Onko kellään kokemusta eri autojen ABS-anturien soveltamisesta ristiin?
Xantiaanhan sopi joku motonetin volkkarin anturi pienellä veistelyllä...

Safranesta on yksi anturi sökönä, uusi maksaa maltaita ja purkuosia on surkeasti saatavilla jo irrottamisen vaikeudenkin takia.
Ehjät näyttää n. 1kOhm lukemaa yleismittarilla ja anturi mittaa hammaskehää. Esim. kakkoskoppaisen Xantian anturit näyttää samanlaisia lukemia. Kävikin mielessä veistellä vähän enemmän ja sovitella sinne esim. sellainen, sopiva liitin kun löytyy rikkinäisestä anturista.

Toki fyysisen sovituksen kanssa on tarkkaa, mutta voisiko sen olettaa sopivan sähköisesti?

Voi olettaa, mutta varmaksi ei tiedä ennenkuin kokeilee, tuskin löytyy mitään vaihtoehtoista paikkaa johon saisi riittävän tukevasti viriteltyä väliaikaiskokeiluun?

Nuo on aika simmpeleitä kapistuksia, rautasydän ja käämi, mutta samalla sisäisellä vastuksellakin saa erilaisia jännitteitä aikaiseksi, Mutta vaihtelee se signaali myös paljon riippuen ajonopeudesta. Vaikuttaakohan anturin pään koko ja hampaiden koko jotain, mutta usein ne on samoilla hehtaareilla myös.

Oletko erilaisista nettikaupoista katsellut originaaliosaa?

Fysiikkaa se sähkö on erittäin kovasti. ABS-anturi voisi olla inkkari, joten jos vaan selvität sen speksit ja ABS-yksikön tuloasteen rakenteen ja saatkin tarkistetua, onko toimintaedellytyksiä. Jos oletuksilla pitää mennä, niin voisi lähteä etsimään sellaisesta, missä on saman valmistajan saman sukupolven ABS-yksikkö eli tässä tapauksessa verrata Safranen ja Xantian bokseja.

Jokuhan oli ängennyt 1 kohm ja 2 kohm antureita sekaisin Citikkaansa, toimii ja miksei toimis koska asiahan on niin että sieltä anturilta pitää vaan generoitua riittävän suuri pulssi boksille, ihan sama jos se siten on 200 mV tai 300 mV kunhan on. Vaihteluväli pulssin jännitteelle sallitaan melko isoksi.

Väärin. Sieltä pitää generoitua sopiva pulssi. Ja se pitää saada myös purettua, että saadaan seuraava nouseva reuna joskus aikaiseksi. Vai luetaanko näissä jopa laskevaa reunaa? Näistä mitään ymmärtämättä voisi kuvitella tuloasteen sovituksella ja alasvedon rakenteella olevan jotain merkitystä sille, mikä anturi siihen perään kannattaa liittää tai ei kannata. Jos haluaa patenttiratkaisuja tehdä, niin ehkä helpointa lienee etsiä netistä boksin kytkentäkaavio ja tutkia siitä anturiliitäntöjen tuloasteen rakennetta.

Sen anturin olisi sitten muuten syytä toimia kokonaan tai ei ollenkaan. Firman rellun pippanassa sattui joskus absianturi vikaantumaan siten, että toimi "jotenkin". Oli muuten melkoinen pysäytteleminen keksinnössä, kun sille päälle sattui...

Täytyy myöntää etten osaisi laskea induktiivisen ABS-anturin sopivuutta vaikka saisin ABS:n kytkentäkaavion käsiini, ehkä jos oikein paljon aikaa ja saisi oikein tarkat speksit ja lisäksi anturistakin oikein tarkat tiedot, niin vähän sinnepäin voisin päätellä - mutta enpä muista ikinä tuollaisiin tarkkoihin spekseihin törmänneeni, enpä ole toisaalta etsinytkään.

Ilmeisesti kuitenkin anturi on kela+sydän+magneetti (induktiivinen anturi), jos sen kerran sai ohmit mitattua.

Itse lähtisin kokeilemaan: Ilmeisesti anturi on tangon mallinen ja aistii rautahampaita jotka pyörii (ei magneettisia hampaita) Tämä on helppo (tai vaikeaa jos liittimet ikävässä paikassa) varmistaa: johto irti ja yleismittari kiinni vaihtosähkäalueella anturiin. Sen jälkeen pyörittää rengasta ja katsoo kun jännite nousee. Pyörää kannattaa perusyleismittarille pyörittää noin 50 Hz taajuudella tulevaa signaalia varten - eli jos kehässä vaikka 48 hammasta tähtää noin yksi kierros sekunnissa. Jos jännitettä ilmestyy on kyseessä induktiivinen anturi. jännitettä ei paljon tule eli noilla nopeuksilla 50...200 mV.

Tuo sopivuus on helppo varmistaa kun vertailee jännitteitä toisen puolen alkuperäistä ja uutta korviketta käyttäen, ihan käsipyörityskin riittää tarkkuudeksi, mutta jännite kasvaa nopeasti kun pyörimisnopeus kasvaa tai myös kun ilmarakoa pienentää.

: jos on skooppi käytössä tai yleismittareillakin voi sitten hifistellä vaikka kuinka: esimerkiksi eturenkaissa, jos johdottaa anturit mittariin/skooppiin kiinni ja keula pukeilla voi testailla ja vertailla eri puolten jännitteitä eri nopeuksilla. -väittäisin että pääsee tarkempaan tulokseen kuin laskimella/kytkiksillä (ellei ole tarkkoja suunnitteluspeksejä).

Jos on jotain muita anturityyppejä (rautahampaiden kanssa ei taida olla vaihtoehtona kuin toisena HALL omalla magneetilla), niin induktiivinen eti toimi ollenkaan ja muissa onkin jo magneetit mitä ne lukee. Mutta ei kai ne mitkään näytä kilo-ohmia mittaamalla?

Induktiivianturissakin taitaa olla kestomagneetti. Kuinkas muuten saisi muuttuvaa magneettikenttää....Etupyörään, sen vetoniveleeseen uusi hammaskehä löytyi iltemasta, eikä maksanut paljon.

Mie lähtisin kyllä heti ensimmäiseksi kokeilemaan skoopilla yleismittarin sijaan. Onnistumisen vaara on sen verran isompi moisen kanssa.Ainakin tietyissä sovellutuksissa käytettävissä HALL-antureissa on varsinaisen anturin lisäksi sovetuselektroniikka sisällä. Viimeksi kun mokomia mittailin, niin taisi kyseisissä yksilöissä olla 1-2 kohm välilllä resistanssia...
Kyllä taitaa olla inkkarin sisällä kestomagneetti tosiaan.

En ole eri mieltä magneetista, samaa yritin ilmeisen kehnosti sanoa:


Erilaisia tyypillisiä ABS antureita:
https://www.trwaftermarket.com/us/Impor ... S-Sensors/

Mulla kesti ensin hetki tajuta, että tarkoitit inkkarilla induktiivista anturia, mietin ensin vaan että mahtaakohan olla kaikki inkkarit kanootissa Mutta voishan tuota kutsua vaikka äänipääksi, kun Jenkit puhuvat ABS tone ring.

Hall'eissa on kai aina elektroniikka samassa, eikös se mahda olla yleensä yksi ja sama IC-piiri, eli se vaatii jännitesyötön anturiin päin 5 V tai 12 V. No eipä olekaan tullut kokeiltua resistanssia mitata niistä. Oliko ihan sama arvo molempiin suuntiin mitattaessa? Ilmeisesti arvosta ei voi ainakaan päätellä muuta kuin että johdot/IC ei ole täysin oikosulussa? Hall anturin erottaa jo siitä että se ei tuota itse mitään jännitettä vaikka kuinka pyörittelee.

Pahoitteluni ammattislangista, on tarttunut teollisuudesta
Itse olen enimmäkseen mittailllut kaksipuolisella syötöllä olevia hall-virta-antureita. Ne ovat mokomat tykänneet hajota siten, etteivät mene täysin oikoseen, mutta alkavat kuitenkin kyykyttää apujännitelähdettä. Ehjän arvoihin vertaamalla on ollut helpointa löytää hajallinen. Tyypilliset viat lienevät valmistaja-/rakennekohtaisia, koska on jo kyse ns. monimutkaisesta rakenteesta. Mutta nyt eksyttiin aiheesta.

Ehkä tuo ehdottamasi vertailuidea on paras tapa arpoa sopivuutta. Skoopistahan voi mukavasti laittaa A-kanavan toiseen pyörään ja B-kanavan toiseen. Ehkä skoopin kaveriksi vielä joku järkevä mittausvastus kuormittamaan, niin päästään lähemmäs todellista tilannetta? Jos onnistuu saamaan vielä molempiin pyöriin saman pyörimisnopeuden, niin sittenhän on mukava sovitella kanavia ruudulla päällekkäin...