Kolina oli helppo ongelma. Se ylempi lyhyt tukivarsi otti päästään sisälokarin reunaan ja ikäänkuin rämpäytti sitä ohi mennessään mikä sai lokarin pamahtamaan päittäin varsinaisen peltilokarin reunaan. Oli vähän vaihteleva vika ja tuli pahempana kun loskapaakku tarttui sisälokariin ja hieman väänsi sitä. Käytin auton leimalla ja löytyihän niitä vikoja käänteisesti koko rahan edestä.. Vasen Xenon pitkä ei mennyt päälle, vasen FRIP väljä, ja K 1,69 (ekalla polkaisulla oli 1,51..)+ jotain sivuvalojen värivirheitä.
FRIPin vaihto onnistui hyvin ja oli näköjään ennekin vaihdettu SKF malliin ilman sitä peltikuppia. Tuohon olkatukeen kun sille ei kunnon paikkaa. Nyt liimasin sen siihen kuitenkin väliin.
Savuhin ainakin jonkin verran voi vaikuttaa kovin vanha ilmanputsari. On harvinainen malli eikä esim motonetista löytynyt mistään Suomen myymälästä. Tilasin Fixukselta. Ja unohtui myös laittaa MYytä tankkiin .. Uskaltaiskohan tällaiselle tehdä partikkelisuotimen pakkopolton? En nyt peruslexialla saanut irti koska on polttanut la Diagboxini johdot nikottelee eikä oikein pidä yhteyttä. Poltto kyllä on lexan puolella tarjolla. Tyhjäkäynnillä painero on 0 ja noin 2000 rpm nousee 28 ja "savupolkaisulla" 128 mbar tasolle.

Tuo xenonin vastaava vika ei ihan harvinainen näissä ja tämänkin umpiosta löytyi skooppaamalla varjostimen kippimoottorin (solenoidin?) johtoliittimestä juuresta katkennut johto.
Nyt tutkitaan saisiko fixattua irrottamatta puskuria, lamppua ja mahdollisesti vielä lampun lasia..

Tuo xenonin ongelma kyllä onnistuu aika helposti kun on umpio kädessä. Juotat vaan siihen pinniin uuden johdon ja yhdistät johdon jostain mukavemmasta paikkaan johtosarjaan.

Ehjällä moteurilla ja hiukkassuodattimella K arvo pitäisi olla aika lähellä nollaa. Onkohan siellä joku softa laitettu, kun suodatin sieltä taitaa kuitenkin painearvojen mukaan löytyä?

Xenonin johdon sain fixattua aukon kautta ja läks toimimaan. Toinenkin johto katkesi käsittelyssä..
On kyllä nähnyt eri softia tämä, mutta nyt pitäisi ihan vakio olla. Ainakin egrrät toimii hyvin ja loogisesti ja se fappikin on kuitenkin edustettuna lexiassa. Aiemmissa leimoissa on joissain 1,4 korvilla savut olleet, tosin ilmeisesti softalla. Eipä tuo omassa pihapolkaisussa kyllä silminnähden savuta yhtään, ainakaan tummaa, verrattuna esim fapittomaan 1,6 hodariin jonka kanssa savut keikkui aina 1,5 rajoilla. Valkoista tuo kyllä tykkää puskea..

Leima tuli 1,34 savuilla. Putsarit vaihdoin ja tankkasin MY:llä. Lisäksi poistin egr:ristä 6 mm kuristukset niin että ovat täysin mukana. Ottaa paljon rauhallisemmin kierroksia nyt .
Tässä varmaan samaa vikaa kuin joissain vastaavissa eli rintapellin puolen pakopuolen keinuvipujen rullien akselien kulumaa ja välystä. Ainakin siinä suunnassa raksuttelee nostajat kylmästartissa aikansa. Käy kai kuumempana ne eikä vaki 5W30 öljyn viskositeetti oikein riitä. Onneksi ovat halpoja vipuja ja suht helppo vaihtaa remmin vaihdon yhteydessä.

Arvo siis tuplaantui tämän myötä… Pitänee pyrkiä hetinmiten koeajolle kun on taas hetken ehjä.

Juu, pidä kiirettä
Käytin etupallot irti. Niissä 36 ja 38 bar kun uutena 50 ja alaraja44. Nurkista löytyi mukavan kauniin oksidikerroksen saaneet X7 farkun keskipallot, jotka uutena 52bar ja nyt löytyi vielä 44 ja 45 Bar. Turautin samalla tolppien rvs tuubin jämät pienen lds tilkan kera. En tiedä kumpi enemmän vaikutti, mutta tuntui että Amvar olisi herännyt henkiin. Oli kyllä ennen pintapehmeä, mutta kovin heijaava ja lyhytliikkeinen. Nyt keula noin kilsan matkalla ikään kuin suli alta pois ja perä muuttui huonoksi. Tai en vain aiemmin kiinnittänyt huomiota.

Paineistin ne vanhat pallot 50 Bariin. Ei juuri eroa, ei välttämättä parempi kuin 45 barisilla. En huomioinut lämpötilaa. Nollassa ois pitänyt laittaa 46,5 bar.. Mutta jännä juttu liittyen rengasmeluun. Kun vaihdoin noi 36->45 bariset, niin olin huomaavinani sen rengasjyrinän kasvun. Nyt 50:llä tilanne tuntui edelleen pahenevan.. täytyy ehkä laskea painetta vähän pois.., tai käyttää vielä irti kun ei ollut oikean väristä maalia niihin

Takanurkkapallot sain auki ja molemmat oli 34 barissa. Laitoin tilalle ne vähän yli nelikymppiset joita aiemmin olin edessä käyttänyt. Vaikutus ei ollut niin suuri kuin etupallojen päivityksellä. Isommissa heitoissa parani, mutta pintapehmeyteen ei juuri vaikutusta ollut. Tosin pintapehmeys on nyt ollut muutenkin loistavalla tasolla ja Amvarin toiminta (ei aiempaa kokemusta) on yllättänyt todella positiivisesti. En oikein tiedä miten tuo enää paremmin voisi toimia? Toimii silkinpehmeästi eikä heilahtele tai huoju isommissakaan heitoissa. Tuntuu että toiminta on kokoajan parantunut, enkä ymmärrä kuinka paljon voi vielä parantua kun saan lämpöisemmillä keleillä modattua keskiventtiilit ja niiden pallot paineistettua.. Alussa tämä oli vähän pettymys vitoseen verrattuna. Pehmeä kyllä oli, mutta vaimennus ei tuntunut riittävältä ja keula etenkin jäi heijaamaan heittojen jälkeen kuin vanhoissa jenkkikoslissa konsanaan. Nyt oikein naurattaa kun heitot vaan katoaa auton alle .
Onhan tuossa vielä paljon työlistaa:
-pientä satunnaista öljyvuotoa on sieltä suodatin/jäähdytinjalan suunnalta. Sinne sylinteriryhmien väliin hieman tihkuu öljyä joka ei kuitenkaan maahan asti ehdi jos imaisee noin desin parin viikon välein sieltä pois..
-laturi kenkkuilee eikä herää lataamaan tyhjäkäynnillä ellei startin jälkeen hieman käytä kierroksia ylempänä.
-startti hiemän väsähtänyt (tyyppivika kai) ja imaisee välillä reilummin virtaa jolloin jännitteet kyykkää. Kaikki liitokset on putsattu paitsi startin perästä kun on niin kivassa paikasssa..
-keräsi ilmaa naftan suotimeen ja hidasti käynnistymistä. Joitain o-renkaita vaihdoin niihin liittimiin eikä heti auttanut, mutta nyt on muutaman kerran putkeen startannut hyvin..
-RT3->RT5 päivitys ja hiljaisena olevien ämyreiden mukaan saanti
-Peurakolarissa aiemmin kolhua saanut takaovi pitäisi vaihtaa. Hyvin kyllä oiottu eikä pahasti käy silmään, mutta vaihtanen sen kyllä kun muutenkin tämä on hyvin suojattu ja käytännössä ruosteeton.
-Rattianturin vaihto. Pätkii ja vika tulee päälle nopeasti. Ei kyllä vaikuta pehmeään tilaan kuin kai satunnaisesti kun lukema hyppii? Pari kertaa ajossa mennyt sporttitilaan mutta palautunut seuraavassa liikkeellelähdössä.
-Epätaloudellisen kalinapesän vaihto sivistyneeseen 2.2 manuaalitekniikkaan . Ei tuo nyt mielestäni niin paha ole kuin olen aivopesun uhrina kuvitellut.. Joo onhan nuo tasapainoakselilla olevat 2.2 koneet ja 3 litrainen disu myös paaljon sivistyneempiä, mutta ei tuo kauheasti häiritse. Tasaisessa ajossa aika äänetön. tyhjäkäynnillä täristää hieman, -huomaa ratista, liekö moottorin vaimennintuki väsähtänyt? Kiihdytettäessä ääni tulee läpi, mutta ei se nyt kalise, vaan on enemmäkin hurina jossa jotain samaa esim VAGin V10 tdin äänen kanssa. Keskikulutus nyt sekalaisessa ajossa jossa ehkä 20% motaria 7,8 kun näissä talvioloissa tuo oma 2.2 verrokki menee noin 6,2 litralla. Matka-ajossa ero on pienempi, motarilla alle litra. Menee itseasiassa aika samoihin kuin samalla lootalla meni C4GP hodari. Tuntuu että ainakin puolet kulutuslisästä näissä vanhemmissa Aisineissa tulee laatikon ja moottorin ohjelmoinnista. Paljon mennään isoilla kierroksilla ja kovin laiskasti liikkeellelähdöissä päädytään turbiinin lukitukseen.. Ja kyllähän nämäkin parantavat talouttaan kun lastutetaan ja egr:n käyttö "optimoidaan" Co2 päästöjen suhteen..Eli ei se rauta itsessään välttämättä niin janoinen ole ja voisi olla ihan kilpailukykyinenkin jos PSA olisi lähtenyt hieman aikaisemmin päästöhuijauksiin mukaan..
Mutta kokonaisvaikutelma on kyllä positiivinen yllätys ja tuossa on kyllä paljon oikeaa sitikkamaisuutta, -ainakin omaan makuun.

Tuossahan koneessa niitä tukikumeja minkä päällä paketti on kolme kappaletta ja lisäksi sitten toki vaihteiston kumi. Etummainen ja takimmainen kumi on vielä alipaineella ohjattuja eivätkä ole mitenkään helppoja ja nopeita vaihtaa.

Otettiin auto taas liikennekäyttöön. Epämääräisiä sähkövikoja mahdollisesti aiheuttanut starttimootori sai huoltoa. Sen irrotus ja takaisin asennus useamman tunnin homma. Onneksi ulkomaiden foorumeilta löytyi hyvät ohjeet jotka taitavat vielä olla Suomalaista alkuperää? Käytin startin auki. Vaihteisto oli käsin hieman nahkea pyörimään. Hiilet ja kommutaattori ei uutta hävenneet mutta koppa kyllä täynnä hiilipölyä. Putsailin ja voitelin kaikki laakerit rattaat RVS öljyllä. Etenkin moottorin liukulaakeri oli ihan kuiva. Kyllä herkistyi käyntiin lähtö älyttömästi. Kaikki varmaan vaikuttaa yhdessä mutta eniten luulen kuitenkin solenoidin perässä olevien virtapaapelien liitoksen putsauksen parantaneen virrankulkua niin että turrhat jarrut poistui. Samalla kun ecut oli irti kävin kaikki liittimet ja sulakkeet läpi contactcleanerilla. Jännitteiden kyykkäys startissa kuitenkin parani 2-3 V eikä esim pitkässä startissa tulleita suutinten pietsojen latautumisvikoja enää tule. Nämä tuntuivat johtuvan alhaisesta jännitteestä startin aikana ja erityisesti esiintyi kun virtaa johonkin purkava akku lähes tyhjä useamman päivän seisonnan seurauksena. Edelleen tekee sitä että aina ei lähde heti vaan virrat pois ja toisella samantien... Jossain oli keskustelua että liittyisi johonkin pumpun releeseen, mutta voi olla ilmasta suodatinpesässä sillä paremmin lähtee kun pitää hetken virrat päällä lämpösenäkin ja antaa pumpun täyttää pesän. Käytännössä riittää kun odottaa oil ok valon syttymistä. Laturin vaihto /diodien mittaus pitäisi tehdä jotta näkisi löytyykö purkusyy sieltä? Jossain vaiheessa myös jatketaan pallottelua, mutta näilläkin pääsee jo nautiskelemaan, tosin en tiedä onko tyypillistä näille mutta aina liikkeelle lähdössä kovempi muttuen pikkuhiljaa paremmaksi ja noin 30 km ajon jälkeen niin hyvä kuin voi toivoa? Öljyn lämpeneminen?

Ajot jatkuneet. Osat viat säilyy osa korjattu. Akku purkaa noin 3A ja MF8 (80A) katkaisee sen . Mutta sen takana roppakaupalla kohteita. Kattoo nyt kun jaksaa laturiin päästä käsiksi. 4 mm aurauksen muutin 2 millin haritukseksi edessä ja ohjaus herkistyi mukavasti. Oli hieman raskas ennen sitä. Tuntui että rengasmelu edessä vaimeni samalla. Olen X7:ssä huomannut saman mutta en muistanut kummin päin parempi tuossa mielessä. Voisi olla mahdollista että paine etunivelissä ja puslissa muuttuu ja ääni välittyy toisin?
Etukeskipallon vaihdoin paineistettuun 70bar palloon ja vaikutus oli valtava! Vanhassa pallossa oli vain 28 bar..., joten ihme olisi jos ei olis vaikuttanut! Tämäkin tuntui hiljentävän rengasmelua jota ei juuri enää huomaa. Tosin alla 215/60R17 gummit jotkä myös suht vaimeat.
Sitten jännä havainto... Teki penkki kerran pitkässä alamäessä ajaessa sellaisen jännän päristyksen joka vähän aaltoili ja kesti noin 2-3 s. Kaistavahdit ei tässä toimi mutta olisiko jompi kumpi voinut irrota ja pyörähtää istuinosan takalaitaan ja päätti muistuttaa olemassaolostaan? En tiedä miltä pitäisi tuntua, mutta tuo tuntu vähän samalta kuin uikkareihin joutunut kaasu joka rumpsahtelee niiden kauluksesta takaa ulos ?

Vitosessa (x7) ainakin kulunut olkavarren pusla aiheutti ensimmäisenä oireena rengasäänten lisääntymisen kaartaessa. Luulin pitkään (laiska kun olen) pyöränlaakeriviaksi kun kaartaessa aina ääni voimistui, mutta kummasti se vaan hiljeni kun puslan vaihtoi.
Eli siinä mielessä olisin valmis uskomaan tuohon puslateoriaan. 4mm auraus vääntää jo ihan reilusti tukivarsia ajaessa, ja sitä kautta voisi hyvinkin ääni kulkeutua eri tavalla jännitetyn ja jännittämättömän puslan läpi runkoon.

Tarkennan sen verran että neljä ei ollut vanteen halkaisijalta vaan noin hieman isommalata. Vanteelta ehkä 2,5.
Eilen aamulla lämppäristä kuului pientä ritinää ja kas kummaa, repisikan puolellta alkoi puhaltaa pelkkää lämmintä Jos tämän harjoituksen päätteeksi päädyn luopumaan tästä, niin arvo nousee kohisten kun lämppärin läpätkin on juuri rempattu vahvistetun läpin

Tämäkin harjoitus etenee pala palalta, mutta paljon on tehtävääkin. Takeltelevan ja vikakoodeja satunnaisesti antaneen etu-egr:n vaihdoin. Koitin urheasti väkeltää sen syyläriä irrottamatta, mutta pakko se lopulta oli irrottaa. Käynti parani monelta osin ja laatikon vaihdot pehmeni. Ei auttanut vaihteleviin MAF-arvoihin eikä kiihdys- savutuksiin. Neljää Maffia vaihtelin ristiin ja pientä parannusta tuli yhdellä kombolla, muta luultavasti siksi että pieni ero kompensoi hieman muita vikoja. Käy kyllä hyvin ja aika äänetön nyt maantieajossa, kulutuskin menee matka-ajossa kutosen pintaan. Mutta pölläyttelee etenkin polttosyklin loppuvaiheessa kovemmissa kiihdyksissä nin alhaalta ennenkuin ahdot nousee jossain 1200-1600 haarukassa. Tällöin Maffeissa suurin ero. Itseasiassa polkaisun alussa etummainen putoaa alle puoleen lähtötasosta takimmaisen kasvaessa tasaisesti kierrosten mukana. Kun ahdot alkaa nousta nousee virtauskin, mutta jää kuitenkin 20% alle takimaisen. Saattaa kyllä olla joku ahtoputki vuoto turbon lähellä kun aika öljyinenkin on se. Tai sitten turbo ei herää pyörimään niin herkästi? Ahdin siivet näyttää skoopilla ihan ehjältä imupuolella. On vaan niin naurettavan ahtaassa välissä tuo että pitäisi taas se saamarin syyläri käyttää irti..No se näissä ruostuva pyöräkotelon kylkeä kulkeva jäähdytysputki on alkanut tiputella joten samoilla tyhjennyksillä hoituisi sekin. Muita vikoja on ilmastoinnin toimimattomuus, ei paineita pirissä. Kuumalla kelillä HUD sekoilee. Ikäänkuin boottaa itsensä niin että kaikki merkit näkyy yhtäaikaa, mutta nopeus kuitenkin näyttää samalla oikein. Pahin akun purkautuminen on tyyntynyt ja hyvin voi nyt viikon seisottaa. Vaikea sanoa mikä on vaikuttanutut kun kaikkea ropannut. Laturi edelleenkään ei lähde lataaman ennenkuin käyttää kierrokset yli 1800-2000. Laitoin alle puolikuntoiset Purellin pzerot orkkis 18 vanteille eikä melu pahemmin noussut. Ei missään nimessä nimessä sitä resonanssia josta ollut juttua, enemmänkin tervettä rengaskohinaa karkeilla pinnoilla. Pintapehmeyskään ei heikentynyt silloin kun jousitus on hyvällä tuulella ja tarjoilee parastaan. Tein pikaisen koekorjauksen niiden korkeusanturien linnunluihin tyyliin kutistesukka ruosteen pientämän pallon päälle. Vaikutus oli suuri etenkin motarilla perän heijauksiin, nyt liikkeet rauhallisempia ja laakeita. Enkä tarkkoja korkoja ole vielä säätänyt. Noissakin li anturilla noin 2 mm välysliikettä pallon päässä. Kun anturit on lähellä tukivarren niveltä, niin renkaalle tulee noin 10-20 mm liikettä jota anturi ei seuraa suunnanvaihdoissa..
Noissakin oli

Reilu kymppitonni tullut nyt kelattua mittariin. Alusta toiminut viime aikoina loistavasti ja sen verran koukuttava nyt ajella ettei pienet egr, lataus, AC ongelmat häiritse.
Egr edessä takeltelee taas. Taitaa liittyä siihen johtoon kuitenkin. Oon putsaillut liitintä ja toimii aikansa, mutta oisko ne naaraspinnit löystyneet? Antipöllö siitä toisinaan tulee mutta ei mihinkään Limppiin putoa kuitenkaan.
AC:n täytin ja puhalsi 2 päivää kylmää. Värit öljyissä, mutta en UV-lampulla löydä selkeää vuotokohtaa. Kompura ainakin kuiva kun taas lauhduttimessa kaikkea muuta ötökkää joka valossa loistaa..Tai sitten tein sen virheen että ajoin sen parin päivän aikana vain noin 20 km jolloin öljy ei ehkä kuitenkaan suuressa määrin kulkeudu vuotokohtaan?
Laturin säätimen vaihdoin ja lähti lataamaan tyhjäkäynnillä. Toimi viikon verran. Nyt lähtee kylmänä lataamaan edelleen, mutta lämpöisenä ei, eikä ryntäyttämälläkään. Vartin ajon jälkeen herää satunnaisesti. Hakusessa olisi rp 10850 ikäisen kytkis.. netistä löytyvät 2.7:n 407, 607, C5 ja C6 latauspiiriin liittyvät ovat kaikki eri kombinaatioita. Osassa laturi pelkällä magnetoinnilla, tässä kahdella johdolla joista toinen on lataustieto älylatausta(?) varten. Osassa akun varaustila vahti akun miinus navassa, tässä ei. Pikittyneisiin latausongelmiin voi liittyä oheinen releviritys? Siinä keskimmäinen ottaa ohjauksen laturin magnetointipiuhalta.. rele ei vedä eikä sen poisto vaikuta mihinkään. Mutta voisiko sen Kela kytkettynä magnetointipiuhaan rikkoa säädintä? Noi releet lienee joidenkin BSM releiden ohituksia tai Webaan liittyviä? En ole nyt jaksanut purkaa ja tutkia, oikea kytkis auttaisi selvityksessä. Ainoastaan oikeanpuoleinen noista vetää kun virrat, mutta senkään irrotus ei tunnu vaikuttavan mihinkään..

Ja vielä laturista sen verran, että jollain tasolla älylataus tuntuisi toimivan. Lexia näyttää laturin kuormaan muutokset moottorin kuorman mukaan ja latausjännite vaihtelee myös 13.7-14.4 tupakansytyttimessä. Mutta silloin kun ei herää lataamaan lämpöisenä, lexa näyttää edelleen 30% laturin kuormaa..

Miten mittaat sen että "laturi ei herää"? Kokeile virtapihdillä laturilta lähtevästä +piuhasta, saattaa siinä virtaa mennä vaikkei tupakansytyttimessä jännite nouse. Laitoitko kaikki mahdolliset virrankuluttimet päälle? Jos mitattu jännite ei putoa, lataus toimii.

Kävin kokeilemassa kun juuri tulin ajosta. Virtamittaus takaa akun -johdosta kun siihen helppo päästä käsiksi.. Luukku auki ja mittaus -8 A, auto käyntiin päiväajovaloilla -22A, puhallin täysille, takalasin lämmitin, Valot ja hätävilkut (penkit unohdin) -61A. Samalla jännite tupakansytkässä putoaa 12,5-12,2-12.1. Kun otti nuo kulutukset pois, nousi 12.5V. Puhallinkin lakkaa puhaltamasta jos putoaa alle n. 12V..

Ja kaavio löytyi jo patonkilaisen avaustuksella. Suurkiitokset siitä!

Näyttää vastaavan laturin ja akun puuttuvan virtavahdin osalta tätä yksilöä Tässäkin kaaviossa möllöttää joisssain kaaavioissa esiintyvä mysteerikonkka osa 1022 (outo minulle..). Onko siitä tietoa tai sen tarkoituksesta. On startin ja maan välissä jossain maattopisteiden lähellä. Välissä joku 6-jalkainen hämähäkki BB12?

Se mainitsemani kaaviossa esiintyvä hämähäkki paljastui keulan apuvirranantopisteeksi tai siksi yhdyslevyksi jonka kautta päävirrat kulkevat ja on punaisen kannen alla. Siitä lähtee ohuempi johto sille kondensaattorille + napaan ja konkalta miinuksesta maahan. Johdot on kunnossa tosin maajohdon piirissä 0,3 ohmia enempi vastusta. Täytyy se piste putsata. Konkka on siis PSA 9656112480 josta en helposti löydä muuta tietoa kuin purkuosafirmojen linkkejä joissa osassa sitä väitetään releeksi, puhaltimen releeksi tai laturin konkaksi. Pötikkä vähän filmirullaa suurempi ja painaa suunnilleen sen mitä vastaava elko painaisi. Sellainen se luultavasti onkin kun +ja - navat merkattu. Mutta kun mittaan sen niin saan vain n 10 nF mikä tuntuu olemattomalta tuon kokoiselle. Vastusmittauksella vastus nousee pikkuhiljaa satoihin kilo-ohmeihin eli kyllä sinänsä toimii eikä ole oikkarissa. Mutta paljonkohan tuossa pitäisi olla? Sitä tietoa en löydä. AI veikkasi että tämäntehoisissa kapasitanssi pitäisi olla satoja uF... ja jännitteenkesto 25-35V. Mene ja tiedä. Mutta onko kellään näistä käytännön kokemusta. Hajoavatko ja mitä vaikuttaa?

Jaa, taitaa olla faradien puute nyt mittarissa. Tonnisesta irtokonkasta sain myös nanoja. Mutta vastus mittauksessa tämä kyllä latautuu samaa tai hitaampaa vauhtia kuin tonninen

100 uF meni rikki ja OLllälle. Eli ei se nyt täysin slkö liene. Jännittenkin pitää.
Koitin skoopata käynnistettäessä (akku 12.81 navoista) sitä laturin herätepiuhaa maata vasten. Mitään volttipiikkiä ei siihen tallentunut. Lähti lataamaan tyhjäkäynnillä. Sammutus ja uusinta kokeilu ei ladannut enää ja 11.8 V joka kohta nousi 12.5 volttiin. Eli jonkinlaisena yhteenvetona voisi sanoa että edellisellä Bosch säätimellä lähti lataamaan vain kun ryntäytti vajaa 2000 rpm eikä eroa sammutusten välillä. Tällä uudella tarvikkeella toimi normaalisti aikansa jonka jälkeen lähtee kylmänä vaikka 12 8 akussa. Ei lähde lämpöisenä ennenkuin ryntäyttää 3500-4000. Itseinduktio? Samalla kun vaihdoin säätimen rikoin laturin kuoren korvakkeen ja vaihdoin toisesta vähän osia ristiin. Eri tasurisilta. Diodit ehjät, mutta estosuuntainen jännite eri noin 500 ->700. Voisiko tuo selittää sen että itseinduktioon tarvii enemmän jenkaa?

Etu-egr lähti lopulta toimimaan kun oli ensin tihentänyt vikatilojaan limp moodin kera. Johtoliitintä kun putsasin niin huomasin sen rungon hapertuneen ja murtuneen osin niin että toinen lukituskynsi oli jo pudonnut. Liitin ei pysynyt pohjassa kunnolla eikä tukenut yhtä pinneistä. Sain sen tilapäisesti puupalikalla ja nippusiteellä tuettuna kii niin että nyt on toiminut hyvin. En huomannut egr:rrää vaihtaessa liittimessä vikaa kun on niin ahtaassa paikassa eikä johtonippu antanut löysiä. Nyt otin hyvän johdon liittimeen ylimääräisestä koneesta ja juottelen vanhoihin johtoihin seuraavaksi.

Projekti jatkuu jousituksen tuunauksen parissa. Käytin takakeskipallot auki ja molemmat olivat 37-38 baria. Voi olla alkuperäisetkin sikäli että päällä oli siisti ruostesuojamassa joka tähän on ymmärtääkseni vain uutena ruiskutettu. Meni sellaisenaan takasin. Putsasin joka kulmasta korkeussäädön pallukat ja puristelin linnunluut tiukkoiksi. Se onnistuu helposti ruuvipenkissä laittamalla suuaukkoa vasten sopivan kokoinen, n. 13 mm, hylsy jossa kartiopinta suuaukolla. Se istuu prässättyn peltikuoren aukkoon ja voi runtata noin 1-2 mm sisäänpäin ennenkuin hylsy tapaa itse luun varteen. Näin kaikista tuli välyksettömiä. Veden kestävä rasva vielä väliin. Isoin muutos oli keulan toiminnassa. Nyökkäys jarruttaessa väheni ja sellainen kaarroksen alussa ollut kallistus, jota luulin vakaajatangon puslien löysyydeksi, katosi. Nyt kurvin alussa on ripaus activamaisuutta. Mutta mukavuus puoli alkoi taas sekoilemaan ja korkeudet näytti olevan pielessä. Ei muuta kuin säätelemään ja voin toistaa kaikki haasteet joita palstoilta saa lukea hommasta.. ei saa laskettua nyt esim keulaa riittävän alas, edes 7 mm stepeissä vaan tässää säätö vikailmoon. Kun korkeusanturien mekaanista rakennetta miettii, on sekin ihan susi designiltaan, tai suunniteltu kestämään 100 tkm.. anturin lyhyt vipu, lyhyt linnunluu, ja ko geometriasta johtuva lyhyt liike joka otetaan talteen tukivarren tyvestä läheltä kuluvaa kumipuslaa.. ärsyttää että hieno systeemi on pilattu pienillä yksityiskohdilla. Kun on säädön saanut menemään tarkastuskierroksineen hyväksytysti läpi, vaikka korkeus olisikin väärä.. näyttvät anturit noin millin sisään samaa korkeutta ja jos linnunluut välyksettömät, pysyvätkin parissa millissä vaikka autoa heiluttelee. No entäs kun lasketaan ala-asentoon? Mennee arvot ihan ristiin. Kuva alla. Positiivinen lukema tarkoittaa että auto on alempana. Nuo siis eivät ole paine pois lukemia. En nyt ihan ymmärrä miksei arvot ole samoja muuten kuin että itse "korkeussäädön" asema perustuu akselin anturien keskiarvoon. Ja eri lukema syntyy joko tukivarren kumien ym nivelten joustoeroista ja/tai linnunlaulun nivelten kiinnityspisteiden taipumusta? Nämähän ovat ohuita, ruostuneita peltilärpäkkeitä jotka taipuvat pihdeillä helposti. Taipuvat myös lunnunluuta irrotettaessa helposti. No nyt kun on hieno geometria noissa vivuissa (lue liian lyhyt), niin ääriasenoissa anturin vivun kulma on yli 45 astetta. Pienikin kannakkeen vääntymä tai asennus virhe, aiheuttaa ison eron vivun asentoon ääripäissä. Tämä johtaa tuollaiseen epälineaarisuuteen mitatuissa kulmissa. Koitan seuraavaksi säätää, väännellä niitä nivelen kannakkeita samoihin kulmiin lineaarisuuden parantamiseksi. Haastena on että korkeussäätö pitää aina tehdä uudestaan näyttämään nollaa / 2.5V ja siitä lähteä nostelemaan ja laskemaan korkoja ja koittaa päätellä miten päin kannakkeita vääntelee jotta lineaarisuutta löytyisi. Asiaa kyllä helpottaa että saa auton alta näkymään lexan ruudun niin näkee montusta suoraan muutoksen.