Löytyipä tänään kiva vuoto.

Kirjallisuuden perusteella vuotaja olisi FDV-venttiili. Vuotaa päältä, altapäin pikaisesti vilkaisten keskimmäinen poraus.

Löytyykö tiivistesarjaa?

Uusi tilalle?

No onhan siihen tilkesarjaa joskus myyty, mutta korjauksen lopputulos voi tilkesarjalla olla huono jos luistit ovat jo kovin kuluneet tai jopa ns "hakkautuneet" ja sen vuoksi jumittavat kiinni... Parempi ja helpompi voi olla uusia koko ventiili jos vain löytyy.

Taitaa venttiilit olla aika tiukassa (tai harvassa) pikaisesti kyseltyäni

Mikä venttiili tää on ja missä kohtaa sijaitsee ?

taitaa olla suomeksi "vjv-venttiili", en kyllä tiedä missä se XM:ssä sijaitsee...

flow distribution valve -venttiili, eli virranjakoventtiilli-venttiili siis

Kiitos.

Onko härpäke tämä?

Kysy oikeasta paikasta, tässä tapauksessa patongista . Kai noita nyt pari joka tallista löytyy...

Tätä voisi jatkaa ostetaan-palstalla

Nyt kyllä vähän kutittelee se korjaussarjan asentaminen.....

Vaan nostetaanpa kissa pöydälle...

Huomasin, nimittäin , että en tiedä juuri mitään XM:n perushydrauliikan toiminnasta. Jätetään nyt hydractivet tämän ulkopuolelle, nehän ovat tavallaan omia suljettuja piirejään korkeudensäätäjästä eteenpäin.

Siis: Mistä löytyy kaavio, tai yleistajuinen selvitys hydrauliikan toiminnasta?

Otetaan ekaksi Y3. Pumpulta tulee yksi paineputki virtauksenjakoventtiilille. Venttiililtä lähtee yksi paluuputki takaisin säiliöön. Lisäksi on 3 putkilähtöä, enpä muistakaan tässä näppiksen vieressä niitä ulkoa. Pääpainevaraaja on seuraavana komponenttina. Ohjaustehostimelle lähtee yksi putki-letku-putki yhdistelmä, joka kiertää (???) pääpainevaraajan kautta, Miten?
Jarruille lähtee joku lähtö jostain, millaisin painein? Vaikuttaako takajousituspaine jarrutehostukseen? Mitä turvaventtiili tekee, ja ennen kaikkea, miten? Mistä lähtee jousituksen painesyöttö, meneekö painevaraajalta "tasattuna" johonkin paineeseen?

Jarrut toimivat varmaankin 0-10 Bar paineella, jousitus 60-120 Bar, ja ohjaustehostus jotain siltä väliltä. Jarrut ja jousitus toimivat pienellä virtauksella, ohjaustehostus vaatii enemmän nestevirtaa.

Arvelenpa, että useimmille meistä Citroenisteista nämä eivät olekaan aivan selviä tapauksia. Siispä selkeä suomenkielinen selostus toimintatavasta olisi "kullan arvoinen", ja harrastusta mukavasti edistävää tietoa.

Myös D-mallit, GS, BX, CX ja Xantia-kaaviot ja järjestelmäkuvaukset kiinnostavat. Nuohan taitavat olla monilta perusratkaisuiltaan melko samanlaisia.

Tässä haastetta tietäjille!

Tuli tämmöisiä kuvia ko. aiheesta vastaan netistä:

Tässä muutama lisää:

Jarruilla on just niin paljon painetta käytettävissä, kuin mitä paineenvaraajan katkaisupaineeksi on asetettu. Pumppu tekisi enemmänkin. Jarruventtiili sitten "säätää" jarrupaineen halutuksi, polkimen painallusvoiman mukaan, maksimipaineen ollessa se mitä on paineenvaraajassa tarjolla. Siis edessä. Takana maksimijarrupaine määräytyy takajousituksen paineen mukaiseksi, joka siis riippuu kuormasta, näin on saatu helposti ja toimintavarmasti kuormantunteva jarruvoiman säätö. DS/SM -malleissa sitten lisänä "aktiivinen Pedal-Box", jossa erillisten etu- ja takajarruventtiilien mekaanista suhdetta säätää sylinteri joka saa paineensa myös takajarrupiirista...

Yleisesti ottaen, pumpulta neste menee paineenvaraajalle ja sieltä sitten turvaventtiilille josta on suora yhteys jarruventtiilin etupiirille. Turvaventtiili avautuu kun painetta on tarpeeksi, jolloin sieltä pääsee neste jousituspiireille. Ohjaustehostimen nesteet on sitten otettu eri paikoista, riippuen sovelluksesta. Diravin kanssa syöttö on suora, mutta tällöin on seassa myös lisäjarruvaraaja josta on lähtö pelkästään etujarrupiiriin. Virtausventtiiliratkaisut, kuten nyt tässäkin alkujaan kysytty, sekoittaa pakkaa sitten sen verran että parempi turvautua noihin Eskeren laittamiin kuviin...



Vaikka tuolta..: http://godelind.home.xs4all.nl/citroenTechguide.pdf

Sivulta 24 eteenpäin hydrauliikkaa, ihan perus-Beksin hydrauliikasta Hydractiveen ja Diraviin...



Ja alkuperäiseen kysymykseen, Xm:n virtausventtiili pitäisi olla tallessa, Y3 2.1td:stä pois purettu. Muistelen että siihen olisi korjaussarja tullut laitettua, silloin kun se hetken oli irrallaan ja tilalla oli muutamat viikot vuotava Beksin virtausventtiili. Toiminnallisesti en havainnut noissa muuta eroa kuin sen että toisessa ei oikein nesteet halunneet pysyä sisällä, ja siksi poistui vähäisen käytön jälkeen...

Taitaa olla kyseisen venttiilin kiinnitysrautakin tallessa, automaattivaihteisen mallin, sekä putkitus joka sekin on luonnollisesti erilainen manuaalivaihteiseen verrattuna...

Pitäisi vain viitsiä kaivaa esille, kynnys on vain aika korkea johtuen aiemmasta yrityksestä käydä kauppaa kysyjän kanssa. Oletan että tälläkin kertaa osani ovat joko liian kaukana (Suolahti), liian kalliita tai liian hyviä tarpeeseen nähden. Voit toki esittää mielipiteesi hinnoista, mitä olisit valmis maksamaan, katsotaan sitten kannattaako lähteä osakuormasta moisia etsimään...

Taitaapi olla "uusi" venttiili loppuviikosta paikoillaan, tai ainakin aika lähellä autoa

Kiitokset tarjouksista.

Voitaisi tietenkin jatkaa vaihtelevista hinnoista ja parista muustakin, mutta eiköhän nämä ole jo taputeltu tällä palstalla

Kuten silloin kerroin, hinnat olivat sellaisia että piha tyhjenee. Ja tarjouksiakin esitin kuuntelevani. Ja odotin että lupauksen mukaisesti olisit tullut edes katsomaan mitä oli tarjolla, jo ennenkuin purin automaattivaihteisen liikuntakyvyttömäksi, sitäkin pitkitin kun olin siinä uskossa että olisit ollut tulossa...

Sittemmin se manuaali-break-td. Jos haluaa jotain ostaa, niin silloin pitää olla rahaa. Se että väitetään yli vuoden leimalla olevan sekä tuoreilla renkailla varustetun seitsenpaikkaisen Xm:n olevan liian hyvä esitettyyn 500€ hintaan nähden, ja halu olisi saada huonompi halvemmalla kun rahaa ei ole, eikä esitetty vaihtoehto tulla omin renkain auto ostamaan, niin mistä se kertoo. Siitä että hinnat vaihtelee, vai siitä ettei rahaa ostotapahtumaa varten ole..?

Niin, se kyseinen värkki lähti pihasta esitetyllä 500€ kertakorvaushinnalla, eikä ostaja edes harkinnut tinkivänsä. Koeajoksikin riitti se että istui vänkärinpenkillä muutaman kilometrin...

Toki nämä ovat vain minun näkemykseni tapahtuneeseen, uskon kyllä että olet siinä luulossa että nuo tapahtumat olisivat olleet toisenlaisia. Se vaan kun mikään luvattu ei päde, se ei ainakaan luottamusta lisää. Eikä se että julkisesti käännetään asiat tapahtuneen vastaiseksi, tottakai paremmaksi itselle, unohtaen totuus mikä oli minulle kerrottujen toimien taustalla... Ja kyllä, monenlaista kyllä kerroit "syiksi", niitä tässä sen enempää erittelemättä...

Hei pojat, pojat... Tämähän on tekniikkaosio

Tähän hieno, ihan omatekemä kuva:


Tuossa virtauksenjakoventtiili Y3 2,1 TD:stä.
A = painesyöttö pumpulta
B = kova putki pääpainevaraajalle, mutta onko se syöttö, vai katkaisupaineinen paluu?
C = putki-letku-putki taas pääpainevaraajan F liitokseen
D = paluu säiliöön, silloin kun painevaraajan paine on riittävä (onko näin?)
E = mikä?
F = syöttö vai säädetty paine takaisin?
G = mikä, jarruilleko?
H = virtausventtiilille, merkitys?
Lisäksi painevaraajalta paluuletkun lähtö pallon vas puolella, missä tilanteessa tätä tarvitaan?

Tämähän on hauska näkemys
Henkilö myy palstalla autoa yo. hintaan. Kun soitin, hinta oli aluksi tuon 500. Uudelleen soitellessa hinta olikin minulle 700€. Varmaan ihan special-price. Jäi vain tällä kertaa todellinen tarjous käyttämättä

Olinpa rankasti väärässä jarrupaineiden suhteen. Minua alkoi kiinnostaa, millainen paine tarvitaan etupyörien lukkiutumiseen Ei kun laskemaan.

-Kuivalla asfaltilla renkaiden kitkakerroin on lähellä 1:tä, koska sivuttais- ja jarrutus kiihtyvyydet ovat liki 1G
-Lukkojarrutuksessa oletan 80% jarruvoimasta etupyörille, siis n. 600 kg/pyörä =6 kN / pyörä.
-Jarrupalojen kitkakertoimeksi mittasin 0,38 Laitoin jarrulevyn vaakasuoraan, ja kaksi jarrupalaa vastakkaisille puolille. Aloin kallistaa levyä, ja 10 cm:n kohdalla palat alkoivat liukua. 100 mm/264(kallistuksen vaakasuora komponentti)mm = 0,38. Tämä siis kylmillä paloilla, kitkakerroin varmaankin kasvaa palojen lämmetessä.
- Jarrutusmomentti on voima x pyörän säde => 6kN x 0,31m = 1,8kNm
-Jarrulevyn tehollinen halk. on n. 240 mm, siis tarvittava "kitkavoima" on 1,8kNm/0,12m = 15 kN kahdelle jarrupalalle yhteensä, siis 7,5 kN/pala. Kitkakertoimella 0,38 tarvitaan siis 7,5 / 0,38 = 20kN puristusvoima jarrumännältä.
- Jarrumännän halk. 57 mm, => A = 25,5 cm2
- Lukkojarrutukseen tarvittava paine kylmällä jarrulla on siis 2000 kg/ 25,5cm2 = 78 Bar.

Ampukaa alas, jos meni pieleen...

Ampumatta alas ja itse tarkemmin laskelmia tekemättä väittäisin että jarrupaineen suuruusluokka on oikein.
Renkaiden kitkakerroin voi olla jopa hieman yli yhden.
Ellei ole kovin peräpainoisesti kuormattu, etupyörien osuus jarruvoimasta lienee suurempi.
Jarrupalojen kitkakerroin ei välttämättä ole vakio eri pintapaineilla, luultavasti liike- ja lepokitka eri.
Renkaan vierintäkehä ei aivan tarkkaan vastaa halkaisijan mukaan laskettua ympärysmittaa.
Jarrulevyn tehollinen säde on levyn säteen sijaan keskeltä jarrupalan keskustan tienoille.

Pieniä pyöristyksiä ylös- ja alaspäin oli jo mukana. Jarrulevyn halk. on tässä tapauksessa 282 mm. Lisäksi jarrupala levenee ulkokehällepäin, joten arvioin tehollisen säteen olevan n.2 cm ulkoreunalta sisäänpäin.

Niin. Ymmärtämättä varmaan jäi se että 500€ se auto, ja parilla satkulla himoitsemasi paketti automaatiksi muuttamiseen sisältäen kaikki mitä kuvittelee tarvitsevansa purkuraadosta, vaihteistoa myöten...