Eiköhän nyt unohdeta noista ankkureista puhuminen ihan suosiolla, kun ankkurina puhutaan usein väärästä komponentista tai se vain hämää useissa tapauksissa. Eivätkä kaikki siis aina edes muista, mikä se ankkuri oikeasti pyörivässä sähkökoneessa on. Veneen ankkuri on monille tutumpi. Otetaanpa tähän kertauksen vuoksi vähän lainauksia kuitenkin asian selventämiseksi.

Kiitos kaikille osallistuneille! Vika oli todella simppeli tihkukytkimensulake F30 oli palanut. Tulipahan ajettua 600km Sitrosella mutka sen vuoksi Matkailu se on joka avartaa! Katselin kyllä muut sulakkeet mutta tuota en huomannut. Jyväskylän autosähköliikkeiden vastaukset olivat vai Ranskalaisten aliarvioimista

Niin, ja auton vaihtosähkö(-virta)laturissa pätötehoa syöttää staattori (seisoja/kenttäkäämi, jne). Roottoria(pyörijää/ankkuria, jne) käytetään vain magnetointiin, jonka suuruudella vaikutetaan laturin lähtötehoon, vakiojännitteeseen. Vs(Vv-)-laturi on itse asiassa vakiojännitteinen 3-vaiheinen generaattori*, tuottaa 3-vaihesähköä, joka tasasuunnataan laturin sisäisessä 3-vaihetasasuuntaajassa. Siinä on 6 tukevaa diodia. Lisäksi vielä on 3 diodia, jotka tekevät tasasähkön säätimelle. *Poikkeaa verkkosähköä tuottavista gentsuista siinä, että laturin tekemä taajuus riippuu kierrosluvusta ja on muutenkin paljon suurempi, kuin verkkosähkön 50Hz:n taajuus. Laturin taajuudella ei sinänsä, tasasuunnattuna ole merkitystä.

Niin, se magnetoiva kenttä- eli magnetointikäämihän on tämmöisen generattorin tapauksessa roottorilla (siellä napakappaleiden keskellä). Ja pätötehoa siirtävä ankkurikäämitys on staattorilla...

Tämmöisissä on sentään vielä simppeliä tuo käämityksen terminologia. Oikosulkumoottorissa onkin mielenkiintoisempaa, kun staattorikäämitys toimii ankkurina, mutta samalla myös kenttäkäämityksen tavoin. Onneksi standardoijat ym ovat tajunneet, ettei sitä kannata nimittää kuitenkaan muuksi kuin staattoriksi.

Termit tosiaan näissä laturin osissa meni minulta huolimattomuuttani sekaisin. Tarkoitin kenttäkäämien (staattorin) juotoksia, joita näyttäisi olevan ainakin kuusi. Aiemmin tullut purettua vain tasavirtalatureita, kuten museoikäisessä -62 Zephyr Six:ssäni on. (Oma ikäjakaumani kuuluisi 1% ryhmään). Hiilien vaihtohan on helppo, jos liukurenkaat ovat vielä hyvät. Autosähköopiskelut 60-luvulta termien osalta ja muutenkin jo suurimmaksi osaksi unohtuneet, vaikka käytännössä vielä korjaukset jotenkin onnistuvat.

Lahdessa tämä oli ehdottomasti kallein vaihtoehto kun piti saada hiilisilta ja säädin en-enää-muista-mihin-laturiin, autosähkökorjaamon hinta oli 67 euroa, AD-varaosaliikkeestä sama kilke 25 euroa. Tuolta ko. varaosakaupasta käyn nykyään kysymässä sitten, tarvitsin Boschin ruiskutuspumpun osia, lisävaloja tai ZF:n laatikon sisuksia, sähköosien lisäksi.. Jos ei välttämättä tavaraa ole, mutta varaosanumeron ja hinnan saa heti (jos osaa saatavissa).

Hommaan tekee hauskuutta, jos tutkitaan 60-luvun UPOWER- moottoria. Siinä olikin oikosulkumoottorin vermeet päinvastoin. Kun käämitys oli kiinteällä akselilla, suoraan kytkettyinä, ilman kommutointia*, staattorina ja oikosulkukäämit pyörivät rautasydämineen, vaippoineen, siis koko ulkokehä pyörii, roottorina.
Staattori-sana viittaa staattisuuteen, paikallaan pysymiseen, roottori taas johonkin pyörivään, kuten helipotkureissa...
*Hiiliä, kollektoria.

Rumpumoottoreita valmistanevat vieläkin jotkin yritykset. Tarvitaanhan niitä erinäisissä kuljetinkäytöissä. Ainakin jokunen vuosi sitten vaihdoin yhden JOKI-merkkisen (John Kirkegaard) rumpumoottorin vastaavan hajonneen tilalle.