Kyll on riittänyt ihmetteliöitä täällä Kaijjjaanin kupeessa, kun etelänmijes laittaa citikan käyntiin. Eilisaamuna -32 ja ilman lohkolämppäriä tai webastoa päräytin C5 HDI:n käyntiin. Naapurimökin -11 mallin mese c 250d:n haki hinuri, kun tuli joku vika eikä käynnistynyt vaikka oli yönyli lämmössä. Yllättävän paljon täällä näkyy liikenteessä näillä ilmoilla noita talveenkelpaamattomia ranskalaisia autoja (n. joka kolmas vastaantulija). No mulla salaisuutena se, että akku on yöt sisällä.

Ei tarvi mittarissa lukeman laskea kuin -25 celsiusasteen tuntumaan, kun alkaa ranskalaisten suhteellinen osuus liikenteessä kasvaa reilusti - ja eurooppalaisten yleensäkin. Etenkin niiden liikkujien osalta, joilla ei ole auton esilämmitysmahdollisuutta... Tosin on japsikinnerikin tullut lyötyä lämmittämättä käyntiin -35 celsiusasteesta. Akku vaan oli siinä niin heikossa hapessa, että jaksoi vaivoin pyörittää starttia.

Bensavehkeellä ajaessa ei kyllä tarvitse käynnistellessä välittää lämpömittarin lukemasta, jos auto on akkua myöten ehjä

sitikalle ikuisesti: mullapa on beksille tolppa ja letkulämppäri + sisälämppäri ja se AUTOMAATTINEN akkulaturi joka muistaa huolehtia latinkigista. niitä latureita saa vajaalla 40 ekulla vaikka tarjousladosta ja toimii.

Lisäksi tarvitsee toki yhden panssarijohdon t-kappaleen ja pistorasian. Nekin maksavat jotain. Toisaalta lähteväthän nuo kivasti käyntiin ilman moisia vermeitäkin.

ei tarvii jos ei tuijota joka helv. byrokraatin päätöstä. kuivassa toimii muutkin tunnetut systeemit.

Yhden duunikaverin (vanha) Ooppeli on tällä viikolla kahdesti käynnistetty kaapeleiden kanssa, eka kerralla luovuttajana oli Pösö ja tänään Rellu. On ne ranskikset niin p*skoja

Akkulaturi on kyllä oikein hyvä olemassa, varsinkin mulla kun päivittäiset ajot on luokkaa alle 20 km.

Ei riittänyt Bannerille Cetek yönyli kiinni, mutta 1,5h lämpimässä kylvyssä elvytti. Ensitalveksi hankitaan toimiva Webasto kellolla, öljytilan lämmitin ja Defan laturi. Nyt ei toimi Webasto ollenkaan, kelloahan siinä ei alunperin ollut. PS. Banner on 1v 2kk vanha.

Ei pahemmin ole dieselilläkään (mm. beksi diesel käyntiin -34 ilman lohkoa omalla paikoillaan olleella akulla ja sitten antamaan virtaa muille)

ja näissähän ei tarvitse palella kun on lämmityslaitteetkintehneet tuossa -22asteen pakkasessa5tuntia seisonut bensa xsantia 5,2km normaalilämpöön kone ja lämmintä tulee säälien katselen noita norjanturskapakastimissa kulkevia [ww]ikkunat umpijäässä ym ,mutta nautitaan itse tästä ns huonosta laadusta ja avitetaan jos toiset tarttee apua

Samansuuntainen keskustelu käydään yleensä aina talven pakkaskauden lämmikkeeksi. Ketjua arvatenkin lukevat myös he, jotka tuon kehuskelun jälkeen ovat ymmällään koko moottorinlämmittimien tarpeellisuudesta. Kaikki kun eivät ole niin kovia automiehiä tai -naisia.
Kunnossa olevan auton moottori kyllä käynnistyy reilussakin pakkasessa seisotetun yön jälkeen. Mutta aina kun se vain jotenkin on mahdollista, käyttäkää moottorinlämmitintä ulkoilman ollessa pakkasen puolella. Tarkimmat tekevät sen jo muutaman plusasteen ulkolämmössäkin. Samoin sisätilanlämmitin on mainio apu.
'kokemjne' tuolla alussa jo kertoikin niiden käytöstä. Jättäkää omaan arvoonsa tokaisut: "...lähteväthän nuo kivasti käyntiin ilman moisia vermeitäkin..."
Viime talvenahan myös jotkut väittivät sisätilalämmittimen käytön ruostuttavan auton sisäpuolen. Höpöhöpö-juttua.

Käyttäisin kyllä enemmän kuin mielelläni jotain lämmitystä, mutta kun auto on pakosta tuossa kadun varressa kun pihalla ei ole vapaita paikkoja. Saatikka sitten vapaita tolppapaikkoja.

Onneksi Turussa julkinen liikenne toimii sen verran hyvin että toisina aamuina voi lähteä bussilla (tai jos oikein innostuu, jalan) ja säästellä Xantiaa, mutta sitten taas toisina on pakko veivata auto käymään tuolta kadunvarresta johtuen muista menoista.

No näitä kavereita ei hermostuttaisi Xantian lämppärin kennon hajoaminenkaan sitten varmasti, kun voisivat turhana tulpata sen pois. Ruostuttaahan se auton omalla lämppärilläkin lämmittäminen sitten, jos erillisellä sisätilanlämppärilläkin...

Ja jos kohta joku tulee sanomaan, että ei siellä ilma vaihdu sen käytön aikana, niin ei vaihdukkaan, mutta heti sen käytön jälkeen. Eikä se sen enempää siellä koteloissa vaihdu auton omalla lämmityslaitteellakaan.

Tänä aamuna Järvenpäässä -24.
Käkkylän vesimittari näytti lukemaa -14 eli eipä se paljoa ole yössä jäähtynyt. Olen lisännyt koneen päälle 100% villamattoa, eli koneen ja konepellin väliin. Kauhian notkeasti käynnistyi tuo.

http://s638.photobucket.com/albums/uu10 ... upe_95.mp4

Puuilon 99 euron kakstahtiaggregaatti toimii hyvin kadunvarressakin.

Toimiihan ne. Ja sähkö-rane saa itsensä grillata ihan vapaasti. Mutta sitten jos jostakusta sivullisesta lähtee savut, niin kytkennän tekijältä tai käyttäjältä aletaan kysellä hieman ikäviä kysymyksiä.

r_a_n_u:n kanssa olen samaa mieltä. Ei mielestäni ole mikään saavutus jos saa autonsa ilman lämmitystä pakkasella käyntiin. Toisin kuin jotkut väittävät, ei myöskään automerkin "emomaalla" ole vaikutusta käynnistyvyysominaisuuksiin. Tehdäänhän esim. osa Toyotoista Ranskassa ja osa Citroëneista Japanissa. Väittäjät voisivat kertoa, että kumpi noista ominaisuuksista on kylmäkäynnistyvyyden suhteen dominoivampi: valmistuttaja vai valmistusmaa? Siis kummat jäävät kovalla pakkasella kotiin: Toyota Yarikset vai Citroën C-Crosserit...

Ja kukaan sähköalan ammattilainen tuskin edes viitsii käydä rane-patentteja tekemään.

no minäpä en ookkaan mikään " sähköalan ammattilainen " enkä edes insinööiri eikä oo diplomiakaan. sen sijaan oon ollu pelle peloton jo kymmeniä vuosia ja todennut eräät asiat toimiviksi kunhan niistä huolehditaan eikä ylikuormiteta. herrat itse ostelee ihan mitä haluavat ja siihen hintaan kun joku suostuu myymään. katsotaampa eräitä Calixin ja Defan tuotteitten hintoja. suurin tekijä tuon hinnan muodostamisessa on enemmän tyyli : maksa jos haluat mukavuutta tai palele just niin paljon kun haluat.
minä käytän sitä tietoo/kokemusta mikä on tullu kymmenien vuosien aikana enkä tuijota aina joka helv. pykälänikkarin päätöksiin. silti TUKES voi koska tahansa tulla tutkimaan rakennelmat mitä oon tehny.
on olemassa eräitä perustavanlaatuisia asioita jotka on täytyttävä ,että vermeitten käyttö on itselle ja muille turvallista ja noissa asioissa käytetään juuri niitä komponentteja jotka ovat hyväksytty yleiseen käyttöön ( mutta EI AUTOKÄYTTÖÖN ).
AUTO on jotenkin spesiaali ympäristö jossa ei hyväksytä mitään mikä hyväksytään taas missä tahansa muualla.
en edes aikoinaan nähnyt sähkössä mitään eroa , otinko sen suojamaadoitetusta/ulkonaolevasta kosteus suojatusta pistorasiasta
tai sisällä olevasta suojamaadoitetusta vastaavasta. ihan hyvin toimi molemmat. byrokraatti on vain keksinyt ,että sisältä tuodussa sähkössa on jotain vaarallisempaa ,kuin siinä mikä imuroidaan ulkona olevasta vastaavasta rasiasta.
sama koskee noita autovirityksiä . just sen verran tiedän sähköstä ,että kun se pääsee karkuun niin se on selvästi savua.
ite käytän mielelläni myös sisällä ja ulkona YDINVOIMALLA keitetyllä höyryllä tahkottua sähköö , vaikka siinäkään en oo huomannu eroo Imatran kosken sähköön.
sen verran oon just selvillä siitä tuotteesta ja kuluttajien vaatimasta tehosta sekä johtimien pinta-alasta ,etten lämmitä piuhoja kun sen kuluttajan tarvii mieluummin saada kaikki lois-ilmiöineen sun muineen. insinöörit ( diplomilla tai ilman ) voivat vetäistä kaavat näkyville , niin nekin jotka kyselevät jatkossa tehontarpeita ja häviöitä voivat hyödyntää niitä kaavoja.

Oletko missä tahansa muualla eristimien päälle nostetussa johtavassa säiliössä?

elähä hillu luaker. eepä arvii iha niin isoja jännitteitä eikä virtoja . mulle riittä ihan hyvin 230 volttia 10ämäpärin tai 16 ämpäri / tai 25 ämpärin takaa. tarvittaessa löytyy kyllä kolmivaihesena 400 volttiakin.

Vaikka 10 ampeeria onkin teollisuudessa pieni virta, niin se on kuitenkin 200-kertaisesti sen verran, mikä riittää tappamaan ihmisen.
Tai vaikka yksivaiheisena. Tai löytyy sitä 230 volttiakin kolmesta vaiheesta. Riippuen nyt vain siitä, halutaanko puhua pää- vai vaihejännitteistä.

justiisa. ei nyt kuitenkaan hypätä tieteitten tasolle vaikka S = UI onkin mielenkiintoinen. tarviin siitä vaan sen osan I ja U;lla varustettuna ja mahdollisimman pienellä R :llä . tuolla R :llä on merkittävä osuus kun mitoitetaan piuhojen mitoitusta +läpäisyä ( materiaali vaikuttaa ) . häviöt pois.

Taidan pirruuttani kokeilla huomenna napata ylimääräisen 100 Ah akun ja invertterin takapaksiin, kylla siitä tunnin luulisi saavan tehoja lohkolämppärille ennen kotiin lähtöä.

Mitenkäs suhtaudut sen R:n kaverina olevaan X:ään?

oon kiinnostunu vain tilanteesta P = UI huomioiden R . ja tarviin vain sen S:n ja unohdan ( vaikkakin vaikuttaa sähkölaskussa ) varin . huomioin myös tuon P = E/t . silti nuo ovat tavallisille käyttäjille vähemmän tärkeitä . minulle ne ovat lähinnä tuotteen hyödyntämiseen liittyviä mielenkiinnon kohteita.