kulunut ohjuri saattoi edesauttaa ongelmaa muodostaen pihkamaiselle tahmalle kiilautuvan kartion. Muillakin polttoainevalmistajilla oli ongelmia mutta ei niin pahoja. Aika-ajoin on kuulunut myöhemminkin juttua vastaavasta. Tiedän aiheesta koska tein aikoinaan eräälle kotimaiselle öljy-yhtiölle dippatyön ko ongelman tutkimiseen soveltuvan testilaitteen kehittämisestä. Siinä tietyllä tavalla varren ja ohjurin väliin uitettua bensaa uunitettiin aikansa jonka jälkeen pakastettiin aikansa. Sitten mitattiin irtoamisen tarvittava voima. Ihan sen aikaisilla mittaribensoilla päivittäistä ajorytmiä noudattavalla uuni/jäähdytys- syklillä saatiin usean muutaman sadan kp:n voimia aikaiseksi. Vaikutusaikoja pidentämällä ne nousivat.

Sikäli tässäkin voi olla otolliset olosuhteet ko ilmiölle jos autoa aikoinaan korotettu saada käyntiin moneen kertaan eri vuosina.. silloin polttoainetta usein suihkutettaessa ja kevyiden ja keiden haihtuessa, raskaammat kertostuu lisäaineineen siihen varrelle ja päätyy myös ohjurin rakoon. Vuosien jälkeen varmasti tapahtuu pikeentymistä, mutta tapahtuu kylmässä myös puristusta kun noin kaksinkertaisen lämpö laajenemisen omaavat alumiini ja pronssi puristavat venttiiliä ja tahman täyttämästä raosta ei mömmö pääse juuri karkuun kun viskositeetti pihkan luokkaa.. takarivi käy kuumempana ja ainakin käynninaikaisille pikeentymisille paremmat olosuhteet siellä.

Muistan kanssa hyvin tuon Terra-kohun, Opeleissa ekana havaittiin (tietyt koneet), mutta oli muitakin herkempiä koneita, tuossa (maksumuurin takana) 1993 Hesarista, tyypilliseen tapaan sitä ensin vähäteltiin ja ei voi johtuabensinnistä, kunnes testit todistivat (mutta siinäkin oli tuo käytön kesto ja bpieni satunnaisuus mukana, ei jokainen auto eikä joka kerta, niin kyllä parranpärinää riitti huoltoaseman baarissa):
https://www.hs.fi/suomi/art-2000003208938.html

Kiitos, tämä selkeyttää vähän pientä päätäni - kyse siis bensiinin jäännöksistä yhdistettynä välyksiin! Ja jos venttiilivarren tiivisteet vuotava tai moottori kuluttaa öljyä, silläkin olla samassa sopassa tekemistä. Selailin joutessani nettiä ja löytyi Simo-Pekka Parmalan diplomityö häkäkaasukäyttöisen Valmetin rakentamisesta. Yksi ongelma oli venttiilien tervaantuminen ja nurjahtaneet työntötangot.

Olin sitten puoliksi väärässä, vaiko kenties puoliksi oikeassa. Että öljy ei ole syynä, vaan (kenties) bensan lisäaineet. Kerrothan,Wesa, sitten lopullisen diagnoosin, jos tuon koneen joskus purkanet.

Kyllä öljy voi näytellä omaa osaansa tuossa.. no purkaessa toivon mukaan selviää esim onko varret takarivissä jotenkin tahmaisemmat jne tai onko ajoitus jotenkin hypännyt pieleen tai nostimet juuttuneet liian pitkiksi?