BX:n pintakovuutta pohtiessa lueskelin noista jousipallojen porauksista. Mulla tällä hetkellä autossa vakio BX19:n tarvikepallot, vuoden vanhat. Jos pintakovuutta haluaa saada pois, tuleeko alustasta riittävän pehmeä pelkillä viisteillä, vai pitäisikö koko virtausaukkoa kasvattaa? Kyseessä kuitenkin Gti-malli, joten kovempaa ajettaessa jousituksen pohjaaminenkaan ei ole ideaalista.. Minkä kokoisella terällä ja kuinka syvälle olette porailleet?

Brittifoorumeilta luin myös, että jousitolpan voitelu voisi auttaa pintakovuuteen. Onko foorumilaisilla tästä kokemusta? Jousitolpan yläreiästä saisi suth vaivatta öljyttyä, mutta mitä voiteluainetta tuonne uskaltaa laittaa..

No varmaan LHM on simppelein

Reilusti läpi olen porannut ja viistekin auttaa, kokoja en muista. Ensin nyt tietty paineet kuntoon.

GTi:n palloissa on kyllä pienet reiät. Jos pallot pitää uusia niin osta suosiolla jotkut muut.

Tuo "pintakovuus", jos mikä, on mitä suurimmassa määrin suhteellista. Liekö edes mitenkään laskettavissa, tai mitattavissa? Mutta kuitenkin todellista, ja havaittavaa. Mitä vähemmän vaimennusta, sitä enemmän pehmeyttä. Taas jos pehmeys menee överiksi, niin menosta tulee "vellovaa". On täysin jokaisen omasta mieltymyksestä kiinni, millainen vaimennus on optimaalinen. Keskireikä noissa mm. mahdollistaa korkeuden säätymisen oikeaksi. Reikä on helppo suurentaa, mutta vaikeaa (hallitusti) pienentää.

Kokeile porausta vaikka 0,2 mm suuremmaksi kerrallaan. Tuollainen vähentää vaimennusta (hatusta heittäen) 12-20%. Viistäminen vaikuttaa samaan suuntaan, mutta vähemmän, ehkä 1-5%. Jos ei riitä, poraa taas 0,2 (tai sinnepäin) lisää. Pienentäminen vaatiikin sitten jo hyvät laitteet...

Itse porailin jokunen vuosi sitten XM:n takapalloja, muistaakseni 1,0 ->1,2mm. Vähän se muuttui, mutta päätin vielä suurentaa 1,5:een. Otinpa vahingossa 2,0 terän. Kyllä tuli pehmeä, mutta samalla keinuva .

Tolpan voitelu, sisällähän on jo öljyä eli LHM:ää, onkohan tarkoitettu haitarikumin sisällä männänvarren ulkopuolista voitelua? Siinäkin kääntöpuolena hiekkapöly voi tarttua öljyiseen pintaan, ja aiheuttaa ongelmia jonkun ajan kuluttua. Suojakumin on silloin oltava kunnossa.

Venttiiliä poraamalla kyydistä saa kyllä keinuvampaa mutta siihen pintakovuuteen, eli kuinka hyvin terävät iskut tulevat läpi, vaikutus on kyllä pieni. Jousittamattoman massan pienentämisellä ja akseliston osien kumityynyjen ominaisuuksilla voisi olla jopa suurempi vaikutus mutta niitäpä onkin jo vähän työläämpi muuttaa.

Hydejousitus ei ihan paras vaihtoehto aina kumminkaan ole nykytiestön kanssa, terävät kuopat vaan tulee läpi tekee mitä vaan.

Kun paikoillaan seisovan auton korkeuden säätää ylös, jumittavat etutolpat paljastuvat siitä että vähintäänkin loppuasettuminen tapahtuu nytkähtelemällä. Silloin voi auttaa ainakin vähäksi aikaa voiteluaineen valuttaminen männänvarteen, ja männän kiertäminen 180 astetta uuteen asentoon jolloin voimia vastaan ottavat kuluneet pinnat vaihtavat paikkaa. Jollain ruiskullakin ruuttasin öljyä tolpan yläpäästä, nyt en muista enää mihin täsmälleen ja minkälaiset palikat siellä oli, mutta ylätuen reiästä suihkimallakin menee männänvarteen. Takajousissa ei tämä vaivannut koska ne eivät ota sivuttaiskuormia kuten McPhersson-geometria edessä. Nimenomaan BXssä LHM mustui ja etutolpat takertelivat, myöhemmissä hydemalleissa nämä ongelmat vaihtuivat toisiin..

RVS:n T5:sta suosittelivat jousisylintereihin, kun erikseen kysyin asiasta. (Tai kai se on sama, mitä RVS:ää, en tiedä vaihtuuko eri RVS-tuotteiden välillä muu kuin pakkauksen nettosisältö...)

On ollut ajatus kokeilla muhkuun jossain vaiheessa liukastamaan tolppia.

Jumittavat etutolpat on nykypäivänä suurin syy beksin pintakovuuteen mikäli kaikki muut paikat on kunnossa (jos nyt ei ihan ultimaalista pehmeyttä haeta, sitä saa vain I-sarjan laakeroiduilla alatukivarsilla). Jumittavat tolpat paljastuu sillä että kun auto on normaalissa ajoasennossa, konemuovi auki (koska muovista ei ole hyvä painaa ilmeisistä syistä) lukkopellistä painamalla vaaditaan paljon painoa ennekuin jousitus alkaa painua. Liikkeellelähdön jälkeinen keinuttelu sujuu paljon helpommin. Jos tämä ei ole syynä, sitten etenemisjärjestys on pallojen paineiden tarkistus (tähän on mittalaitteita harrastajilla), ja jos kunnossa niiden tyypin tarkistaminen. Et maininnut mitkä 1.9 pallot siellä on (GTi, TRS?), jos on jo tilavuudeltaan suurimmat mitkä saa, "pitkät" pallot, ne voi venttiilien kera lievästi ylipaineistaa joka pehmentää jousitusta. Tähän on apuja myös muutamalla harrastajalla tai pitkän linjan Citroen-korjaamoilla (ei merkki-).

Reijän viistäminen helpottaa sisäänvirtausta mutta heikentää ulosvirtausta, eikä sitä reijän sisempää päätä pääse viistämään. Olen kyllä viistellyt, mutta nykyisin pyrkisin lyhentämään sitä reikää vaikka porttaamalla hieman isommalla terällä. Tällöin vähenee kanavan vastuksen riippuvuus viskositeetin vaihteluista. Eli talvellakin paree. Reijän ahdas osa pitäisi saada suunnilleen saman mittaiseksi kuin on halkaisija. Heposti menee läpi jollei tee oenkkiporassa. En ole kokeillut tuota vielä mutta vastaavia sovellan töissä voitelukanavien virtausten säätöön ja laskeskellut niitä myös CFD:llä. Kokeilin muuten CFDtä C5:n keskiventtilin karaan ja sen asennon vaikutukseen vastukseen. Kara poikittain painehäviö on moninkertainen verrattuna tilanteeseen jossa karan reijät linjassa kaikilla realistisilla virtausnopeuksilla. Hyvin pienellä paine-erolla, joka vastasi venttilille tekemääni valutustestiä, sain laskennallisesti hyvin vastaavaavat tulokset! Näihin palanen myöhemmin toisessa ketjussa kunhan saan modattua omasta niitä venoja.
Mitä tulee jousitolppien kitkoihin niin XM'stä ja Xantiasta on hyvin positiivisia kokemuksia RVS:ssästä. Pallo irti ja tuubista vähän tahnaa aukkoon ja pallo kii.