Jos tästä saisi projekti-tarinan tynkää... Projektina aluksi siis takalokarien koteloiden hapettumisvaurioiden korjaus, joka saanut alkunsa ilmeisesti sisälokareiden puuttumisen johdosta.
Tähän mennessä tapahtunutta:
Bensatankin ja takakelkan purku. Siitä seurauksena kaikkien taka-hydeputkien vaihto, osa hapertunut joten samalla...
Takakelkan ja hydekomponenttien putsas/elvytys.
Yleistä laikka soi putsailua ja suojamaalausta.

Tuli opittua ettei pidä rikkoa mitään, ainakaan tahallaan. Pieni show, että sai korvattua rikotun 10mm putken, vinkin antajille kiitos, puristusliitoksilla putki uusittu. Täysin haperot jarrukilvet korvattu käytetyillä jotka löytyivät Virttaalta.

No, tänään sitten glögitauolla tuli mieleen että pitäis pikkuhiljaa alkaa tutkimaan mistä löytyy hydyputkien lähteet konehuoneesta... LHM-säiliön poiskaivamisen jälkeen yhden putken lähde löytyi, mielenkiintoista... Alapuolelta hyvä näköala etukorkeudensäätimelle, ehkä tästä selviää ilman koneen pois-nostoa. Pisin vajaa nelimetrinen on vielä hakusessa mihin menee, pitää käyttää googlea...

Meinaat ikuisen tuosta rakentaa? Hyvä niin, ei kuitenkaan ihan yleisin tuolla koneella... Eikä Xantiat enää muutenkaan...


Auttaako kaavio putkien sijainnin etsimisessä..?

Vaan jos tuo olis miun, ni jättäisin vajoamisenestot pois. Niin kiire ei ole ettenkö malttaisi odottaa ylösnousemusta, samalla saisi "pakotettua" liikettä korkeudensäätömekanismille joka vähentäisi sen jumitusta. Vivuston jumitukset lisääntyivät merkittävästi vajoamisenestollisissa verrattuna aiempiin missä ei sitä ollut. Sen tarkempaa tilastoa ei varmaankaan ole tehtynä, mutta vahva mielikuva luetun perusteella on syntynyt. Eikä noissa vajoavissa ole ainakaan omalle kohdalle sattunut vielä ollenkaan jumittavia mekanismeja, vaikka hallussa on ollut ja on edelleenkin aika vanhoja sekä paljon ajettuja tapauksia...

Tattista vaan kuvasta! Kyllä se jeesaa, pitää vaan tavata noita speksejä pikkuhiljaa että menee jakeluun ja ymmärtää koko järjestelmän. Ja etsiä mistä kaikki komponentit löytyy ja mitäkin purkamalla paremmin esiin tulee.
Ikuista ja ikuista mutta jos ainakin olis jotain mistä tietää että pysyy nipussa. Sitäpaitsi tulee tekniikka tutuks, koska on mulle paljon uutta tässä.
Varmasti totta mitä lausut vajoamisen-estosta, mutta pitää yrittää ottaa rutiini-rasvaus öljymontulla tavaks.

Hyvä että saadaan projektiseurantaa tällekin! Tuossa kun on jo Evo versio H2:sta ja edustaa ehkä kaikista sitikoista parhaiten tomivaa designia, niin tuo vajamisenestokaan ei pitäisi olla ongema. Kytkentä erilainen ja vain neljä liitäntää käytössä. Venttiili sama mutta umpitulppa molemmissa päissä.

Näissä taitaa olla runsaasti eri versioita/kombinaatioita hydractive kokoonpanoista? Tässä on activepallossa myös ilmausnippa?

Ja sisälokareista... eihän näissä kuulu niitä ollakaan. Seison korjattuna. Nyt sain kuitenkin XM sisäloksut joista ajattelin rakennella semmoiset. Voipi mennä hifistelyksi...

Varmasti noinkin, mutta jos vertailee esim. BX vs Xantia vivustoja, niin onhan se Xantian hässäkkä suorastaan tehty jumittelua varten. Hyvällä huolenpidolla pysyy toki liikkeessä.

Galvanoitu pelti ei ruostu, ei

Oottappas kun pääset hitsaamaan tuota liian ohuesti galvanoitua peltiä! Joskus ajattelin, että sätkän ohkainen ja hapertunut pelti on sviddumaista parsia, mutta olin niin väärässä. Runsas kk takaperin parsin talouden toisen Xantian kynnyksiä ja jos en olisi ollut yleisemmässä työtilassa hommissa niin huutoa olisi tullut ihan reippaasti

Erittäin hyvää mielenhallinta-harjoittelua ko. homma. Niinkuin näiden kanssa yleensäkin, ei ole hätäisen miehen hommia

Se on sitten se viimeisin versio aiheesta H2. Se pieni epämääräinen toiminta on uudelleensuunnittelulla saatu pois, täälläkin oli joskus/jossain kuvat noiden versioiden eroista...

viewtopic.php?f=9&t=24578
Tuolla on pari kuvatusta aiheesta, mitä eroa viimeisimmässä on edelliseen verrattuna...

Kiitos Jasu! Ja tietty Wesa! Nyt vasta sisäistin tuon päivityksen idean.

Projekti etenee.

Akaile: ohutta on xantun pelti

Tässä tullut lueskeltua tarinaa näistä hydractive ja activa setupeista, ja alkanut mielenkiinto oikeasti herätä... Tällä h2:lla ajot jäivät aika lyhyeksi ja muista xantuista ei mitään kokemusta. Oliskin mielenkiintoista kuulla mielipide niiltä jotka molemmat ovat kokeneet, näiden ero käytännössä? Luetusta ymmärsin ettei h2:sta voi "päivittää" activaksi (ainakaan helposti), joten h2 selätetään näin ainakin aluksi. Taitaa olla siinäkin oma työnsä

No jos lähtee "päivittämään" Activaksi, esim tekemään break Activaa, niin ei sitä muusta kannata tehdä kuin perus H2 mallista. Mielestäni tuo hankintasi on paras mahdollinen kombinaatio Activa-aihioksi jos maailman toista sellaista haaveilee tekevänsä! Vahva moottori, manuaali, parhaat jarrut, tukeva ja vääntöjäykkä takakelkka ja Evolution versio H2:sta. H2 kun on aihiona, niin ei tarvi huolehtia erilaista joustintuen yläpäistä eikä suuresta osaa putkituksia. Tarvitset jonkin activan raadon, vanhempikin käy, eikä haittaa vaikka sen isot putket olisi sillä vanhemmalla liitännällä. Etutolpat ja alatukivarret luovuttajasta, jollei halua kokeilla sylinterinkorvan hitsausta vasempaan tolppaan koiranluun korvan tilalle. Activakilkkeet saa ainakin mekaanisin osin paikoilleen johtosarjoista en osaa sanoa. Takakelkan osalta omassa ketjussani ohjeita sekasikiön tekemiseksi. Helpoin tietty jos luovuttaja ois V6 malli. En tiedä onko niissä ja sulla hydractivessa kaasukytkentää ja miten nopeustieto tuodaan eculle. Sama motti olisi varmin tapa edetä.

Tuo sinun auto oli kokeillesani aika kova, etenkin takapäästään. Pallot enemmän tai vähemmän finaalissa ja joustovarat lyhyet. h2 toiminnasta en ihan päässyt kärrylle pallojen ja kiireen takia. Varmaa on että saat sen kunnostettuna paljon mukavammaksi. Activa, vaikka vaimennukseltaan tiukempi onkin, on hydractiven toimiessa jotenkin jännästi jopa mukavampi omaan makuun. Etenkin sivuheilunta suoraan ajettaessa pienempää kun kallistuksenvakaaja "irtikytketty".

Wesa: löysin projekti tarinasi Activasta jossa loistavasti dokumentoitu aihetta! Tässä yksilössä todellakin oli takapää kovana, pallot olivatten ulkoisesti aika hapertuneet mutta täyttöventtiileillä joten ei pysty paineista sanomaan faktaa, mutta nyt uudet hommattu Sitrosen kaavalla.
Olisihan se aika haaste tehdä break Activa, mutta antaa nyt toistaiseksi olla Pitää tutustua aiheeseen pitkän kaavan mukaan. Ja sitäpaitsi kaikki mitä tämän eteen tekee, jeesaa jos homma lähtee lapasesta ja projekti Activa jostain löytyy....
Jostain löysin tiedonjyväsen että Activa setup:it on kalibroitu moottorille, joten luovuttaja kannattaisi todellakin olla V6.

Dokumentointiin liittyen laitetaas nämä kuvat tännekin. Siis Jasun vinkkaamat puristusliittimet ja hydeputki(paineenkesto 250bar 1mm vahvuudella) Hydro-market ketjun myymälästä.

Projekti etenee hitaasti mutta varmasti. Palkki korjattu ja helma hahmoteltu paikoilleen. Sulo Vilen teki tietty käytetystä. Melkein riitti paikkaamaan poistetut mädät...
Kiinan Lexia pakettikin saapui. Pitää alkaa virittelemään sopivaa PC:tä.
Kohtahan tässä pääsee kasaamaan takakelkka ja hydeputkia! Vähän miettinyt tuota marssijärjestystä noitten pitkien takaputkien kanssa, kannattanee asennella ensin konehuoneen päät...

Nippuside "joskus" toimii...

4.5mm jarruputki helpossa paikassa.

3.5mm jarruputki ei niin helpossa paikassa jarruventtiilillä.... junttura ei joskus tykkää lähteä vetämään...
Kuvassa näköjään vanha putki vielä, mutta kyllä mä sain uuden sinne paikoilleen eilen.

Putki securite valvelle on aika haastavassa paikassa
Tuo vaikutti kyllä aluksi tekemättömältä paikalta. Mutta kappas siihenhän löytyi suorastaan ergonominen työasento: leuka lepää sulakeboksin päällä ja vasen käsi sukeltaa läppäkotelon alta kohteeseen ja samalla niksauttaa kyynärpään ja ranteen sijoiltaan niin avot!

Ah, niin herkullisen näköisiä ja kuuloisia paikkoja
Mutta hienoa, homma etenee!