Hyvä, kiitos! Luulin että kyseessä oli: activaclubfrance.free.fr/entretien.html..

Tuommoinen "wedge" löytyy kääsuläpästä jonka tarkoitus lienee pehmeämmän kaasunvasteen saavuttaminen matalilla kierroksilla. On aika suuri ja noita ovat maailmalla poistelleet mutten löytänyt tct koneen osalta keskustelua aiheesta. Onko kenelläkään kokemusta meneekö ajettavuus kuralle jos tuon poistaa ja reiät tukkii?

Auto sai alleen Hankookin 205/55R16 renkaat jotka tuntuvat ihan hyviltä. Pito loistava, melu alhainen ja mukavuus kohtalainen silloin kun herra H2 on hyvällä tuulella. Renkaat oli vakioa jäykemmällä rungolla. H2 saa piakkoin lisädiodit. Lisäksi avaan solenoidit ja venytän pikkujousen. Myös ilmanpoistoon pitää kiinnittää huomiota. XM tuntuu nyt huomattavan mukavalta autolta..

Kaasuläpästä lähti kiilapala pois ja eipä tuosta haittaa tunnu olevan. Kaasuvaste huomattavasti sporttisempi, mutta maksimitehoihin ei liene vaikutusta niin pitkään kun hukkaportin ohjaus näin agressivinen sillä MAP mittaa kaasuläpän jälkeen.

Takasylkyn palloniveltä olen metsästänyt ranskaa myöten mutta ei löydy tietoa mikä osa on kysessä. Näyttää ihan tavalliselta raidetangon sisäpäältä ja niinpä tein hieman reverse enkineerinkiä ja piirsin sen sylkyn poikkileikkauksen pohjalta. On nyt kyselyssä eräällä nivelvalmistajalla. Jos jollakin olisi susisylinteri siitä saisi hieman lisämittoja ja tarkennettua designia? Oma on vielä kiinni.

Autolla on nyt ajeltu noin neljä tankillista kulutuksen ollessa mielestäni kohtuullinen noin 8 litraa. Huolimatta siitä, on kakku loppunut kaksi kertaa moottoritiellä johtuen toimimattomasta mittarista ja typerästä riskinotosta
Auto on saanut alatukivarsiinsa Lemföderit joka nurkkaan ja meno tuntuu entistä tukevammalta.
Nyt on työn alla jousisäätöhässäkkä. Paksun kökkökerroksen alta löytyi muuten hyväkuntoinen säätölaite, mutta niiden säätötankojen nivelet olivat moin millin väljiä mikä vastaa noin 10 mm virhettä tukivarren ulkopäässä. Irrotin niiden tapit ja porasin säätimen levyissä olleet reijät 0,5 mm ylikokoisiksi 8,5 milliin joilla lähtivät juuri puhtaiksi. Kuluneiden tappien tilalle sorvasin vanhoja hieman kovemmasta 12,9 pultista uudet tapit. Näiden liukupinnan eli sen 8,5 halkaisijan tein 0,05 ylikokoiseksi. Seuraavaksi pujotin tässä vaiheessa vielä liian pitkät tapit reikiinsä ja kiinnitin "varren puolelta" porakoneen istukkaan. Väliin hiomatahnaa ja pari minuuttia pyörittelyä ja niin tapit pyörivät reijissään about nolla välyksellä. Viimeistelin nivelen edelleen tappi porakoneessa RVSssän avulla. Nyt tuntuvat herkiltä ja vähäkitkaisilta.
Miittasin putsatun ja herkistellyn säätimen jäykkyyttä jousivaa'alla. Levyt lähtee liikkeelle jousien esijännitystä vastaan noin 4 kg voimalla, eli aiemmin kaavailemaani vastakallistukseen tarvittava vastapaino tulisi järjettömän kokoiseksi ja täytyy hylätä

Sarjassamme sattuu ja tapahtuu Activan kanssa, kävi seuraavanlainen episodi:

Olin ajelemassa noin 5 km etelään päin Hyvinkäältä radanvarsitietä, kun noin 80:n vauhdissa suoralla tiellä vasen etupyörä päätti erkaantua emoaluksesta ja suunnata itään päin . Auto käyttäytyi hienosti, ei temponut mihinkään ja rullasi jarrulevyn varassa niin nätisti että ajelin varovasti noin 300 m seuraavaan risteykseen jonne jäin odottelemaan apujoukkojen tuomaa uutta rengasta pultteineen. Odotellessa tutkin auton vaurioita ja havaitsin että rengas oli vain hieman vääntänyt lokarin reunaa sen rullatessa ulos niin että jarrulevy on pyörinyt vanteen sisäpintaa pitkin ja kannatellut autoa. Jarrulevyn reuna oli aika kuppanen ja alapallonivelen ylim. kierre oli kulunut mutteriin saakka. Samalla kävin etsimässä rengasta ojasta, mutta huonoin tuloksin, oli kuin maa olisi sen nielaissut
Vararenkaan sain jotenkuten kiinni navan kärsineille jenkoille niin että pääsin kotiin. Seuraavana päivänä pienen pohdiskelutauon avittamana karkulainen löytyi pääradan toiselta puolen pusikosta

Miten tähänkin päädyttiin? No em vanteisiin ei tullut sopivia pultteja ja hankin niihin kromatut uppokantaset. Ekassa kiristyksessä, tietenkin ilman rasvaa, jäi vaivaamaan äkkinäinen kiristyminen ilman venymän tunnetta. Tämä johtui kartion ja vanteen tukiholkin välisisestä kitkasta. No vedin kyllä kovaa kiinni. Aika pian, noin 50 km jälkeen alkoi oikea eturengas kolkuttaa motarilla. Kuulostelin sitä ja ajelin töihin varovasti äänen muuttumatta. Töissä kiristin pultit jotka kaikki oli tallessa ja hieman löysiä. Kiristin kaikki momenttiavaimella 13 kpm kireyteen. Irtaantumiseen johtava tapahtumaketju alkoi noin 1500 km myöhemmin. Nyt kolkutus alkoi erään liikenneympyrän jälkeen Hyvinkäällä. Tiesin heti mistä kyse. Ei tietenkään työkaluja mukana ja kiire. Ajattelin että no mentiin sillä viimeksikin ja jos löystyy liikaa niin tuntuu varmaan ohjauksessa? Ei tuntunut eikä ääni pahentunut..

Mainio teko tuo tapitus. Eli onko nyt niin, että olet poistanut välykset koko activa-systeemistä, puhdistitko sen korkeudensäätimen ja vaihdoitko muovikuulavälitangon?

Oisko niissä uusissa pulteissa se kartion profiili hieman väärä jolloin se ei istu kunnolla vanteeseen?

Kiinni en ole vielä kasannut tuota. Muovivälitanko, liekö vaihdettu, oli rasvoissa, tiivisteet ehjät ja ilman havaittavaa välystä. Korkeussäädintä (kallistussäädintä) en avannut, liikkuu herkästi ja säätää välittömästi pienellä voimalla. Muista välyksistä nuo tangon muovipalikat on vielä uusimatta, tangot täytin mutta heloissa vielä vähän välystä. Kun kunnossa, tarkoitus pussittaa ne ja jousihässäkkä nitriilikumihanskan sisään. Tukivarren sisäpään helat vaikuttaa myös aikapaljon säädön tarkkuuteen riippuen sivuttaisvoimasta ja pyörän vedosta/jarrutuksesta..

Vanteessa näytti että alumiini hieman syöpynyt sen insertin ympäriltä (tai pallokanta?) ja pulttin kartioon jäi jälki insertin kohdalle ja ihan ulkolaitaan. Pallokantaista pulttia ei löydy tuolle jenkalle joka Ois upotettu koloruuvi. On niin syvässä poterossa että vaikea nähdä. Rasvan kanssa kiristyy "pidempään".

Kylläpä oli huima vaikutus välysten poistolla! Holkitin väliaikaisesti ne tangon muoviohjuritkin. Nyt alan ymmärtämään niitä mikroautovertauksia. Jännä tunne ajaa mikroautolla 120:tä motarilla, joka tuntuu hyvin tasaiselta! Suuri vaikutus suoralla tiellä ajovakavuuteen, kaikenlainen sivuttaiskeinunta todella vähäistä. Ennen oli sellaista löysyyden tunnetta jonka kuvittelin johtuvan vakaajatankojen "jousitetusta" kytkennästä ennen SCCARin aktivoitumista. Nyt ei juuri heilu, edes toisen pyörän alle tulevista epätasaisuuksista, eli sitä joustoa on mukana mutta kelluntaa ei!
Tuntuu myös varmemmalta mutkiin mentäessä ja keskitiukoissa mutkissa. Rajanopeudella mutkassa ei suurta eroa, G:t tuntuu samalta mutta ehkä rauhallisemmin ja tasaisemmin tulee luisto, kun ennen oli sellaista pientä nytkyntää siinä?
Tuon takasylkyn pallonivel pitää vielä saada välyksettömäksi, vaikka vasaralla naputtelemalla.. Ei vaikuta välys kuin hieman toiseen suuntaan mikäli ollaan tilanteessa että sylkyn isku loppuu. Vaikuttaa luultavasti vielä nopeissa suunnan vaihdoissa, mutta kyllä tuo nytkin jo aika epätodelliselta tuntuu!

Ohessa kuvia tapituksesta:

Lisää kuvia

Tuo "lähtötilanne"-kuva on sitä mitä se kinkstaavi on kaikissa myynnissä olevissa activoissa. Vaikka sitä olisi rasvailtukin jne, sinne kertyvä hiekansekainen paska on syövyttänyt ne tapit jne aina väljiksi. Tosi harva activa seilaa tänään välyksettömällä systeemillä, koska korjaaminen vaatii nuo tapitukset ja lisääkin. Tässä olisi osasetti joka tosiaan kannattaisi ottaa uustuotantoon.

Yleensä myyjä/omistaja ei edes tiedä että paikat ovat väljät, koska tämähän ei auton kallistumisen "jäykistymistä" estä, tekee vain sen suoraantunkkauksen epätarkemmaksi tai välykselliseksi.

Juuri näin! Tuossa omassa toinen tappi&reikä oli kulunut tuplaten toiseen nähden. Syynä oletettavasti oli se että tuo jousipakka jousti paremmin toiseen suuntaan. Tämä johtui toki noiden toisiaan vasten liukuvien levyjen välissä olevasta kököstä, mutta myös juuri havaittavasti nurkastaan painuneesta jousipesästä. Eli jousethan noiden levyihin tehtyjen poteroiden välissä, ja aina joustaessaan jousen toinen pää liikkuu sisäänpäin päällilevyn päätytopparistaan irroten. Tässä tapauksessa taipunut reuna painoi jousta ja se lähti liikkeelle noin tuplavoimalla toiseen nähden. Lisäkitka tuli jousen päädyn hankauksesta siihen levyn reunaan.

On tuo ideana hyvä kapistus mutta toteutus ontuu pahasti. Kun puolenkämmenen kokoiset levyt liukuu toisiaan vasten, se ei kauaa voi noissa oloissa tapahtua hallitusti. Jos uusioosia tekisi, tekisin tuon aikalailla toisin. Vaikka tuo keskinivellaakeri liikkuikin, niin oli nahkea, se voisi olla neulalaakeroitu. Peltilevyjen ei tarvitse hangata toisiaan vasten vaikka välissä oleva muovikalvo tilannetta parantaakin. Ne voisi olla irti toisistaan ja rakentaa kahdesta jousesta..taidankin tehdä paremman..

Minulla on sellainenkin uskomus että noissa levyissä pitää olla tietty "kitka" välissä ja sitä on tuolla designilla yritetty hakea alun perin. Estää resonoinnin/yliliikkeet jne, tekee tavallaan hysteresiksen sinne. Lienenkö väärässä tässä, mutta tunne on se että pelkkä jousiviritys ilman tuollaista "kitkavaimennusta" voisi ruveta "soimaan" ja pärisemään miten sattuu. En jaksa uskoa että Citroen olisi vahingossa tuollaisen kitkaloukun sinne rakentanut.

Voi olla että on "jalostunut" tuollaiseksi? Niillä löysillä ja varsin liukkailla muovilevyillä saadaan, kun puhtaat, saadaan sopivan nahkea liike. Toisaalta noiden levyjen muodon/pinta-alan määrittelee jousipoteron pituus toisessa päässä ja sarantapin koko toisessa. Noin käsituntumalla tuon on aika vaikea kuvitella värähtelevän kun niiden jousten esijännitys noin 4 kg, mikä pitää ylittää jotta "massa" jousen varassa. Tuo esijännitys on varmaan tärkeä sen takia, että jousihässäkkä todella keskittää itsensä pienistä kitkoista huolimatta, muuten jäisi lintalleen.
Värähtelyhän noissa toisaalta esiintyy niissä kuluvissa tangoissa kun helan välys on suuri ja tukivarren helat löysät. Hitaassa vauhdissa jurnuttaessa se tanko alkaa soimaan. Sitä luulin alussa löysäksi pyörän laakeriksi ja sointia jarrulevyn reunan hankaukseksi vetoa vaihdellessa isolla vaihteella sileällä asvaltilla.

Voinee todeta että tämä Activa on päätynyt hyviin käsiin

Nyt on bensan loppumiset ohi, ei ainakaan mittarista enää johdu.. Vika ilmeni niin että täydellä tankilla näytti oikein ja noin 20 litran käytön jälkeen putosi viisari alas nousten taas noin 20 l jälkeen vähäksi aikaa näyttämään about oikeaa lukemaa. Tyhjän tankin varoitusvalo paloi miten sattui. Käytös oli kuitenkin sama tankillisesta toiseen, joten lähdin etsimään sitä tankista. Sieltähän löytyi anturin lukupinta varsin kökköisenä. Eli pumppuyksikössä on tuon anturin säätövastus omana piirilevynä jota vasten kohon varren koskettimet hankaa. Kosketinkärjistä irtoaa mitälie nikkelikuparia ajan myötä sen liukupinnan vastuslankojen väliin tukkien ja oikosulkien ne toisiinsa (kuva). Piirilvyn saa helposti irti ja puhdistettavaksi. Ei lähde millään liuottimella, ei pinillä teräsharjoilla, edes pyörivillä. Hienolla hiomapaperilla voi aloittaa lankojen suuntaisin vedoin, mutta kun välikökön pinta putoaa lankojen tasalle alkaa myös langat hioutua. Lopulta päädyin raapimaan noita välejä auki mattoveitsen terän kärjellä. Rako joitain kymppejä joten kovin paksulla piikillä ei kannata raapia ja liian terävällä voi katkaista langan. No vartin rapsuttelun jälkeen oli kokkeilun vuoro ja kas, se toimi kuten uusi! Valokin syttyy oikeaan aikaan lopputankilla.
Ei paha homma, ehkä tunti menee tuohon. Ps. Bensapaine kannattaa laskea letkusta moottoritilan puolella.

Tämä on kyllä totaalisesti OT, mutta aion kertoa .
Camionnettesta sippasi bensamittari ja otin anturin pois tarkastelua varten. Tuollainen vastuslankahan sieltä oli mennyt katki eikä siihen hätään löytynyt HY:n anturia tilalle. Loppujen lopuksi ratkaisu löytyi keittiöstä - ohut suikale alumiinifoliota siihen katkenneeseen kohtaan. Nyt pari vuotta on menty sitten Wesan kuvailemalla käytöksellä - n. puolen tankkiin asti mittari toimii, sitten pomppaa tyhjäksi ja hetken ajon jälkeen taas alkaa näyttää jotain lukemia. Tosin käytössä on parempi mittari eli pieni kirjanen, johon merkataan tankkaukset ja siitä voi tarkistaa pajonko on ajettu tankin täyttämisen jälkeen ja montako sataa kilometriä on joskus aiemmin maksimissaan päästy tankkauksella. Toivotaan, ettei matkamittari hajoa

Autolla on tullut nyt ajettua vajaa kymppitonni. Talvirenkaat tuli hankittua, enkä malttanut laittaa seisoon kun oli niin kiva ajella. Katsastuksessa käytin joulukuussa ja hylyn syinä ei mitään yllätyksiä: moottorin öljyvuoto, takalokarinkaaren ruostereikä ja taka-aktivasylinterin nivelen välys ja turvatyynyn valo. Turvatyyny johtui ratin spiraalista jonka korjasin. Moottori tihkuu vähän joka puolelta. Turbon öljyputkesta,vähän venakopan välistä, öljynjäähdyttimen jalan tiivisteestä ja kampuran molempien päiden tiivisteistä. Näille en ala talvella mitään tekemään, joten pääsi nyt kun 1 kk katastuksesta seisomaan.

Aktiva systeemin säätötankojen välyksistä olen tehnyt uusia havaintoja. Voivat olla itsestään selvyyksiä, mutta vasta hokasin..Eli sen säätö-jousihässäkän tappien välyksillä ei ole välttämättä yhtä suurta vaikutusta kuin aiemmin havaitsin sitä rempatessani. Tämä johtuu siitä että olin säätänyt, ohjeesta poiketen, tankojen pituuden niin että hässäkän jousi ei painata tankoja ulospäin. Eli jousi oli "levossa". Ajatuksena oli vähentää niiden muovihelojen kulumista. Ohjeessa annettu tankojen lähtöasetus kierrepäiden etäisyyksinä johtaa aika kovaan jousen esijännitykseen. Sen tarkoitus lienee nimenomaan säätöosien välysten pitäminen yhdessä laidassa koko ajan? Kun oli pohjalla tällainen nollasäätö, niin välysten poisto vaikutti turhan dramaattisesti. Olin myös puristellut ne tankojen ulkopäiden pallonivelten kupit tiukoiksi. Nyt kun ne pikkuhiljaa "palautuivat" väljiksi alkoi täsmällisyys vähetä ja kallistelussa oli ikään kuin hieman löysää keskialueella. Säädin tangot ohjeen mukaan ja täsmällisyys palasi

Takakelkka irtosi tänään autosta. Kyllä hieman noita SCCAR putkia pällistellessä alkaa viimekesän kaahailut hirvittää!

Mulla tuossa irtonaisena breikin kynkät ja jarrut jos tarvii mallailla.. ja jotain sälää breikin aksilasta mutta itse apurunko taisi mennä sulattoon.
Isompien jarrujen takia nuo itselle aikanaan hommasin. breikin isommat jarrut ei siis käy noihin vakio kynkkiin joten laitettava breikin.. (oliko siellä joku isommat kynkän laakerit visio??)
Mulla edessä V6 ja minkä lie isommat jarrut joten vakionakin tehottomat takajarrut auttamattomasti pienet..
Putki hommia mullakin olisi tossa toisessa ja elättelin toivoa ettei tarttis koko aksilaa purkaa? Pitkät putket sitrosen tekeminä kiepillä olis odottamassa.
Voisko sitä aksilaa tulla tutkimaan tuosta perspektiivistä niin tietäs mitä itsellä edessä...
T.Make

Breikin takakelkan hakureissulla just..
Isommat Xantia/XM jarrusatulat (4400 J0&J1) eteen hakusessa.

Joo sopii toki tulla vilkaisemaan. On varmaan levällään tuossa muutaman viikon..

Mistä tuntee isommat etusatulat? Jotain löytyy irrallaan... olisko 2,5TD:stä peräisin

Vahva visio jotta C5 jarrut eteen myös laitettavissa..
Täytyy tutkailla kun näyttää senkin romppeita löytyvän tallia siivotessa.
Ja levyn halkaisijasta ainakin tietää mikä oli isompi... Ja palan muodosta.. Yritän laittaa kuvaa variaatioista.

Muistathan että C5 käyttää jarruissaan DOT-nesteitä, eikä LHM/LDS..? Tiivisteet tuskin kestävät (mahdollista on että kestää, kokeilemalla selviää, mutta vähän riskipaikka lähteä kokeilemaan) kun DOT-nesteiden kanssa materiaali on EPDM ja LHM:n kanssa NBR...

Ne on pidemmät. 2,5 tdssä on jostain -97 lopusta alkaen. Omissa, myös -97:ssa, ollut lyhyet.
Levyt 288.